21.6.2021

Varhaiskasvatuslaki kiristyy elokuussa: Uhkaako päiväkoteja kaaos, kun sijaisia ei saa – entä lisääntykö kyttääminen?

lapsia päivähoidossa

Varhaiskasvatuslaki kiristyy elokuun alussa. Henkilöstömitoituksesta poikkeaminen työntekijän sairastumisen takia ei ole enää sen jälkeen sallittu. Muutos turvaa lasten ja työntekijöiden etua mutta tuottaa myös päänvaivaa. Mistä henkilöstöpulaa potevat päiväkodit löytävät pätevät sijaiset?

Tavallisen päiväkodin tuiki tavallista arkea vuonna 2021: Kaksi varhaiskasvatuksen hoitajaa on sairastunut ja ilmoittaa seitsemältä aamulla esimiehelleen, että he eivät voi tulla töihin. Heti perään soittaa varhaiskasvatuksen opettaja, jonka oma lapsi on äkillisesti sairastunut. Hänkin on poissa ainakin päivän tai kaksi.

Siitä paikasta käynnistyy soittorumba, jolla päiväkodin varajohtaja yrittää löytää päteviä tuuraajia työntekijöiden sairauslomien ajaksi.

– Aamulla päiväkodissa käynnistyy soittorumba sijaisten saamiseksi.

Vs. päiväkodinjohtaja Tarja Thaci

Tilanne on tuttu myös kolmen varhaiskasvatusyksikön muodostamassa Saanatunturissa, jossa on yhteensä 250 lasta ja 46 kasvatusvastuullista työntekijää. Kaikki kolme päiväkotia sijaitsevat lähellä toisiaan Itä-Helsingissä.

– Meillä lähes puolet varajohtajan viikkotyöajasta kuluu sijaisten etsimiseen. Itsekin käytän siihen useita tunteja viikossa, kertoo vs. johtaja Tarja Thaci.

”Taitaa tulla katastrofi”

Nykyisen varhaiskasvatuslain mukaan yli 3-vuotiaiden ryhmässä on oltava yksi aikuinen seitsemää lasta kohden. Alle 3-vuotiaiden ryhmässä suhdeluku on yksi aikuinen neljää lasta kohden.

Vaikka henkilöstömitoituksesta on nykyisen lain mukaan lupa poiketa vain lasten hoitoajoista johtuvista syistä, on lain pykälää tulkittu väljästi ja monet päiväkodit ovat joutuneet joustamaan mitoituksesta henkilöstön poissaolojen takia.

– Työ varhaiskasvatuksessa on aika rankkaa. Flunssat ja muut tartunnat kiertävät, ja henkilöstöllä on paljon poissaoloja. Opettajien ja hoitajien on saatava sairastaa, sillä se ei pitkälle kanna, jos tulee sairaana töihin, Thaci sanoo.

Elokuun alun jälkeen sijaiset olisi löydettävä heti.

– Mutta mistä? Taitaa tulla katastrofi, uumoilee Thaci.

päiväkodin johtaja Tarja Thaci
Tarja Thaci epäilee, että elokuussa uhkaa katastrofi, jos työnantaja ei löydä pikaisia ratkaisuja sijaispulaan.

Pääkaupunkiseudulla sijaisia välittää kuntien, kuntayhtymien ja kuntien osakeyhtiöiden yhdessä omistama Seure Henkilöstöpalvelut.

– Jos työntekijä ilmoittaa sairaudestaan aamulla, harvoin saamme samalle päivälle sijaista Seuresta tai muualta mutta tietenkin yritämme parhaamme.

Lue JHL:n kannanotto: JHL: Varhaiskasvatuslain tiukennukset parantavat sekä lasten että työntekijöiden asemaa

Naapuriapua kysytään usein

Ihan ensimmäiseksi Saanassa selvitetään, kuinka monta lasta on kyseisenä päivänä sairaana tai muuten poissa. Jos päiväkodin käyttöaste menee yli sadan, pyydetään apuun vakituista varahenkilöä.

