Sairaalahuoltajan työ ei ole pelkkää siivousta, pintojen desinfiointia ja ruokahuoltoa vaan potilaiden kohtaamista ja vuorovaikutusta. − Sairaalatyössä elämänkokemus on osoittautunut vahvuudeksi, sanoo yli viisikymppisenä ammattia vaihtanut Taina Prihti.
Nokialainen Jukka Mäkelä lepää jalka paketissa Taysin tuki- ja liikuntaelinkeskuksen vuodeosastolla Tampereen Kaupissa. Ovi käy ja sairaalahuoltaja Taina Prihti, 58, tuo hänelle lounastarjottimen.
Kannen alta paljastuu kasviksia ja broilerkastiketta, joiden kyytipojaksi Mäkelä on pyytänyt lasillisen vettä. Leivän hän jättää tällä kertaa väliin.
− Täällä ei pääse laihtumaan, kun täysi tarjotin tuodaan eteen viidesti päivässä, hän tuumaa.
Prihti viivähtää hetken huoneessa ja kyselee potilaan kuulumisia. Mäkelä selittää, kuinka hän loukkasi jalkansa tapaturmassa.
− ”Se tapahtui niin äkkiä.” Niin sanovat useimmat tälle osastolle tulleet potilaat.Sairaalahuoltaja Taina Prihti
− Putosin kesämökin katolta. Kantapää osui maasta törröttäneeseen puunkantoon ja meni murskaksi.
− ”Se tapahtui niin äkkiä.” Niin sanovat useimmat tälle osastolle tulleet potilaat, lohduttelee Prihti.
Mäkelä kampeaa itsensä istuvaan asentoon ja jää nauttimaan lounastaan, kun Prihti hakee uuden tarjottimen lämpövaunusta seuraavalle potilaalle.
Huomio vuorovaikutukseen
Taysissa sairaalahuoltajat ovat keskeinen osa palveluketjua, ja siksi vuorovaikutustilanteisiin potilaiden kanssa kiinnitetään erityistä huomiota. Tämä on perusteltua, sillä monilla osastoilla sairaalahuoltaja käy potilashuoneessa useammin kuin hoitaja.
− Kohtaamisissa pienilläkin asioilla on merkitystä, jotta potilas tuntee olonsa hyväksi ja turvalliseksi.Palvelupäällikkö Satu Sivenius
− Kohtaamisessa pienilläkin asioilla on merkitystä, jotta potilas tuntee olonsa hyväksi ja turvalliseksi. Miten tervehdit, katsotko silmiin, pysähdytkö kuuntelemaan ja huomioitko hänen tarpeensa, sanoo palvelupäällikkö Satu Sivenius.
Ruokapalvelutehtävää varten Taysissa on laadittu käsikirja, jolla pyritään tuottamaan yhtenäinen palvelukokemus riippumatta siitä, missä yksikössä potilas on hoidossa.
Myös ruokaa tarjottaessa huomioidaan potilaiden yksilölliset toiveet. Niinpä sairaalahuoltajat varmistavat ennen tarjoilua, mitä potilas haluaa sillä kertaa ruokajuomaksi ja leiväksi.
Ruokahuolto vie aikaa
Taysin tuki- ja liikuntaelinkeskuksen osastolla työskentelee kymmenen sairaalahuoltajaa. Päivittäin kolme heistä työskentelee aamussa ja neljä illassa. Potilashuoneita on yli 30 ja potilaita enimmillään noin 50.
Sairaalahuoltajat jakavat aamupalan, lounaan, välipalan, päivällisen ja iltapalan. Jakotehtävien lisäksi he vastaavat osaston jakelukeittiön tuotetilauksista ja omavalvonnasta. Omavalvonnalla varmistetaan muun muassa kylmälaitteiden toiminta, tuotetilausten kylmäketjun toteutuminen sekä aterioiden oikeat lämpötilat, kun cook&chill-vaunut ovat ensin lämmittäneet ruoan ajastetusti.
Ruoan jakelu on aikaa vievää ja tarkkaa työtä, sillä jokaisen potilaan ruokavalio on tarkastettava.
Ruoan jakelu on aikaa vievää ja tarkkaa työtä, sillä jokaisen potilaan ruokavalio on tarkastettava. Lisäksi on huomioitava potilaan mahdolliset erityisruokavaliot ja nesterajoitukset.
− Myös infektiopotilaat on huomioitava ruoan jakelussa, jotta bakteerit ja virukset eivät pääse leviämään. Heidän huoneisiinsa ruoka viedään aina viimeisenä, sanoo Prihti.
Alentuneen vastustuskyvyn takia suojaerityksessä olevien potilaiden luo mennään ensimmäisenä. Eristyshuoneiden siivousta varten sairaalahuoltajat pukevat ylleen kertakäyttöiset suojavaatteet.
Lumipallo ei saa vyöryä
Sairaalahuoltajalle kuuluvat potilashuoneiden puhtaanapito sekä tyhjentyneiden potilashuoneiden perusteellisempi siivous, vuoteiden desinfiointi ja petaus sekä omien siivousvälineiden ja joidenkin hoitotarvikkeiden puhdistus ja desinfiointi.
