Työehdot puntarissa:
Kuinka käy, kun kuntates vaihtuu yksityiseen?

Kunnat myyvät kilvan sote-kiinteistöjään hoiva-alan jäteille ja ulkoistavat niille hoito- ja hoivapalvelujaan. Samalla henkilöstön työnantaja vaihtuu julkisesta yksityiseen. Mitä tapahtuu palkoille ja muille palvelussuhteen ehdoille?

Kuvio on tuttu parilta viime vuodelta: Maan hallitus valmistelee laajamittaista sote-uudistusta, ja remonttia kaipaavat hoito- ja hoivakiinteistöt uhkaavat jäädä kuntien käsiin. Samaan aikaan Attendon, Esperin ja Mehiläisen kauppamiehet kiertelevät maakuntia ja tekevät tarjouksen, josta on vaikea kieltäytyä. ”Myy tönö tontteineen meille, rakennamme tilalle uuden ja tuotamme myös hoivapalvelut – ammattitaidolla ja kohtuuhinnalla.”

Diili tehdään. Kunta kuittaa myyntihinnalla kiinteistön velat ja pian uusi yrittäjä aloittaa liiketoiminnan. Kuinka käy henkilöstön, säilyvätkö työpaikat ja millaisin ehdoin?

Kalle Honkanen
JHL:n sopimustoimitsija Kalle Honkanen

Jos kyseessä on toiminnallisen kokonaisuuden siirtyminen kunnalta yksityiselle, siirtyy henkilöstö uudelle palveluntuottajalle vanhoina työntekijöinä. Silloin heihin noudatetaan siirtohetkellä voimassa olevaa työehtosopimusta meneillään olevan sopimuskauden loppuun.

Sen jälkeen kunnallinen virka- ja työehtosopimus vaihtuu yrityksessä noudatettavaan yksityisen sosiaalipalvelualan tessiin. Sen taulukkopalkat ovat lähes poikkeuksetta pienemmät kuin kunnissa maksettavat tehtäväkohtaiset peruspalkat. Laskevatko siirtyneiden työntekijöiden kuukausiansiot?

– Vanhoina työntekijöinä siirtyneiden palkat mukautetaan siirtymäsäännösten mukaisesti YSOSTES:n taulukoihin ja erotus korvataan heille erilaisina siirtymälisinä, ellei kysymys ole työn vaativuuteen tai henkilökohtaiseen pätevyyteen perustuvasta lisästä. Vanhoille työntekijöille maksettava palkka ei siis putoa, mutta palkkarakenne muuttuu, JHL:n sopimustoimitsija Kalle Honkanen kertoo.

Uudet aloittavat pohjalta

lääkkeen jako vanhukselle

Entä sitten uudet työntekijät? Heihin sovelletaan työsuhteen alusta lähtien yksityisen alan sopimusta, ja siksi he aloittavat pienemmällä palkalla kuin kunta-alalta siirtyneet ja mahdollisesti samaa työtä tekevät kollegansa. JHL:n keskeisenä tavoitteena onkin ollut kuroa umpeen KVTES:n ja YSOSTES:n palkkakuilua, jotta uusien työntekijöiden ei tarvitsisi aloittaa ihan pohjalta.

– Viime neuvottelukierroksella saatiin nostettua YSOSTES:n taulukkopalkkojen alarajoja. Työ jatkuu seuraavalla kierroksella, lupaa Honkanen.

Löydät tarkat ammattikohtaiset palkkatilastot jutun lopusta. Niissä on vertailtu näiden kahden tessin alimpia taulukkopalkkoja ja toteutuneita säännöllisen ansion keskiarvoja seuraavissa ammateissa: lähihoitaja, sairaanhoitaja, mielenterveyshoitaja, kehitysvammaisten hoitaja, kodinhoitaja, hoitoapulainen, emäntä, kokki, ruokapalvelutyöntekijä, siivooja ja laitoshuoltaja.

Vertailu osoittaa, että niin alimmat taulukkopalkat kuin toteutuneet säännöllisen ansion keskiarvot ovat kuntasektorilla korkeammat kuin yksityisellä. Eroa on muutamasta kymmenestä eurosta useaan sataan euroon kuukaudessa.

Lomalaskenta suosii kunta-alaa

Työajoissa ja työaikakorvauksissa ei ole tessien välillä merkittäviä eroja. Sen sijaan kuntasektorin vuosilomaetuudet ovat paremmat kuin yksityisen sektorin.

