Kun työtehtävät kypsyttävät ja omasta työstä tekee mieli vain valittaa läheisille, on aika pysähtyä. Motivaatiota voi ruokkia aktiivisuudella.
A. Tuunaa työnkuvasi
Tutkaile, mitä teet töissä päivittäin. Usein tylsistymiseen liittyy mielekkäiden tehtävien puute.
Saisiko työhön lisää kiinnostavia elementtejä? Entä palautumisen hetkiä? Voisiko joitakin tehtäviä yksinkertaistaa, jotta rutiiniasiat saisi tehtyä helpommin?
Motivaatio laskee, jos epäolennaista sillisalaattia on paljon, eikä mitään ehdi tehdä kunnolla.
Puhu avoimesti lähiesihenkilön kanssa siitä, miten ydintehtävillesi jäisi enemmän tilaa. Joskus on myös paikallaan pyytää lisää itseä kiinnostavia haasteita.
B. Suuntaa katse muuhun elämään
Ihminen kaipaa palautumista joka päivä, ei vain lomilla ja viikonloppuna. Työn ulkopuoliset tekemiset ovat tässä avainasemassa. Mieti, mitä tarvitset palautuaksesi ja onko sitä tarpeeksi elämässäsi.
Työelämä ja muu elämä heijastuvat toisiinsa. Jos vapaa-ajalla tylsistyttää, tunne voi läikkyä työhön, vaikka työtehtävissä ei olisi kummempaa vikaa.
Siksi kannattaa miettiä omaa arkea. Onko siinä rutiineja, jotka turhauttavat – ja voiko niille tehdä jotakin?
C. Pohdi osaamistasi
Jos työnkuva ja osaaminen eivät kohtaa, työmotivaatio voi laskea.
Jotkut tarvitsevat lisää vaatimuksia saadakseen kykynsä käyttöön. Joskus koulutuksetkin piristävät, mutta liikaa niitä ei kannata haalia.
Olisiko työnkuvaa mahdollista tuunata?
Toisaalta digitalisoituvassa maailmassa työtahti on äärimmilleen tehostettu, taukoja on vähän ja uusia järjestelmiä paljon. Se saa monet tuntemaan epävarmuutta osaamisestaan. Silloin voi kokea olevansa puolitaitoinen.
Tämä on nykyisessä työelämässä tavallista. Tilanteesta kannattaa puhua nolostelematta lähiesihenkilölle.
D. Tutkaile urapolkuasi
Usein ajattelumme urautuu niin, että näemme vain käsillä olevat, turhauttavat työtehtävät. Katsetta kannattaa suunnata aktiivisesti uudelleen.
Mieti, mikä työssäsi ja työurallasi on ollut sinulle merkityksellistä. Entä mitä työ on muille merkinnyt? Jokaisella työllä nimittäin on merkitystä jollekin.
Myös omaa uraa voi tarkastella avoimesti. Missä kohtaa se juuri nyt on menossa? Kuinka pitkään leipääntyminen on vaivannut? Jos omat odotukset työlle ja nykyinen työnkuva eivät kohtaa, mitä muuta voisi tehdä? Uraohjaaja voi olla hyvä apu tämän miettimiseen.
Vinkit antoi psykologian professori Taru Feldt Jyväskylän yliopistosta.
Tutustu Näin onnistut -sarjan vinkkeihin:
Kuinka valmistaudun kehityskeskusteluun?