Terveydenhoidossa ja liikenteessä
päihteettömyysvaatimus korostuu

Terveydenhuollon ammattilaisen päihteidenkäyttö voi vaarantaa potilaan hengen. Siksi esimerkiksi HUS on julistettu päihteettömäksi työpaikaksi. Myös VR-Yhtymän päihdepolitiikka korostaa päihteettömyyttä ja nollatoleranssia.

HUS-sairaanhoitopiirissä päihdepuheeksiottoon ja sen kautta hoitoonohjaukseen päätyy vuosittain 10 – 30 työntekijää. Määrä ei ole iso, sillä kyse on yli 23 000 henkilöä työllistävästä organisaatiosta.

Askelmerkit niin puheeksiottoa kuin hoitoonohjausta varten löytyvät vuonna 2009 laaditusta päihdeohjelmasta. Se korostaa työpaikan päihteettömyyttä ja koskee kaikkia Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin työntekijöitä. Toinen pääperiaate on ehkäistä päihdehaittoja jo ennalta ja puuttua ongelmiin jämäkästi ja riittävän varhain.

Pääluottamusmies Sinikka Ahonen
Pääluottamusmies Sinikka Ahonen

– Jos työntekijä tai esimies huomaa viitteitä toisen päihdeongelmasta, hän on velvollinen ilmoittamaan asiasta eteenpäin. Puuttumisen kynnys on matalalla, ja se on hyvä. Tehdään asialle jotain mieluummin heti kuin liian myöhään, sillä puuttuminen mahdollistaa myös hoitoonpääsyn, sanoo JHL:n pääluottamusmies Sinikka Ahonen.

Ilmoitusvelvollisuudella on Ahosen mukaan myös kääntöpuoli.

– Toisinaan päihde-epäily osoittautuu aiheettomaksi. Silloin kyse on joko väärinkäsityksestä, juoruista tai suorastaan pahansuopaisuudesta. Tällaistakin ikävä kyllä esiintyy.

Työntekijällä on oikeus saada puheeksiottoon mukaan tukihenkilö, esimerkiksi luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu. Luottamushenkilön roolissa Ahonen osallistuu päihde-epäilystä johtuviin puheeksiottoihin korkeintaan kerran tai pari vuodessa.

Sairaanhoitopiiri voi purkaa virka- tai työsuhteen, mikäli henkilön päihteidenkäyttö johtaa törkeään virkavelvollisuuksien laiminlyöntiin tai rikkomiseen tai jos henkilö välinpitämättömyyttään vaarantaa työturvallisuutta tai esiintyy työpaikalla päihtyneenä.

Sinikka Ahonen muistaa viime vuosilta vain yhden kerran, jolloin tilanne johti JHL:läisen palvelussuhteen välittömään päättymiseen. Kyse oli laitoshuoltajasta, joka otti lääkkeitä osaston lääkekaapista. Tapaus taltioitui videonauhalle.

HUS:ssa päihteiden väärinkäyttäjä ohjataan hoitoon pääsääntöisesti vain kerran. Toinen värinkäyttötilanne johtaa palvelussuhteen irtisanomis- tai purkamismenettelyyn.

VR:llä nollatoleranssi

Myös VR:n päihdepolitiikka korostaa päihteettömyyttä ja nollatoleranssia. 2000-luvun alussa laaditun ja viimeksi vuonna 2014 päivitetyn päihdeohjelman muut kantavat periaatteet ovat yhteistyö ja jatkuva seuranta.

– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ohjelma on laadittu yhteistyössä henkilöstöä edustavien ammattijärjestöjen kanssa, ja siihen on yhdessä sitouduttu. Ohjelman toteutumista seurataan jatkuvasti, sen sisällöstä pidetään ääntä konsernin sisällä ja sekä esimiehiä että työsuojeluvaltuutettuja koulutetaan päihdeongelmien havainnointiin ja varhaisen puuttumisen menetelmiin, kertoo VR-Yhtymä Oy:n ylilääkäri Otso Ervasti.

Nollatoleranssin vaatimus koskee yhtä lailla koko VR-Yhtymän henkilöstöä, mutta liikenneturvallisuustehtävissä toimivien kohdalla sen merkitys korostuu.

– Jos toimii liikenneturvallisuustehtävissä ja esimerkiksi ohjaa esimerkiksi junaa humalassa, ei edellytyksiä työsuhteen jatkamiselle ole. Sama koskee muita liikenneturvallisuustehtävissä toimivia. Kyse on liikenne- ja työturvallisuudesta, ja tämän kaikki yhtiöissä tietävät, perustelee Ervasti tiukkaa linjaa.

Koko VR:n henkilökunnalle tehdään suunnitelmallisesti satunnaispuhallutuksia, ja niiden kohteeksi joutuu niin pääkonttorin väki kuin lipunmyyjät, konduktöörit ja liikenneturvallisuustyöntekijät.

– Satunnaishuumetestejä ei tehdä, mutta tietyissä terveystarkastuksissa voidaan liikenneturvallisuustehtävissä toimivia testata myös huumeidenkäytön varalta, sanoo Otso Ervasti.

Lue lisää työpaikan päihdeohjelmista.