Yksityisen palveluksessa työskentelevä on oikeutettu 24 lomapäivään alle vuoden työkokemuksella, julkisella puolella alle vuoden työhistorialla saa 23 lomapäivää.

KVTES:n mukaan maksimiloman, 38 päivää, saa 15 palvelusvuoden jälkeen. YSOSTES:n pisin vuosiloma on 36 päivää + 3 lisäpäivää, yhteensä 39.

Vuosilomalaskenta suosii kunnissa työskenteleviä, sillä julkisen sektorin sopimuksissa lomapäiviä kuluu kalenteriviikossa viisi, yksityissektorilla kuusi.

Esimerkki: Kuuden päivän laskennalla YSOSTES:n 39 vuosilomapäivää tarkoittaa 6,5 viikon vuosilomaa. KVTES:n viiden päivän laskennalla 38 lomapäivää tuottaa 7,5 viikon loman.

Entä siinä tapauksessa, että henkilö sairastuu kesken vuosiloman? Silloinkin kuntatessin määräykset ovat paremmat kuin vuosilomalain määräykset, joita noudatetaan yksityisellä sosiaalialalla. KVTES:n mukaan työntekijällä on nimittäin oikeus siirtää kaikki sairausloman alle jäävät vuosilomapäivät, YSOSTES:n siirto-oikeus koskee vain kuusi lomapäivää ylittäviä työkyvyttömyyspäiviä.

– Mielestämme Suomen vuosilomalaki on ristiriidassa EU:n lainsäädännön kanssa. Työntekijällä on oltava oikeus siirtää koko vuosilomansa pyydettäessä, ja siksi asia on viety työtuomioistuimen ratkaistavaksi, Kalle Honkanen kertoo.

Lomarahoissa YSOS parempi

Myös lomarahan laskentakaavassa on sopimusten kesken eroa. Kuntatessissä lomaraha määräytyy palvelusvuosien mukaan. Jos palvelusvuosia on yli 15, on lomaraha 6 prosenttia jokaiselta täydeltä lomamääräytymiskuukaudelta. Yli vuoden palveluksessa lomaraha on 5 prosenttia täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohti ja alle vuoden palveluksessa 4 prosenttia.

Yksityisellä sosiaalipalvelualalla lomarahan laskeminen on helpompaa: se on aina 50 prosenttia vuosilomapalkasta (ei lisälomapäivistä). Koska lomarahaa laskettaessa otetaan huomioon säännölliseltä työajalta maksettavat lisät, takaa YSOSTES vähintään saman ja joissain tapauksissa hiukan paremman lomarahan kuin KVTES.

Ero yksityisen tessin eduksi kasvaa, jos huomioidaan kiky-sopimuksen tuomat heikennykset. Se leikkaa kuntasektorin lomarahoja 30 prosenttia vuosina 2017, 2018 ja 2019. Vuonna 2020 ja sen jälkeen maksettaviin lomarahoihin leikkaus ei enää vaikuta.

Miten käy, kun sairaus iskee?

Sairausajan palkkaa koskevat sopimusmääräykset ovat yksityisen sosiaalialan sopimuksessa joiltain osin paremmat ja joiltain osin heikommat kuin kunta-alan sopimuksessa.

Riitta Rautiainen
JHL:n sopimustoimitsija Riitta Rautiainen

– Yksityisellä sosiaalipalvelualalla henkilö saa sairausajalta täyden palkan jo kuukauden työskentelyn jälkeen, KVTES:n mukaan vasta 60 kalenteripäivän jälkeen, kertoo Riitta Rautiainen.

Ero kuitenkin tasoittuu, kun työsuhde on kestänyt 60 päivää. Sen jälkeen kunta-alan työntekijä on oikeutettu täyteen palkkaan 60 kalenteripäivältä. Jos sairaus edelleen pitkittyy, maksetaan vielä 2/3 varsinaisesta palkasta 120 kalenteripäivältä.

YSOSTES:n mukaan täysi palkka voidaan maksaa korkeintaan 56 sairauspäivältä, ja sen saaminen edellyttää yli 10 vuoden työsuhdetta. Sen jälkeen henkilö putoaa Kelan maksamalle sairauspäivärahalle.