– Meillä on käytössä yksi varahenkilö. Jos tarvitsemme useampaa hoitajaa, laitamme kyselyn itäisen alueen päiväkotien johtajille, löytyisikö heiltä apua. Toisinaan tärppää, useimmiten ei.

– Toistaiseksi päiväkotia ei ole tarvinnut sulkea tavallista aikaisemmin henkilöstövajeen takia.

Tarja Thaci

Toisena päivänä sijainen Thacin mukaan järjestyy usein Seuren avulla.

– Korona on tuonut lisähaasteita, mutta toistaiseksi en ole joutunut soittamaan omalle päällikölle ja pyytämään lupaa sulkea päiväkoti tavallista aikaisemmin henkilöstövajeen takia. Se on aivan äärimmäinen keino, hän sanoo.

Kun laki elokuussa muuttuu, Thaci toivoo, että ratkaisu henkilöstöpulaan löytyisi kaupunkitasolla, jotta yksittäiset päiväkodit eivät joutuisi pulaan.

Ei radikaalia muutosta arkeen

Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen johtajan Mikko Mäkelän mukaan varhaiskasvatuslain kiristäminen ei merkitse radikaalia muutosta päiväkotien arkeen.

– Nytkin sijaisia palkataan tarvetta vastaavasti. Jos työntekijä ilmoittaa kovin myöhään poissaolosta, on sijaisen saaminen nopealla aikataululla vaikeaa, mutta suurin osa äkillisistä sijaistarpeista on pystytty kuitenkin täyttämään, hän sanoo.

Ensisijainen kanava on Seure, jonka palkkalistoilla on kuluvan vuoden alusta lukien ollut 40 vakituista varahenkilöä nimenomaan Vantaata varten.

Vantaa turvaa ensi sijassa vakituisiin varahenkilöihin. Heitä on valmius lisätä tarvittaessa.

– He ovat helpoin ratkaisu äkillisiin henkilöstötarpeisiin. 40 ei kuitenkaan riitä, vaan heidän lisäkseen tarvitaan runsaasti keikkalaisia, jotka tulevat päiväksi tai lyhyemmäksi ajaksi kerrallaan, hän sanoo.

Sijaistarpeen kehitystä seurataan pitkin syksyä, ja Vantaalla on Mäkelän mukaan valmius nostaa vakituisten varahenkilöiden määrää, jos tarvetta ilmenee.

Pysyvä opettajapula huolena

Pula koulutetusta varhaiskasvatuksen henkilökunnasta on tuttua koko pääkaupunkiseudulla ja muissa kaupungeissa. Vantaalla noin 900:sta varhaiskasvatuksen opettajan vakanssista 250 oli tänä keväänä vakituisesti täyttämättä.

– Noin viidesosaan on löytynyt kelpoisuusvaatimukset täyttävä sijainen, loput on täytetty ei-kelpoisilla, suureksi osaksi lastenhoitajilla. Meillä on pysyvästi parin sadan varhaiskasvatuksen opettajan tarve, Mäkelä myöntää.

Lastenhoitajia on paremmin saatavilla, mutta ei heistäkään ole ylitarjontaa. Vapaita paikkoja oli kevään aikana 170.

lasten pelikortit
Pääkaupunkiseudun kunnissa on jatkuva pula varhaiskasvatuksen opettajista ja hoitajista.

– Kelpoista työvoimaa ei kerta kaikkiaan saa eivätkä nykyiset koulutusmäärät riitä kattamaan varsinkaan opettajien tarvetta. Siksi olemme vaikuttaneet vahvasti valtiovaltaan, jotta alan aloituspaikkoja lisättäisiin.

Työolosuhteisiin kunnilla on mahdollisuus vaikuttaa, samoin palkkaukseen, ja kumpaakin Vantaa on Mäkelän mukaan pyrkinyt kehittämään.

