Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset eivät saa tarpeeksi koulutusta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamiseen työssään. Tähän tulokseen päätyi sairaanhoitaja Elina Partanen opinnäytetyössään.
Terveyskeskuksen lääkäri ei läheskään aina kirjoita lähetettä, kun sukupuoli-identiteettinsä kyseenalaistava nuori tai nuori aikuinen pyytää päästä trans-poliklinikalle tutkimuksia ja mahdollista sukupuolenkorjausta varten.
Sairaanhoitaja (AMK) Elina Partanen tietää tämän omasta kokemuksesta, sillä hän sai lähetteen vasta kolmannelta lääkäriltä.
– Silloinkin lähete irtosi vasta kun olin vedonnut lakiin, hän kertoo.
– Potilaiden tasa-arvoisen kohtelun tulisi olla itsestäänselvyys. Sitä se ei valitettavasti ole.
Potilaslain mukaan potilaalla on oikeus tulla kohdatuksi tasa-arvoisesti ja asiallisesti terveydenhuollon palveluissa. Myös tasa-arvolaki kieltää syrjimästä ketään sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella.
Lainsäädännön lisäksi terveydenhuollon toimintaa ohjaavat eettiset ohjeet. Keskeisimpiä niistä ovat ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, ihmiselämän suojelu ja terveyden edistäminen.
– Terveydenhuollon palveluissa potilaiden tasa-arvoisen kohtelun tulisi olla itsestäänselvyys, mutta sitä se ei valitettavasti ole, Partanen sanoo.
Enemmistö hyväksyi eheytyshoidot
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaaminen terveydenhoidossa kiinnosti Elina Partasta siinä määrin, että hän teki aiheesta sairaanhoitajaopintoihinsa kuuluvan opinnäytetyön. Siinä hän tarkasteli terveydenhuollossa työskentelevien asenteita seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan.
Tutkimusaineisto koostui verkkokyselystä, johon terveydenhuollon ammattilaiset vastasivat. Kyselyn toteutti valtakunnallinen tuki- ja neuvontapalvelu Sinuiksi.
Vastausten perusteella suuri osa hoitotyön ammattilaisista on valmis tekemään hoitotyötä vastoin alan eettisiä ohjeita ja tieteelliseen näyttöön perustuvaa tietoa.
Esimerkiksi 76 prosenttia vastaajista ei nähnyt estettä työskennellä asiakkaan kanssa hänen seksuaalisen suuntautumisensa muuttamiseksi toiseksi, jos asiakas sitä toivoi.
– Luku on huolestuttavan korkea, koska niin sanottujen eheytyshoitojen tiedetään tuottavan psyykkistä kärsimystä. Myöskään niiden tuloksellisuudesta ei ole tieteellistä näyttöä eivätkä ne kuulu virallisen terveydenhuoltojärjestelmän piiriin, sanoo Partanen.
Vain neljännes vastaajista koki, että seksuaalisen suuntautumisen tietoinen muuttaminen on eettisesti arveluttavaa tai suoranainen hoitovirhe.
Syrjintä yleistä mutta piilossa
Opinnäytetyön mukaan hoitotyön ammattilaiset tiedostavat, että heillä on asiakkaina seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia.
Asiakkaille kuuluvista oikeuksista, kuten yhdenvertaisuusperiaatteen noudattamisesta, ei kuitenkaan tiedoteta ennen palveluihin hakeutumista.
Vastausten perusteella terveydenhuollon ammattilaiset pitivät asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua itsestäänselvyytenä.
Suuri osa hoitoammattilaisista on valmis toimimaan vastoin eettisiä ohjeita ja tieteelliseen näyttöön perustuvaa tietoa.
– Näin ei kuitenkaan ole. Monien tutkimusten perusteella seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ja myös muut vähemmistöt kohtaavat suoranaista syrjintää ja vähintäänkin syrjiviä asenteita terveydenhuollon palveluja käyttäessään, Partanen huomauttaa.
Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat sukupuolivähemmistöt (transsukupuoliset, intersukupuoliset ja muunsukupuoliset). Seksuaalivähemmistöjen asema on vakiintuneempi ja myös tutumpi terveydenhuollossa työskenteleville.
Hoitaja ja kokemusasiantuntija
Yksi opinnäytetyön johtopäätös on, että terveydenhuollon ammattilaiset eivät saa tarpeeksi koulutusta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamiseen työssään. Partasen mielestä terveydenhuollon palveluja tulisi kehittää ja työntekijöiden tietämystä lisätä, jotta eri vähemmistöjen edustajien olisi turvallista asioida palveluissa ilman pelkoa syrjinnästä.
– Toivoa antavana tuloksena voi pitää sitä, että viidennes vastanneista myönsi oman tietämättömyytensä ja koki tarvitsevansa lisää tietoa.
Omalta osaltaan Partanen on valmis paikkaamaan hoitohenkilöstön tietämyksessä olevia puutteita. Siksi hän toimii kokemusasiantuntijana erityisesti Etelä-Savon alueella ja kouluttaa lähi- ja sairaanhoitajia kohtaamaan transsukupuolisia ja muita sukupuolivähemmistöihin kuuluvia asiakkaita.
– Toivoa antavana voi pitää sitä, että viidennes myönsi oman tietämättömyytensä ja koki tarvitsevansa lisää tietoa.
– Sairaanhoitajana minun on helppo puhua tälle kohderyhmälle ja uskon, että sanoillani on sekä koulutukseni että transtaustani vuoksi painoarvoa ja merkitystä.
Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA) selvittää parhaillaan laajalla kyselytutkimuksella seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen arkielämässä kokemaa syrjintää. Tutkimus on suunnattu homoille, lesboille, biseksuaaleille, transihmisille ja intersukupuolisille. Pääset kyselyyn tästä.
Näin kohtaat asiakkaan
1 Älä oleta
Älä oleta mitään asiakkaan tai potilaan sukupuoli-identiteetistä tämän ulkonäön, pukeutumisen tai muun ulkoisen seikan perusteella. Anna toisen määritellä itse itsensä.
2 Muista kuunnella
Kuuntele asiakasta, opi häneltä ja käytä samoja sanoja kuin hänkin.
3 Tarkkaile arvojasi
Uskalla tarkastella omia arvojasi, asenteitasi ja mahdollisia ennakkoluulojasi kriittisesti. Omat henkilökohtaiset käsitykset normaalista tai tavoiteltavasta elämästä eivät saa heijastua työhösi terveydenhoidossa.
4 Älä painosta
Jos asiakas pohtii sukupuolenkorjausprosessiin lähtemistä, kannusta ja ohjaa häntä kuuntelemaan itseään. Älä sano, että ”totta kai hakeudut hoitoon” tai ”älä ihmeessä mene”. Älä painosta asiakasta suuntaan tai toiseen, vaan anna hänen kypsytellä ratkaisua ja tue häntä siinä.
5 Myönnä tietämättömyytesi
Myönnä tietämättömyytesi, jos et tunne sukupuolivähemmistöjä. Ota asioista selvää – se kuuluu terveydenhuollon ammattilaisen velvollisuuksiin.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajavia Pride-tilaisuuksia järjestetään kesän aikana useissa Suomen kaupungeissa.
Elina Partasen koko tarinan voit lukea uusimmasta Motiivin printtilehdestä (4/2019) ja lähitulevaisuudessa Motiivin verkkosivuilta.
Juttua muokattu 24.6. Korjattu virheellinen linkki Elina Partasen opinnäytetyöhön.