1.10.2019

Yhä useampi kunta siivoaa kemikaalittomilla aineilla, mutta onko siitä hyötyä? Tutkija: Siivousaineiden sijasta pitäisi keskittyä tärkeämpään seikkaan

Onko kemikaalittomista siivousaineista hyötyä? Siivooja puhdistaa pöytää.

Siivousaineita pidetään usein sisäilmaongelmien aiheuttajana. Siksi jotkut kunnat ja siivousyritykset ovat siirtyneet kemikaalittomien menetelmien käyttöön. Mutta ovatko siivousaineet todella kaiken pahan syy – ja tuleeko puhdistetulla vedellä riittävän puhdasta?

Palveluohjaaja Marina Ruuhonen painaa aktiivivesilaitteen kytkimen päälle, vääntää tiskikoneen vesihanaa muistuttavan vivun oikeaan asentoon ja alkaa laskea normaalista hanasta kylmää vettä.

Kun laitteen valon väri on muuttunut oranssista vihreäksi, Ruuhonen ottaa suihkepullon ja täyttää sen vesihanaan liitetystä letkusta. Pullo täyttyy pian otsonilla rikastetusta vedestä, josta on poistettu mineraaleja. Näin se imee likaa puoleensa paremmin kuin pelkkä vesi.

Onko kemikaalittomista siivousaineista hyötyä? Palveluohjaaja Marina Ruuhonen käyttää Aktiivivettä Kirkkonummella.
Palveluohjaaja Marina Ruuhonen käyttää Aktiivivettä.

Kirkkonummella on siivottu puhdistetulla Aktiivivedellä ja UltraH2O-vedellä jo useassa koulussa ja kunnan talossa ilman muita kemikaaleja. Kunta on käyttänyt Aktiivivettä siivousaineena lähes viiden vuoden ajan.

Ensimmäiseksi menetelmää kokeili Nissnikun koulu, jossa oppilaat ja opettajat kärsivät sisäilmaongelmista. Puhtauspalveluesimies Anne Laurilan mukaan tulokset olivat niin rohkaisevat, että vähitellen aktiivivesi on otettu käyttöön seitsemässä muussa kohteessa.

– Nykyisin ehdotamme menetelmää yhdeksi vaihtoehdoksi aina, kun meille rakennetaan uusia tai saneerataan vanhoja kohteita.

Laurilan ja Ruuhosen mukaan puhdistetun veden edut ovat olleet selkeät. Työntekijät ja koululaiset eivät altistu juurikaan kemikaaleille. Sairauspoissaolot varsinkin flunssa- ja vatsatautikausina ovat vähentyneet eikä iho-ongelmia ole työntekijöillä enää yhtä paljon kuin ennen. Pinnoille ei kerry puhdistusainejäämiä eikä lika tartu enää helposti kiinni.

Ympäristön hyväksi

Kemikaalittomien siivousmenetelmien käyttöä perustellaan usein sekä ympäristötekijöillä että sisäilman kuormittumisella. Kiinteistö- ja toimitilapalveluyritys ISS Palveluille molemmat syyt ovat vaikuttaneet siivousmenetelmien valintaan.

ISS käyttää puhdistettua vettä noin 15 prosentissa kaikista siivouskohteistaan. Yhteistyö Ultrapuhtaan veden kanssa alkoi reilu kaksi vuotta sitten, jolloin ensimmäinen vesisuodatin asennettiin koekäyttöön yhtiön uuteen pääkonttoriin Pitäjänmäellä.

Onko kemikaalittomista siivousaineista hyötyä?
Aktiivivesilaitteisto asennetaan suoraan vesijohtoon. Käytetyn veden tulee olla kylmää.

Seuraavan kesän ja syksyn aikana ISS otti menetelmän käyttöön myös muutamassa asiakaskohteessaan.

– Vuoden 2018 alussa päätimme, että puhdistettu vesi on ensisijainen siivouskonseptimme uusissa asiakkuuksissa, siivous- ja toimistopalveluiden tuotejohtaja Minna Konttila kertoo.

Menetelmän hyödyt ovat Konttilan mukaan nähtävissä.

– Olemme pystyneet vähentämään muovi- ja pakkausjätteiden määrää sekä kemikaalien kulkeutumista vesistöihin. Lisäksi työntekijöiden ei tarvitse olla enää niin paljon tekemisissä kemikaalien kanssa, joten työturvallisuus on parempi.