Lisäksi sairaalahuoltajat vastaavat osastojen yleisilmeestä ja käsidesien ja suojakäsineiden riittävyydestä.
Määräajoin osaston pinnoilta otetaan puhtausnäytteet.
− Jos puutteita ilmenee, niihin reagoidaan heti. Infektioiden torjunta on avainasemassa, sillä ne ovat kuin lumipalloefekti, jota ei saa päästää vyörymään, sanoo palveluesimies Pia Toivanen.
Osasto sijaitsee Taysin D-talossa, joka otettiin käyttöön pari vuotta sitten. Pinnat hohtavat uutuuttaan, mutta sairaalahuollon kannalta tilat eivät ole aivan optimaaliset.
– Huuhteluhuone on liian pieni, samoin keittiö, varasto ja siivoushuone, jossa siivousvaunuja säilytetään. Käytävillä niitä ei voi pitää, koska hätäpoistumisteiden on oltava avoinna, havainnollistaa Prihti.
F-rakennuksessa sairaalahuolto pääsi alusta lähtien vaikuttamaan talon arkkitehtisuunnitelmiin, ja siellä työskentely on sujuvampaa.
Rekrykoulutuksella alkuun
Sairaalassa työskentely vaatii huolellisuutta, tarkkaa hygieniamääräysten noudattamista ja aseptista osaamista. Siksi työhön ei kelpaa kuka tahansa. Myös sairaalamiljöö ja työskentely eri tavalla sairaiden potilaiden parissa on haastavaa ja saattaa tuntua aloittelijasta vieraalta.
– Sijaisuuksiin emme vaadi tutkintoa, vaan varmistamme perehdytyksellä työntekijän riittävän osaamisen turvalliseen ja itsenäiseen työskentelyyn, kertoo Sivenius.
Yhtenä sairaalahuoltajien rekrytoinnin muotona on jo vuosia käytetty Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen (TAKK) ja te-palveluiden kanssa toteutettavaa kolmen kuukauden rekrykoulutusta. Sen aikana sairaalahuollosta kiinnostuneella työttömällä työnhakijalla on mahdollisuus saada kattavasti alan perusopit ja päästä ohjatusti tutustumaan sairaalahuoltajan työhön eri osastoilla.
– Harjoittelun kuluessa voimme puolin ja toisin katsoa, miten työ sujuu ja soveltuuko hän sairaalatyöhön, sanoo Sivenius.
Tutkinto työn ohessa
Pitkäaikainen työskentely sairaalahuollossa edellyttä puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinnon suorittamista. Motivoituneille ja työhön soveltuville sairaala tarjoaa mahdollisuuden suorittaa se oppisopimuksella työn ohessa.
Ammattitutkinnon teoriaosuus tapahtuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa ja käytännön harjoittelu ja näytöt omalla työpaikalla sairaalassa.
− Lisäksi tavoitteena on, että sairaalahuoltajat osallistuvat vuosittain vähintään kolmena päivänä täydennyskoulutukseen, jossa kerrataan vanhaa ja opitaan uutta, kertoo Sivenius.
Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on tarjolla myös monenlaista vapaaehtoista koulutusta, muun muassa valmennusta surevien kohtaamiseen.
Työnkierto virkistää
Taysissa pyritään pitämään kiinni hyvistä sairaalahuoltajista, mutta esimerkiksi eläköitymisen takia on vaihtuvuutta.
Siveniuksen mukaan sairaala tarjoaa vakaat työsuhteet ja ison työnantajan edut.
− Jos kyllästyy työskentelemään vuodeosastolla ja haluaa työnkiertoon, voi lähteä leikkuriin ja sieltä edelleen jollekin akuuttipoliklinikalle tai obduktioon, hän sanoo.
Myös siirto keskussairaalasta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin muihin sairaaloihin on mahdollinen.
Kypsällä iällä sairaalaan
Taina Prihti päätyi Taysiin runsas kolme vuotta sitten uteliaisuuttaan ja rekrykoulutuksen kautta.
− Sairaalatyössä elämänkokemus on osoittautunut vahvuudeksi.Taina Prihti
− Olin aloittaessani 55-vuotias. Pelkäsin, että ikä voi olla este, mutta sairaalatyössä elämänkokemus on osoittautunut vahvuudeksi, hän sanoo.
Ennen tuki- ja liikuntaelinkeskuksen vuodeosastoa Prihti työskenteli määräaikaisena Taysin urologian ja verisuonikirurgian vuodeosastoilla.
Aiemmin Prihti oli pitkään Nokia Oyj:n alihankkijan palveluksessa ja huolehti matkapuhelinten rahti- ja vientiasiakirjoista. Lisäksi hänellä on pitkä kokemus erilaisista myynti- ja asiakaspalvelutehtävistä.
− Myyntityö alkoi pidemmän päälle tuntua turhalta. Myin tavaroita, joita ihmiset eivät oikeasti tarvinneet tai edes halunneet. Vasta sairaalasta löysin paikkani.
Nykyään hänen ei tarvitse miettiä, mitä merkitystä työllä on, koska se on niin ilmeistä.
− Tämän sairaalan toiminta pysähtyy, jos sairaalahuolto sakkaa.