Työvoimapula kurittaa pääkaupunkiseutua:
Onko nyt hyvä hetki pyytää palkankorotusta?

Pula ammattinsa osaavista työntekijöistä alkaa heijastua myös kunta-alan palkkoihin. Vantaa, Helsinki ja Espoo aikovat nostaa tuntuvasti etenkin lastentarhanopettajien palkkoja ensi vuoden alussa. Myös kuntaomisteinen Seure Henkilöstöpalvelut  Oy rekrytoi suurkeittiöosaajia taulukkopalkkoja selvästi paremmilla liksoilla.

Kunta-alalla useimpien on ollut tyytyminen työehtosopimusten taulukkopalkkoihin ja tes-neuvotteluissa sovittuihin yleiskorotuksiin. Kokemuslisät on huomioitu, mutta henkilökohtaisissa lisissä ja tulospalkkioissa kuntatyönantaja on pihistellyt. Myöskään liukumista, jotka nostavat ihan tavallisten teollisuusduunarien palkkoja etenkin noususuhdanteessa, ei ole päästy kunta-alalla nauttimaan.

Nyt kuuluu kummia: Vantaan kaupunki ilmoitti jo alkukesästä nostavansa lastentarhanopettajien palkkaa 145 euroa kuukaudessa ensi vuoden alusta lukien. Lisäksi Vantaa aikoo tarjota 1 500 euron muuttorahan puolen vuoden koeajan jälkeen pääkaupunkiseudun ulkopuolelta palkatuille lastentarhanopettajille, erityislastentarhanopettajille ja päiväkotien johtajille.

Helsinki päätti nokittaa: se nostaa lastentarhanopettajien palkkoja 175 eurolla vuoden 2019 alusta lukien. Samoin aikoo menetellä Espoon kaupunki. Lastentarhanopettajien lisäksi Espoo korottaa myös muiden varhaiskasvatuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien tehtäväkohtaisia palkkoja.

Kristian Karrasch
JHL:n neuvottelupäällikkö Kristian Karrasch

Talouskasvu ylsi viime vuonna liki kolmeen prosenttiin ja viime vuoden verotulokertymä yllätti kunnat myönteisesti. Onko nyt hyvä hetki pyytää palkankorotusta, JHL:n neuvottelupäällikkö Kristian Karrasch?

– Aina on hyvä hetki pyytää korotusta, mutta etenkin silloin kun talous rullaa ja on pula osaajista. Kysynnän ja tarjonnan laki toimii myös kunta-alalla vaikkakin jähmeämmin kuin yksityissektorilla, hän sanoo.

Työvoimapula tuntuu etenkin pääkaupunkiseudulla, jossa asuminen nostaa elinkustannuksia. Vaikka töitä olisikin tarjolla, ei muuttohalukkaita löydy riittävästi. Niinpä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on tälläkin hetkellä noin 400–500 pätevän lastentarhanopettajan vaje.

 

Tuntuva korotus lastentarhanopettajille

Vantaalla palkankorotusten kohdennuksesta lastentarhanopettajille, sosiaaliohjaajille ja muutamille muille ammattiryhmille on sovittu yhdessä kaupungin ja henkilöstöjärjestöjen kesken. Kunnalliseen virka- ja työehtosopimukseen sisältyvän järjestelyerän lisäksi korotuksiin käytetään työehtosopimuksen ylittävää rahaa.

Vantaan neuvottelutuloksen kustannusvaikutus on noin 3,7 miljoonaa euroa. Eniten nousevat lastentarhanopettajien tehtäväkohtaiset palkat (145 e/kk). Myös sosiaaliohjaajat saavat tehtävän vaativuudesta riippuen 70–150 euron korotuksen.

Lisäksi pienempiä korotuksia on luvassa useille muille ammattiryhmille. Nämä rahoitetaan Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen KVTESin järjestelyerästä, joka on 1,2 prosenttia tes-sopimuksen liitekohtaisista palkkasummista.

päiväkotilapsia leikkimässä
Näiden lasten hoitajien palkka nousee ensi tammikuussa. Suurimmat korotukset menevät lastentarhanopettajille.

Espoossa suurimmat korotukset kohdennetaan lastentarhanopettajille (175 e/kk) ja sosiaalityöntekijöille (163 e/kk). Myös muiden varhaiskasvatuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien tehtäväkohtaisia palkkoja nostetaan. Esimerkiksi kotihoidon lähihoitajille on luvassa 55 euron korotus kuukaudessa.

– Korotuksilla korjataan palkkauksellisia epäkohtia ja huolehditaan samalla Espoon kilpailukyvystä työmarkkinoilla, toteaa henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski.

Erimielisyyttä ilmassa Hesassa

Stefan Loman
JHL:n Helsingin yhteisjärjestön puheenjohtaja Stefan Loman

Myös Helsingissä lastentarhanopettajille on luvassa 175 euron palkankorotus ensi tammikuussa. Järjestelyerän jakamista koskevat neuvottelut päätyivät kuitenkin erimielisyyteen kaupungin ja neljän henkilöstöjärjestön kesken.