Jos taas verrataan sairausajan euromääräisiä palkkoja toisiinsa, on yksityisen sosiaalialan tes työntekijän kannalta anteliaampi kuin kunnallinen.

– Tämä johtuu siitä, että sairausajan palkkaa laskettaessa YSOSTES ottaa huomioon säännöllisen työajan lisät. Yksityisen sosiaalialan sopimus on parempi myös silloin, jos työntekijä palaa välillä työhön tai on poissa uudestaan lyhyen ajan sisällä eri sairauden takia, selittää Honkanen.

Entä äitiys- ja muut perhevapaat?

Palkalliset perhevapaat ovat kuntasektorilla jonkin verran yksityistä paremmat. KVTES:n mukaan äiti saa varsinaisen palkan 72 ensimmäiseltä arkipäivältä, jos työsuhde on kestänyt kaksi kuukautta ennen äitiysvapaan alkamista. YSOSTES:n mukaan varsinainen palkka maksetaan 72 arkipäivältä vasta kolme kuukautta kestäneen työsuhteen jälkeen.

Isyysvapaalle lähtijä saa KVTES:n perusteella varsinaisen palkan 12 ensimmäiseltä arkipäivältä. YSOSTES takaa varsinaisen palkan kuudelta arkipäivältä, mikäli työntekijä on ollut työsuhteessa vähintään kolme kuukautta.

Sairastuneen tai vammaisen lapsen hoitoon saa kuntasektorilla neljän päivän vapaan, joista kolme päivää on palkallisia. Hoidettavan ikärajaa nostettiin uusimmassa tessissä 10 vuodesta 12:een.

Yksityisellä sosiaalialalla alle 10-vuotiaan äkillisesti sairastuneen lapsen tai vammaisen lapsen hoidon järjestämiseksi saa enintään kolme palkallista työpäivää.

Palkat

KVTES ”alimmat KVTES ”alimmat taulukkopalkat” 1.5.2018 alkaen
KVTES säännöllisen ansion keskiarvo lokakuussa 2017.
Lähde: Tilastokeskus

KVTES
”Alin taulukko-palkka”, €/kk Sopimuksen koodi Luku-määrä Säännöl-llinen ansio, €/kk
Lähihoitaja 1 997,44 03HOI040 17 466 2 696
Sairaanhoitaja 2 300,83 03HOI030 31 534 3 046
Mielenterveyshoitaja 1 997,44 03HOI040 901 2 925
Kehitysvammaisten hoitaja 2 036,00 (05PKO030) 05VKA054 19 2 280
Kodinhoitaja 1 997,44 04SOS06A 543 2 676
Hoitoapulainen 1 753,20 04PER010 565 2 186
Emäntä 1 989,14 06RUO020 29 2 430
Kokki 1 846,75 06RUO05A 886 2 317
Ruokapalvelutyöntekijä 1 740,54 06RUO060 1 162 2 082
Siivooja 1 792,00 08SII070 1 607 2 006
Laitoshuoltaja 1 753,20 04PER010 2 814 2 245

Y-SOS ”alimmat taulukkopalkat”  Pääkaupunkiseutu 1.4.2018 alkaen
Y-SOS säännöllisen ansion keskiarvo syyskuussa 2017.

Lähde: EK

Y-SOS
”Alin taulukko-palkka”, €/kk Sopimuksen koodi Lukumäärä Säännöllinen ansio, €/kk
Lähihoitaja 1 928,27 C (G17) 9 335 2 510
Sairaanhoitaja 2 174,67 D (G21) 1 252 2 763
Mielenterveyshoitaja 1 928,27 C (G17) 51 2 616
Kehitysvammaisten hoitaja 1 928,27 C (G17) 308 2 685
Kodinhoitaja 1 928,27 C (G17) 66 2 485
Hoitoapulainen 1 696,52 A (G11) 562 2 124
Emäntä 1 928,27 C (G17) 128 2 450
Kokki 1 799,59 B (G14)
Ruokapalvelutyöntekijä 1 696,52 A (G11) 420 2 231
Siivooja 1 696,52 A (G11) 140 1 962
Laitoshuoltaja 1 799,59 B (G14) 137 2 008

Y-SOS ruokapalvelutyöntekijän tiedot ovat EK:n tilastojen nimikkeestä keittiö-/ruokahuoltotyöntekijä.

