Mielenkiintoista, aikataulutettua, teknisesti haasteellista ja ajoittain kuluttavaa ja kuormittavaa. Näin kuvailee Oulun teatterin valomies Teemu Huotari ammattiaan, jonka vain harva tuntee.
Kun Teemu Huotari, 34, aloitti valo- ja äänitekniikan opinnot Merikosken ammatillisessa oppilaitoksessa, hän ei ollut käynyt koskaan teatterissa. Nyt Oulun teatteri on työllistänyt hänet vakituisesti vuodesta 2012 lähtien.
Jo sitä ennen Huotari teki valomiehen ja ääniteknikon töitä Oulun Työväen Näyttämölle ja oli mukana erilaisissa tapahtumatuotannoissa Oulun seudulla.
– Alun perin lähdin opiskelemaan äänitekniikkaa mutta sitten kiinnostuin valaistuksesta ja siitä, mitä kaikkea valoilla voi saada aikaan.
Ensimmäisellä työkeikallaan Huotari oli pystyttämässä ääni- ja valotekniikkaa erästä uskonnollista lähetysjuhlaa varten. Media-assistentin opinnäytetyönään hän suunnitteli ja toteutti Viivi ja Wagner -näytelmän valaistuksen Työväen Näyttämölle vuonna 2009.
– Minua kiinnostaa, mitä kaikkea valoilla voi tehdä: muuttaa tunnelmaa, synnyttää erilaisia efektejä ja kaivaa näyttelijöistä ja tapahtumista uusia puolia. Käy aika pitkäveteiseksi, jos näyttämöllä on pelkät valot päällä – niillä on kerrottava tarinaa, hän sanoo.
Mestari suunnittelee, Teemu toteuttaa
Oulun teatterissa valaistusmestarit suunnittelevat näytelmien ja muiden esitysten valaistuksen ja valomiehet huolehtivat sen teknisestä toteutuksesta. He sähköistävät ja kalvottavat valonheittimet, kokoavat ja siirtävät ne sinne missä kulloinkin tarvitaan, huolehtivat valaistuksen ja tehosteiden ajosta ja vastaavat valoheitinkaluston huollosta.
– Valaistus ja erikoistehosteet on ohjelmoitu valmiiksi kutakin näytelmää varten, mutta jonkun pitää ajaa ne, eli painaa oikeaa nappulaa esityksen aikana, Huotari selittää.
Yksi näyttämökohtaus voi sisältää useita valotilanteita, ja siksi valomies seuraa silmät ja korvat tarkkoina näytelmän etenemistä, jotta pystyy sytyttämään, sammuttamaan tai himmentämään valaistuksen juuri oikea-aikaisesti.
– Valaistuksen muuttaminen tapahtuu ennalta sovittujen ”iskujen” perusteella. Isku voidaan ottaa näyttelijän repliikistä tai liikkeestä tai vaikka näyttämön vaihdoksesta, mistä vaan, mikä toimii rytmisesti oikein.
Vireystila pidettävä yllä
Joissain puhenäytelmissä valomies saattaa istua pitkiäkin aikoja tyhjän panttina valopöydän ääressä, kun taas musiikkinäytelmissä tilanteet ja valaistus vaihtuvat tiheään.
– Esityksen aikana valomies tekee, mitä iskuihin on kirjoitettu. Kaikki on suunniteltu ennalta, eikä sattumille ole sijaa.
Yleensä kutakin esitystä varten on kaksi valomiestä: toinen työskentelee valopöydän ääressä, toinen on näyttämön puolella näyttämön vaihtoja ja erikoistilanteita varten. Jos jokin hajoaa kesken esityksen, hän pyrkii pelastamaan tilanteen.
– Käy työstä, kun näkee saman näytelmän kymmeniä kertoja ja osaa vuorosanatkin.Valomies Teemu Huotari
Yhden vuoden aikana valomies saattaa istua valopöydän takana liki sadassa esityksessä.
– Kyllä se työstä käy, kun näkee saman näytelmän kymmeniä kertoja ja osaa ulkoa vuorosanatkin. Silti esityksissä pitää kyetä säilyttämään tietty vireystila, Huotari sanoo.
