Vesa Konttilan tarina:
Kun aivovamma muutti koko elämän

Joka päivä lähes 50 suomalaista saa aivovamman. Useimmat kuntoutuvat ja kykenevät palaamaan entiseen työhönsä melko nopeasti, mutta vaikeasta tai keskivaikeasta vammasta toipuminen on hidasta. JHL:läinen Vesa Konttila ei anna periksi, vaan aikoo taistella takaisin työkykyiseksi.

Useimmat muistavat päivän, jolloin heille tapahtui jotain peruuttamatonta – sellaista, joka muutti koko siihenastisen elämän. Vantaalaisen Vesa Konttilan, 49, elämä muuttui 14. joulukuuta 2016, mutta hän ei muista siitä päivästä mitään. Ei myöskään edeltävistä päivistä.

– Olen kuulopuheiden varassa. Minulle on kerrottu, että olin jääkiekkoharjoituksissa Myllypuron hallissa ja kaaduin toisen pelaajan yli kasvoilleni jäähän. Olin menettänyt tajuntani, ja pelikaverit hälyttivät ambulanssin, hän kertoo.

Matkalla Töölön sairaalaan Konttila palaili tajuihinsa – silloin kaatumisesta oli kulunut noin vartti. Sairaalassa tikattiin haljennut huuli, paikattiin muuta kasvojen ruhjeet ja otettiin TT-kuva aivoista. Tietokonetomografiassa ei näkynyt merkkejä verenvuodosta, ja niinpä Konttila kotiutettiin vielä samana päivänä.

– Minulla on muistikuva, että istuin aulassa sairaalavaatteissa odottamassa työkaveria noutamaan minut. Jääkiekkovarusteet olivat vieressä jätesäkissä.

Seuraavista päivistä hän ei muista mitään.

– Sairauslomaa oli määrätty kaksi päivää. Kun vaimo näki, etten ollut työkunnossa, hän vei minut viikonloppuna Mehiläiseen. Sairauslomaa jatkettiin parilla viikolla.

Pitkä lista oireita

Vesa Konttilan sairauskertomuksesta käy ilmi, että kaatumisen jälkeen ilmenneitä fyysisiä ja kognitiivisia oireita tutkittiin ensin työterveyshuollossa ja huhtikuusta 2017 lähtien HUS:n aivovammapoliklinikalla. Lista on pitkä: muisti- ja keskittymisvaikeudet, päänsärky, väsymys, lisääntynyt unen tarve, etäisyyksien arvioinnin vaikeus, ärtyisyys, aloitekyvyttömyys ja kaikkinainen hitaus toiminnassa.

Koska Konttilalla ei ollut aivovammadiagnoosia, yritettiin töihin paluuta osasairauspäivärahan turvin helmikuun alussa 2017, puolitoista kuukautta tapaturman jälkeen. Se epäonnistui.

– Minulla ei ole mitään muistikuvaa koko työkokeilusta, ei tietoa siitä, olenko käynyt töissä vai en. Luultavasti olen puuhannut jotain, mutta en tiedä mitä. Näin jälkikäteen se tuntuu hämmentävältä ja hiukan pelottavalta, hän sanoo.

Konttila on ammatiltaan järjestelmäasiantuntija, siis tietohallinnon ammattilainen. Ennen tapaturmaa hän toimi palvelinympäristön tietoliikenneasiantuntijana ja tiiminvetäjänä Starassa, Helsingin kaupungin Rakentamispalveluissa.

Työkokeilun loppua kohden kuormitus kasvoi, ja Konttilan kunto heikkeni. Työt piti lopettaa 22.5.2017.

Neljän lääkärin lausunnot

Toukokuun 2017 lopulle Konttilan diagnoosi oli aivotärähdys, josta toipuminen oli jostain syystä pitkittynyt. Vasta tuolloin hän sai yksityiseltä neurologilta aivovammadiagnoosin ja kehotuksen välttää rasitusta. Sen jälkeen sairauslomaa on jatkettu pätkissä.

Tätä haastattelua tehdään huhtikuun lopussa 2018. Konttilan terveydentila ei ole olennaisesti parantunut ja hän on edelleen sairauslomalla.

Oman työterveyslääkärin B2-lausunto on tuorein ja päivätty 21.3.2018. Lisäksi Konttilalla on lääkärinlausunnot kahdelta yksityiseltä neurologilta ja Turun yliopistollisen keskussairaalan osastonylilääkäriltä. Kaikki todistavat saman: potilaalla on diffuusin aivovamman aiheuttama jälkitila eikä hän ole tällä hetkellä työkykyinen.

Myös marraskuussa 2017 otetussa pään magneettikuvassa on havaittavissa SWI-hypointensiteetti, joka tukee epäilyä merkittävästä aivovammasta.

Käytännössä tuloton

Vesa Konttila
Kela maksaa Vesa Konttilan neuropsykologisen kuntoutuksen, mutta ei sairauspäivärahaa.

Koska lääketieteellinen näyttö on noinkin vahvaa, voisi luulla, että Kela maksaa Vesa Konttilalle sairauspäivärahaa. Ei maksa.