Huom: 1.6.2018 toteutetun ja 1.6.2019 tapahtuvan alarajakorotuksen jälkeen YSOSTES:n alimmat taulukkopalkat ovat lähempänä KVTES:n taulukkopalkkoja.

Muut työehdot

Työaika
KVTES: säännöllinen työaika on 38 tuntia ja 45 minuuttia viikossa
YSOSTES: säännöllinen työaika 38 tuntia 50 minuuttia

Useimmissa hoito-, hoiva- ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä on käytössä jaksotyöaika. Jakson pituus voi vaihdella kahdesta kuuteen viikkoon.

Esimerkki:

  KVTES      YSOSTES
1 viikon jakso     38:45         38:50
3 viikon jakso   116:15        116:30

Työaikakorvaukset – likimain samaa tasoa

Iltatyöstä maksetaan kummankin työehtosopimuksen mukaan 15 prosentin lisäkorvaus (tai vastaava vapaa), yötyöstä 40 prosentin korvaus (tai vastaava vapaa) ja sunnuntaityöstä varsinaisen palkan lisäksi yksinkertainen tuntipalkka (YSOSTES: 100 %:lla korotettu perustuntipalkka).

KVTES:n mukainen iltatyö ajoittuu kello 18–22:n välille, YSOSTES:n mukaan kello 18–21:n välille. Yötyötä on KVTES:n mukaan kello 22–07 tehtävä työ, YSOSTES:n mukaan kello 21–06 tehtävä työ.

Lauantaina tehtävästä työstä saa KVTES:n mukaan 20 prosentin korotuksen, YSOSTES:ssä korotus on 25 prosenttia. KVTES:n mukaan lauantaityö ajoittuu kello 6-18:n välille, YSOSTES:n mukaan kello 6-20:n välille.

KVTES: pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja muuksi päiväksi kuin sunnuntaiksi sattuvana jouluaattona maksetaan kello 6–18 korottamaton tuntipalkka (tai vastaava vapaa).

YSOSTES: pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdyiltä tunneilta maksetaan 100 prosentilla korotettu perustuntipalkka.

Muina arkipyhinä ja juhlapäivinä korvaukset ovat yhtenevät.

Vuosiloma

Lomaetuudet ovat kunta-alalla paremmat kuin yksityisen sosiaalialan sopimuksessa.

KVTES YSOSTES
työvuodet
väh. 15 v 38 lomapäivää 36 lomapäivää
väh. 10 v 30
väh. 1 v 28 30
alle 1 v 23 24

Huom: YSOSTES:ssä: työntekijä saa kolme lisälomapäivää, jos hänen työsuhteensa on kestänyt katkotta kolme vuotta tai jos hänellä on vähintään 10 vuoden työkokemus alalta.

KVTES: Kalenteriviikossa kuluu viisi lomapäivää.
YSOTES: Kalenteriviikossa kuluu tavallisesti kuusi lomapäivää.

Lomaraha

YSOSTES: Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 prosenttia hänen tuntikohtaiset lisänsä sisältävästä vuosilomapalkasta (ei lisälomapäivistä).

KVTES: lomaraha maksetaan porrastetusti palvelusvuosien perusteella:
15 v: 6 % täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta
yli 1 v: 5 % täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta
alle 1 v: 4 % täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta

Kiky-sopimuksen mukaisesti kuntasektorin lomarahoja leikataan 30 prosenttia vuosina 2017, 2018 ja 2019.

Sairausajan palkka

KVTES:
Jos työsuhde on kestänyt ennen sairauslomaa alle 60 päivää, maksetaan varsinainen palkka 14 kalenteripäivältä.
Jos työsuhde on jatkunut ennen sairauslomaa vähintään 60 kalenteripäivää, maksetaan
– varsinainen palkka 60 kalenteripäivältä
– 2/3 varsinaisesta palkasta 120 kalenteripäivältä
– harkinnan mukaan enintään 2/3 varsinaisesta palkasta enintään 185 kalenteripäivältä.

YSOSTES:
Työsuhteen kesto
alle 1 kk: maksetaan 50 prosenttia palkasta sairastumispäivältä ja yhdeksältä seuraavalta arkipäivältä
1 kk–alle 1 v: täysi palkka 28 kalenteripäivältä
3–5 v: täysi palkka 35 kalenteripäivältä
yli 5–10 v: täysi palkka 42 kalenteripäivältä
yli 10 v: täysi palkka 56 kalenteripäivältä