Vantaan koronajäljityksessä saa tällä hetkellä paahtaa ylitöitä niin paljon kuin ikinä jaksaa. Pandemia kiihtyy Suomessa ja runsasväkinen kaupunki on yksi maan suurimmista koronakeskittymistä.
Vantaan koronajäljityksessä on kiire. Kymmenet tartunnanjäljittäjät soittavat koronatartunnan saaneille kaupunkilaisille ja selvittävät, miten nämä voivat. Maaliskuun alussa Vantaalla jäljityssoittoa odotti noin 400 ihmistä.
Yksi jäljityspuhelujen soittajista on JHL:läinen lähihoitaja Ville Ruotsalainen, 31. Hän on tehnyt tartunnanjäljitystä työkseen noin neljä kuukautta.
– Kun tulen töihin, avaan koneelta järjestelmät. Niihin kirjataan kaikki tiedot positiivisista tuloksista. Käsittelen ensin vanhimmat tapaukset tai ne, jotka on laitettu tärkeysjärjestyksessä kiireellisemmiksi ja ryhdyn soittamaan.
Jäljittäjä selvittää, miten koronan saanut ihminen voi
Tartunnanjäljittäjät ovat hoitoalan ammattilaisia, joilla on työkalunaan puhelimen ja tietokoneen lisäksi järeä kysymyspatteristo, jonka avulla he pyrkivät patoamaan koronan leviämistä.
– Kysymme esimerkiksi onko perussairauksia, mitä oireita ihmisellä on nyt ja mitä oireita oli silloin kun, hän sai tiedon tartunnasta. Jos ihmisellä on edelleen oireita, varaamme kontrollisoiton eristyksen viimeiselle päivälle. Eristys voidaan purkaa, jos kontrollisoiton aikana ei enää ole oireita. Jos oireita on edelleen, konsultoimme lääkäriä. Eristystä yleensä jatketaan, jos esimerkiksi nenä vuotaa.
THL:n tilastot kertovat Vantaan koronatilanteesta karua kieltä. Maaliskuun alussa (5.3.) tartuntamäärät olivat harpanneet niin, että kahdessa kalenteriviikossa tapauksia löytyi 963. Helsingin Sanomien kuntavertailu paljastaa, että enemmän tapauksia oli samassa ajassa löytynyt vain Helsingistä. Väkilukuun suhteuttuna Vantaan tilanne oli Helsinkiä vaikeampi.
Töitä riittää, tekijöistä on pulaa
Ville Ruotsalaisen mukaan esimerkiksi Vantaalla löydetään nyt entistä enemmän koronatapauksia, koska testeissä käydään herkemmin. Se tietää lisäpainetta jäljittäjille.
– Varmaan viimeiset puolitoista kuukautta on saanut tehdä niin paljon töitä kuin jaksaa. Viikossa pitää olla yksi lepopäivä, mutta muuten ylitöitä voi tehdä vaikka joka päivä. Esimiehet pitävät kyllä huolta työntekijöistä, kyselevät, jaksatko ja haluatko varmasti tehdä ylitöitä.
Tartunnanjäljityksen ytimestä saa tarkan kuvan Suomen koronatilanteesta. Maaliskuun alussa näkymä on synkeä.
– Onhan tilanne oikeasti aika hurja. Tartuntoja tulee jatkuvasti hirveän paljon eivätkä määrät näytä laskevan millään.
Pandemia painaa psyykettä
Ville Ruotsalainen ei varmasti ole ainoa, joka odottaa pandemian talttumista. Pitkittyvä koronakurimus on monelle työntekijälle tiukka paikka.
JHL: n työelämäasiantuntija Anne Ranta muistuttaa, että JHL:n jäsenistä suuri osa on koronan keskelläkin töissä normaaliin tapaan. Lähityötä puurtavat työntekijät sairaaloissa, päiväkodeissa ja hoivakodeissa pelkäävät koronatartuntaa ja sitä, että he tietämättään vievät taudin lähipiiriinsä. Etätöihin on siirrytty työtehtävissä, joissa se on ollut mahdollista. Etätyön puurtajia uhkaa henkinen nuupahtaminen.
– Ei jakseta, kun työ valuu kotiin tai mökille ja täyttää vielä vapaa-ajankin.
– Alussa koettiin, että oli hienoa, kun sai työskennellä etänä ja tehdä töitä itseohjautuvasti. Tilanteen pitkittyessä kaivataan työn sosiaalista toimintaympäristöä ja työkavereita. Ei jakseta, kun työ valuu kotiin tai mökille ja täyttää vielä vapaa-ajankin. Työ on muutakin kuin mitä työsopimuksessa lukee. Se on epämuodollisia keskusteluja ja tapaamisia, joita ei merkitä kalenteriin.
Jaksaminen vaatii kekseliäisyyttä
Pandemian keskellä työnantajilla on suuri vastuu siitä, että työntekijät pysyvät terveinä sekä henkisesti että fyysisesti. Yhteistyön työterveyshuollon kanssa pitää pelata kriisiaikoina joustavasti. Työnantajien on pitänyt päivittää työpaikkojen riskinarvioinnit ja toimittaa tulokset työterveyshuollon tietoon, Ranta korostaa.
– Erityisesti korona-aikana työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöiden jaksamisesta ja työssä selviytymisestä. Työnantajien on pitänyt selvittää myös riskiryhmiin kuuluvat työntekijät. Esimerkiksi perussairaudet kuten diabetes voivat olla työntekijälle isoja riskejä korona-aikana. Riskiryhmiin kuuluvien on voitava suojautua mahdollisilta tartunnoilta.
Vantaan koronajäljityksessä Ville Ruotsalaisella on edessään täysi työpäivä. Työssä jaksamista auttaa se, että ihmiset ymmärtävät nyt tautitilanteen ja jakavat kiitosta myös jäljityspuheluiden soittajille. Työn vastapainoksi Ruotsalainen tekee saman, minkä todella monet muutkin suomalaiset eli lähtee ulos kotiovesta.
– Koiran kanssa ulkoilu on hyvää vastapainoa työlle. Kävin juuri aamulla tunnin lenkillä auringonpaisteessa. Kyllä siinä tuntuu, että kevät tulee vielä.
Juttua korjattu 9.3. kello 9.52, poistettu ylimääräinen kappale.