– Sain hylkäävän päätöksen 4. syyskuuta 2017, eikä Kela ole maksanut sen jälkeen senttiäkään. Myös päätöksestä tehdyt oikaisuvaatimukset on hylätty. Olen käytännössä tuloton ja elän vaimon palkalla, hän toteaa.

Työnantajaltaan Helsingin kaupungilta Konttila sai kv-tessin mukaisesti varsinaisen palkan 60 ensimmäiseltä sairauspäivältä ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa 120 kalenteripäivältä.

Kela voi lain mukaan maksaa sairauspäivärahaa enintään 300 päivältä, jonka jälkeen edelleen työkyvytön voi saada työttömyysetuutta liiton kassalta. Konttilan tapauksessa JHL-työttömyyskassa ei voi auttaa, koska hän on saanut Kelan etuutta vain parilta kuukaudelta.

Kelan tulkinnan mukaan Konttilalla on lievä aivovamma ja hän on työkykyinen. Toisaalta taas Kela on suostunut maksamaan tämän neuropsykologisen kuntoutuksen.

– Joka toinen viikko toistuvat käynnit neuropsykologilla ovat majakka. Hänestä on tullut vaimon ja lasten jälkeen elämäni tärkein ihminen, hän hymähtää.

Käypä hoito -suositus muuttui

piirroskuva aivojen palapelistä
Aivot ovat monimutkainen palapeli. Aivovamman seurauksena taidot voivat taantua ja persoonallisuus muuttua.

Mistä Kelan tiukentunut sairauspäivärahakäytäntö johtuu? Luultavasti vuoden alussa muuttuneesta aivovamman Käypä hoito -suosituksesta, joka korostaa alkuvaiheen diagnostiikkaa sekä huolellista ja yhdenmukaista tapauksen alkuvaiheen dokumentointia.

Konttila kotiutettiin Töölön sairaalasta vain pari tuntia saapumisesta, jolloin oireiden syyksi epäiltiin lievää aivotärähdystä. Vasta kun oireet ajan ja rasituksen myötä lisääntyivät ja pahenivat, diagnoosiksi vahvistui diffuusi aksonivaurio.

Juuri nyt Konttila on niin pettynyt Kelaan, ettei enää uskalla avata sen lähettämiä kirjeitä.

– Olen luopunut toivosta Kelan päätösten suhteen. En jaksa enkä osaa tapella sen byrokratian kanssa, hän sanoo silmät kyyneltyen.

Myös herkistymisalttius ja ylipäätään tunnereaktioiden hallitsemisen vaikeus ovat aivovamman mukanaan tuomia oireita. Lisäksi yksinkertaisissa arjen toimissa on edelleen puutteita.

– Koska en ole päivätyössä, olen pyrkinyt ottamaan vastuuta tekemällä edes jotain kotona. Vaikeaksi menee, kun en osaa päättää mikä kansi mihinkin kattilaan kuuluu. Tai kun menen kauppaan, jää osa tavaroista ostamatta, vaikka minulla on lista mukana.

Loppukevennys puuttuu

Tilastollisesti Vesa Konttila kuuluu niihin runsaaseen tuhanteen vuotuiseen aivovammapotilaaseen, joilla on pitkittynyt tai pysyvä työkyvyn alenema. Onneksi he ovat selkeä vähemmistö: peräti 90 prosenttia tällin saaneista kuntoutuu ja palaa melko nopeasti normaalielämään.

Konttila ei edes suostu ajattelemaan eläkettä vaan aikoo vakaasti kuntoutua työkykyiseksi.

– Toinen työkokeilu on sovittu alkavaksi ensi syyskuussa. Tarkoitus on tehdä 50-prosenttista työpäivää. Eläkeyhtiö Keva tukee kokeilua ja maksaa kuntoutusrahaa, joka korvaa lähes kokonaan toisen puolikkaan palkasta, hän kertoo.

Vesa Konttila
Aivovamman jälkiselvittely on muuttanut Vesa Konttilan käsitystä hyvinvointiyhteiskunnasta – eikä ainakaan parempaan suuntaan.

Konttilan käsitystä hyvinvointi-Suomesta aivovamman jälkiselvittely on muuttanut peruuttamattomasti. Vapaa-ajan vakuutus on kattanut aivovamman tutkimus- ja hoitokulut, mutta Kelan tyly asenne häntä ihmetyttää.

– En syytä tapaturmasta muita kuin itseäni. Itse minä veteraanikiekkoa harrastin ja menin jäälle. En odota, että yhteiskunta maksaa asuntolainani, mutta olisin toivonut, että hyvinvointivaltio pitäisi huolen toimeentulosta tämän välivaiheen ajan, kunnes kuntoudun takaisin työhön.

Loppukevennystä tähän juttuun ei tule. Vain Kelalta saatu ilmainen neuvo toimeentulotuen hakua varten:

– Sitä ennen pitäisi kuulemma myydä asunto ja ottaa avioero, koska tukipäätöstä tehdessä huomioidaan omaisuus ja puolison tulot.