Vain yksi työtapaturma
Näyttelijöiden työpäivät ovat usein kaksijakoisia, aamupäivällä harjoitellaan ja illalla on esityksiä. Esitykset rytmittävät myös teatterin näyttämöteknisen henkilökunnan sekä valo- ja äänitekniikan ammattilaisten työpäivää ja -viikkoa.
– Viikolla harjoitellaan sekä aamulla että illalla. Harjoitusten välissä pyrimme rakentamaan näytelmän tekniikkaa. Torstaista lähtien on yleensä esityksiä, jolloin ollaan kiinni niissä, Huotari kertoo.
Valomiehen on tiedettävä paljon sähköstä, jotta työt hoituivat työturvallisesti. Van kerran Huotarille on sattunut lievä työtapaturma – sähköisku.
Teknisen osaamisen lisäksi ammatti vaatii hyviä hermoja ja paineensietokykyä. Esityksen aikana voi nimittäin sattua mitä vaan, esimerkiksi sähkökatko, tai tekniikka pettää muusta syystä.
– Rikkoutunut lamppu voidaan vaihtaa väliajalla mutta pahimmassa tapauksessa koko näytelmä saatetaan joutua keskeyttämään ja lähettämään katsojat kotiin. Niin on käynyt pari kertaa työuran aikana.
Ajoittain kuluttava työtahti
Valomiehet työskentelevät yleensä kuutena päivänä viikossa, keskimäärin 38–48 tuntia viikossa.
– Työtahti on pidemmän päälle aika kuluttava. Työn sovittaminen muuhun elämään on haasteellista, eikä tasapainoilu aina onnistu, kun ollaan viikonloppuisinkin töissä, Huotari myöntää.
Eväitä työssä jaksamiseen hän ammentaa liikuntaharrastuksista, etenkin maasto- ja alamäkipyöräilystä, sekä musiikista ja työyhteisöstä, joka koostuu hyvistä tyypeistä ja huippuammattilaisista.
– Myös kesät ovat ehdottoman tärkeitä jaksamisen kannalta. Kesäkuussa pidämme pois vuoden mittaan kertyneet vapaat, ja heinäkuu on virallinen lomakuukausi.
Kaksi lomautusta koronan takia
Koronan takia viime ja tämä vuosi ovat olleet poikkeuksellisia koko alalle: teatterit ovat olleet pitkiä aikoja suljettuina ja henkilökuntaa on lomautettu.
– Oulussa henkilökunta oli lomautettuna 30 päivää kumpanakin keväänä, muuten on oltu töissä ja valmisteltu esityksiä. On ollut täysi pöhinä päällä, vaikka kenelläkään ei ole ollut varmaa tietoa, milloin näytelmiä voidaan esittää, kertoo Huotari.
Korona johti lomautuksiin, Ahti-myrsky vei teatterin katon.
Tilanne on ollut henkilökunnan kannalta turhauttava. Eikä siinä suinkaan kaikki, sillä kesäkuinen Ahti-myrsky teki pahaa tuhoa Oulun seudulla ja aiheutti mittavat vesivahingot teatterille.
– Myrsky vei katon ja vettä satoi sisään kaatamalla. Iso näyttämö vaurioitui pahoin ja valokalusto kastui. On ollut iso urakka hankkia korvaavat valonheittimet ja muut laitteet ja ohjelmoida kaikki uudestaan. Tätä ei olisi kukaan kaivannut!
Huotari on kuitenkin luottavainen, että tilanne paranee ja esitykset pääsevät vähitellen rullaamaan. Lisäksi Oulun kaupunginvarikolle Hartaanselän rantaan on rakennettu väliaikainen tila, jossa esitetään Synninkantajat-näytelmää.
– Tila oli aiemmin täysin tyhjä, ja olemme rakentaneet sinne kaiken valaistuksen ja äänen ripustuspisteistä ravintolaan kalustukseen ja henkilöstön tiloihin asti, kertoo Huotari.
Entä huomioidaanko valosuunnittelun ja valaistuksen merkitys näytelmien onnistumisen kannalta?
– Riippuu näytelmästä. Toisinaan valaistuksella on kokonaisuuden kannalta suuri merkitys, joskus pienempi. Mutta se huomataan varmasti, jos jokin menee pieleen.