– Varhaiskasvatuksen opettajien palkkausta on parannettu paikallisilla järjestelyerillä.  Myös hoitajille on voitu kohdentaa harkinnanvaraisia paikalliseriä. Mahdollisuus tehdä laadukasta työtä on mielestäni yhtä tärkeä vetovoimatekijä kuin palkkaus. Siihen pyrimme pedagogiikkaa kehittämällä ja osaamista jakamalla.

Epäkohdista ilmoitettava

Toinen elokuussa voimaan tuleva uudistus koskee henkilöstön velvollisuutta ilmoittaa varhaiskasvatuksessa havaitsemastaan epäkohdasta. Niitä voivat olla esimerkiksi varhaiskasvatuksen laiminlyönti, henkilöstömitoituksesta poikkeaminen tai lasten epäasiallinen kohtelu.

Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle. Hänen pitää lain mukaan ryhtyä välittömästi toimiin epäkohdan poistamiseksi tai uhan torjumiseksi. Ilmoitusvelvollisuus koskee sekä kunnallisia että yksityisiä päiväkoteja.

Laissa korostetaan myös sitä, että työnantaja ei saa kohdistaa ilmoituksen tehneeseen henkilöön vastatoimia.

– Ilmoitusmenettelystä ei saa tehdä liian monimutkaista ja byrokraattista.

Tarja Thaci

– Uudistus on hyvä ja tervetullut, kunhan ilmoitusmenettelystä ei tehdä liian monimutkaista ja byrokraattista, sanoo Tarja Thaci.

Hänen mukaansa henkilöstön puuttumiskynnys on jo nyt matalalla, jos toiminnan laadussa tai yksittäisen työntekijän toiminnassa havaitaan puutteita.

– Jos taas lapsessa on kaltoinkohtelun tai väkivallan merkkejä, lastensuojeluilmoitus tehdään heti.

Muutenkin Saanassa on käytössä varhaisen puuttumisen keinot. Mikäli henkilökunta huomaa, että lapsen huoltajilla on vaikeuksia vanhemmuuden kanssa, tehdään lastensuojelutarpeen arviointi.

– Teemme arvioinnin mieluusti yhdessä vanhempien kanssa, sillä se lisää luottamusta ja helpottaa yhteistyötä heidän kanssaan.

”Ei saisi johtaa kyttäämiseen”

Vantaan varhaiskasvatuksen johtaja Mikko Mäkelä suhtautuu henkilöstön ilmoitusvelvollisuuteen kaksijakoisesti.

– Minua ihmetyttää se sävy, jolla ilmoitusvelvollisuudesta on julkisuudessa keskusteltu. Huomio on kiinnittynyt liiaksi henkilöstömitoitukseen ja sen seurantaan, ja varhaiskasvatuksen pedagoginen sisältö on jäänyt taka-alalle.

legopalikat
Elokuussa toteutuva lakimuutos edellyttää, että henkilöstö ilmoittaa heti varhaiskasvatuksessa havaitsemistaan epäkohdista.

Mäkelä pelkää, että ilmoitusvelvollisuus tulee lisäämään jossain määrin henkilöstön kuormitusta. Toisaalta hän myöntää, että on varhaiskasvatuksen järjestäjän etu saada mahdollisimman pikaisesti tieto toiminnassa mahdollisesti olevista epäkohdista.

– Ilmoitusvelvollisuus ei saa johtaa toisten kyttäämiseen ja epäkohtien kaivamiseen.

Vantaan varhaiskasvatuksen johtaja Mikko Mäkelä

– Toivon, että ilmoitusvelvollisuus ei johda naapuriryhmien toiminnan kyttäämiseen ja epäkohtien kaivamiseen.

Ainakin aluksi epäkohtailmoitus tehdään Vantaalla paperilomakkeella. Myöhemmin saatetaan ottaa käyttöön sähköinen ilmoituskanava.

– Päiväkotien johtajan rooli korostuu, sillä hänen on ilmoitettava ilmoituksen tekijälle, mihin toimiin epäkohdan korjaamiseksi on ryhdytty. Jos kyseessä on laajempi asia, ilmoitus tulee minulle, ja ryhdyn sitten toimiin omilla valtuuksillani asian korjaamiseksi.