Teininä Seppo Alvari Pohjolainen kyhäsi rummut pyöreistä
kaakaopurkeista ja opetteli soittamaan Hurriganesin ja
Sleepy Sleepersin tahdissa. Nyt hän jakaa työvalmentajana vuosikymmenien osaamistaan Nuorten taidetyöpajalla Jyväskylässä.
Musiikki on Seppo Alvari Pohjolaiselle vaikuttamisen väylä ja työväline. Pohjolainen on laulanut levylle muun muassa suomenkielistä kantria. Hänet tunnetaan kuitenkin ensisijaisesti raskasta rokkia soittavan Timo Rautiainen & Trio Niskalaukauksen rumpalina.
Bändi teki paluun vuonna 2017, ja viime vuoden maaliskuussa ilmestyi kuudes albumi Mahdoton yhtälö. Koronan vuoksi sen julkistamiskiertue kuitenkin peruuntui. Myös nuoriso-ohjaajan työssään Pohjolaisen täytyi ottaa uudet keinot käyttöön kohdeyleisön tavoittamiseksi.
Mistä Mahdoton yhtälö kertoo?
– Haluamme antaa yleisölle ajattelemisen aihetta, mutta perinteiset rakkauslaulut eivät oikein sovi tyyliimme. Uusi levy kertoo muun muassa ihmisen rikkinäisestä luontosuhteesta ja eriarvoisuudesta. Mielestäni se on parhaimpia kokonaisuuksia bändin historiassa niin musiikillisesti kuin sanoituksiltaan. Uusi tuleminen on tuonut soittoon lisää rentoutta ja hauskuutta.
Elätätkö itsesi soittamalla?
– Minulla on aina ollut myös toinen leipätyö. Valmistuin
sosiaalikasvattajaksi 1991 ja sitä ennen olin offset-painajana kirjapainossa. Ihmisläheinen työ kiinnosti enemmän kuin teollinen puurtaminen.
Oletko muusikkona itseoppinut?
– Opettelin soittamaan nauhoittamalla biisejä radiosta ja yrittämällä matkia sointuja c-kasetilta. Soitin samaan tyyliin kuin Remu, joten ranteet puutuivat herkästi. Olen hionut soittotekniikkaani pari vuotta musiikkiopistossa. Ensimmäisessä bändissäni toimin laulusolistina, mutta kun basisti lähti kävelemään, silloinen rumpali siirtyi bassoon ja minä rumpuihin. Olen myös käynyt kansalaisopiston kitarakursseja.
– Ihmisläheinen työ kiinnosti enemmän kuin teollinen puurtaminen.
Onko musiikista hyötyä työssäsi?
– Kyllä, se on minulle tärkeä työväline. Musiikki toimii hyvänä keskustelun-avauksena ja on tapa voittaa nuoren luottamus. Lisäksi se, että minut tunnetaan Niskalaukauksesta, tuo jonkin verran katu-uskottavuutta. Vaikka nuoret eivät itse olisi kuunnelleet meitä, he tietävät meidät usein vanhempiensa kautta.
Kerro työtehtävistäsi!
– Siirryin syksyllä 2020 työvalmentajan tehtäviin Jyväskylän kaupungin Nuorten taidetyöpajalle. Ohjaan 17–29-vuotiaita, joilla on taustaa musiikin parissa. Musisoinnin ohessa käyn nuorten kanssa läpi heidän arkeaan ja yritän auttaa heitä löytämään polun opiskeluun tai työelämään. Aiemmin toimin nuoriso-ohjaajana Veturitalleilla, jossa vastasin musiikki-
toiminnasta perusnuorisotyön ohessa.
Miten olette tavoittaneet nuoria koronan aikana?
– Koska kokoontumiset ja harrastukset on pääosin peruttu, verkkotyön merkitys on korostunut. Nuorisotoimen bändien keikkoja on striimattu, ja olen opettanut Instagramissa rumpujen soiton perusteita. Minusta on tärkeää toimia niillä alustoilla, joita nuoret itse käyttävät, vaikka se tuntuisi alussa oudolta ja vaikealta.
Elämäsi pyörii pitkälti musiikin ympärillä. Etkö kyllästy?
– Se mistä oikeasti tykkää, ei kyllästytä. Saan keikoista mahtavaa fiilistä, ja levyjen kautta musiikistani jää pysyvä jälki. Musiikin saralla ei ole koskaan valmis, ja saan nuorilta jatkuvasti uusia tulokulmia asioihin. Muistutan heitä, että musiikki on kestävyyslaji. Huolehdin kunnostani päivittäin lenkillä.
– Musiikki toimii hyvänä keskustelunavauksena ja on tapa voittaa nuoren luottamus.
Mikä on ollut musiikkiurasi vahvin kokemus?
– Trio Niskalaukaus kiersi 2000-luvun alussa Himin ja Nightwishin mukana Itävallassa ja Saksassa. Oli mahtavaa nousta lavalle isoissa halleissa tuhat-
päisten yleisöjen edessä. Koskettavinta oli esiintyä suomalaisille YK-joukoille Kosovossa keväällä 2002 ja käydä paikoissa, joissa muutama vuosi aiemmin oli tapahtunut kansanmurhia. Kuvasimme siellä myös Lumessakahlaajat-biisin videon.
Milloin työsi on erityisen palkitsevaa?
– On hienoa seurata, kun nuorten soitto alkaa sujua ja he innostuvat tekemisestään. Parasta on törmätä entisiin suojatteihin vuosia myöhemmin ja kuulla, että heillä menee hyvin. Myös vanhemmilta tullut palaute voimaannuttaa: ”Teette mahtavaa työtä ja toitte nuoren peräkammarista estradeille.”