– Yksi erimielisyyden aihe koski juuri varhaiskasvatuksen rahojen kohdentamista. JHL, Jyty, Tehy ja Super eivät olleet valmiita hyväksymään työnantajan esitystä potin jakamisesta, kommentoi JHL:n yhteisjärjestön puheenjohtaja Stefan Loman.

Hän pitää tärkeänä, että tasapuolisuus toteutuu paitsi toimialojen välillä myös niiden sisällä. Siksi korotukset eivät saa valua vain yhdelle ammattiryhmälle, vaan jaossa on huomioitava toiminnallinen kokonaisuus ja kaikki varhaiskasvatuksen ammattiryhmät.

– Lastenhoitajat, erityisavustajat ja päiväkotiapulaiset työskentelevät tiimeinä lastentarhanopettajien kanssa. Ei ole oikein eikä kohtuullista, jos yksi ammattiryhmä saa korotuksen ja kolme jää ilman, Loman huomauttaa.

Neuvotteluja vaikeutti lisäksi se, että henkilöstöjärjestöillä ei ollut tietoa siitä, miten iso osa lastentarhanopettajien korotuksista katetaan kaupungin palkkaohjelmasta ja miten iso osa järjestelyerästä.

– Palkkaohjelma on hyvä asia, mutta Helsinki on halunnut pitää sen laadinnan tiiviisti omissa näpeissään. Tietoa sen sisällöstä on annettu tipoittain jos ollenkaan, Loman sanoo.

Neuvottelut kestävät joulukuulle

Kaupungin  talousarvioesityksessä palkkaohjelmaan on alustavasti varattu neljä miljoonaa euroa ensi vuodelle.

– Se on hyvä alku, mutta summa on liian pieni, jos sen suhteuttaa Helsingin hyvään taloustilanteeseen ja työntekijöiden määrään. Helsinki on verokertymällään ja tasearvoltaan vaurain ja vakavaraisin kaupunki ja 37 000 työntekijällään Suomen suurin työnantaja, Loman muistuttaa.

Helsingin järjestelyeräneuvottelut jatkuvat sopimusliitteittäin, toimialoittain ja liikelaitoksittain todennäköisesti vielä pitkään.

– Päälinjat ovat nyt tiedossa, mutta neuvoteltavaa riittää. Saattaa mennä joulukuulle asti ennen kuin tiedetään, mitkä kaikki ammattiryhmät saavat siivun järjestelyerästä ja mitkä jäävät ilman.

Keikkalaisten palkka nousi

kokkikäsineet
Myös ruokapalveluammattilaisista, etenkin kokeista, on kova pula.

Työvoimapula koettelee myös suurkeittiöitä.  Esimerkiksi Seure Henkilöstöpalvelut Oy, joka välittää työvoimaa pääkaupunkiseudun kaupungeille ja kuntayhtymille, kykeni alkuvuoden aikana täyttämään vain noin puolet kokkitilauksista.

– Yhtenä syynä on kysynnän raju kasvu. Tammi-toukokuun aikana Seurelta tilattiin liki 10 000 työvuoroa keittiöalan tehtäviin. Kasvua viime vuoden samaan ajankohtaan on yli 20 prosenttia, kertoo Seuren palvelualojen asiantuntija Anu Wälläri.

Niinpä yritys on ryhtynyt houkuttelemaan ravitsemisalan osaajia lähtöpalkoilla, jotka ovat KVTESiä ja yksityistä majoitus- ja ravintola-alan tessiä paremmat. Yrityksen kautta välitetyn kokin tuntipalkka on 13 euroa. Kuntatessin minimi on 11,17 euroa tunnilta ja yksityisen ravitsemusalan tessin 11,30 – eroa Seuren hyväksi on siis runsaat 16 prosenttia.

– Lisäksi maksamme keikkalaisille Avainta-tessin mukaiset kokemus- ja muut lisät, kertoo Wälläri.

Palkanero ei voi olla kovin huima, sillä Seuren omistavat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit sekä HUS-kuntayhtymä, eli samat tahot, joiden omien työntekijöiden tuuraajia vuokratyöfirma välittää.

Muitakin täkyjä tarjottava

Palkan lisäksi Seure houkuttelee keikkalaisia tarjoamalla heille työpäivän jälkeen lisäkoulutusta.

– Se tapahtuu omalla ajalla ja ilman korvausta. Jatkossa on tarkoitus tehdä entistä enemmän yhteistyötä myös oppilaitosten kanssa ja kehittää keikkalaisille urapolkumalleja, kertoo Anu Wälläri.

Myös JHL:n neuvottelupäällikkö Kristian Karrasch muistuttaa, että riihikuivan rahan lisäksi työntekijöitä kannattaa houkutella joustavilla työajoilla ja hyvällä työilmapiirillä.

– Mukava työyhteisö ja riittävä määrä henkilökuntaa, joka auttaa kiireen hallinnassa, ovat hyviä täkyjä. Sellaiseen työpaikkaan on helppo rekrytoida uutta ja motivoitunutta väkeä.