– Työntekijöiden ei tarvitse olla enää niin paljon tekemisissä kemikaalien kanssa, joten työturvallisuus on parempi.

Konttila muistuttaa kuitenkin, että pelkkä vesi ei riitä puhdistamaan paikkoja, vaan tarvitaan oikeat välineet.

– On erittäin tärkeää, että veden kanssa käytetään likaa imeviä mikrokuitupyyhkeitä ja -moppeja.

Synninpäästö siivousaineille

Pari vuotta sitten julkisuudessa keskusteltiin siitä, ovatko siivouskemikaalit yksi suurimmista sisäilmaongelmien lähteistä. Nyt Aalto-yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu ovat selvittäneet yhteisessä tutkimuksessa, miten siivousaineet ja -menetelmät vaikuttavat sisäilmaan.

Tutkimuksen lopulliset tulokset eivät ole vielä valmistuneet, mutta ensimmäisten analyysien perusteella siivouskemikaalit eivät sittenkään olisi niin suuri syyllinen sisäilmaongelmiin.

Tampereen ammattikorkeakoulun lehtori, maa- ja metsätaloustieteiden maisteri Leila Kakko on yksi tutkimuksen tekijöistä. Hän muistuttaa, että teemme usein oletuksia vain sen perusteella, mitä näemme.

Vain harva esimerkiksi tietää, mitä ammattisiivous on ja miten siivousaineita todellisuudessa käytetään.

– Meillä on mielikuva hampurilaisravintolan työntekijästä puhdistamassa pöytiä suihkupullosta. Tämä on kaukana ammattimaisesta siivouksesta.

– Meillä kaikilla on ajatus siitä, kuinka huoltoaseman tai hampurilaisravintolan työntekijä puhdistaa pöytiä suihkuttamalla ainetta suihkupullosta. Tämä on kaukana ammattimaisesta siivouksesta.

Kakon mukaan ammattisiivous tarkoittaa lähes aina esivalmisteltua siivousta, jossa käytetään valmiiksi kostutettuja pyyhkeitä. Käytettyä siivousainetta ei siis suihkuteta suoraan pinnoille. Myös siivooja altistuu kemikaaleille mahdollisimman vähän, koska valtaosa siivouspyyhkeistä kostutetaan koneellisesti.

Kakko korostaa myös, että nykyisin käytetyt siivousainepitoisuudet ovat hyvin pieniä: ylläpitosiivouksessa yhteen vesilitraan sekoitetaan yhdestä viiteen milliä siivousainetta.

– Kuinka paljon yhden pulpetin pinnalle voi jäädä puhdistusainetta, jos annostus on näin pieni? Mielestäni yliannostuksestakaan ei tarvitse kantaa huolta, koska aine itsessään on jo laimeaa.

Tarvitaan lisää tietoa

Sisäilmaongelmien syitä pitäisi siivousaineiden sijaan miettiä siivottavuuden näkökulmasta, Leila Kakko toteaa.

Usein esimerkiksi hyllyjen päälliset ovat täynnä vuosien aikana kertyneitä papereita, jotka keräävät likaa ja pölyä. Hän uskoo myös, että koululuokan sisäilmaa kuormittavat paljon enemmän henkilökohtaisessa hygieniassa käytetyt kemikaalit.

Kakko ei halua ottaa kantaa kemikaalittomien siivousmenetelmien käyttöön, koska hänen mukaansa asiasta ei ole vielä riittävästi tutkimustuloksia. Valtaosa tutkimuksista on joko tehty muualla kuin Suomessa tai ne ovat olleet lyhytkestoisia.

– Niistä ei voi vielä nähdä pitkittäisvaikutuksia ja siksi ei pystytä sanomaan, onko aineiden puhdistusteho riittävä.

Kakko sanoo pitävänsä ajatuksesta, että siivouksessa ei tarvittaisi kemikaaleja. Hänen mukaansa jo nyt on pystytty todistamaan, että pehmennetty, ionisoitu vesi imee likaa ja puhdistaa paremmin kuin pelkkä vesi.

– Tällainen vesi riittää korkeimman hygienialuokituksen tiloissa, joissa on jo lähtökohtaisesti tarpeeksi puhdasta. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi sairaalat. Mutta riittääkö pelkkä vesi kura-aikaan koulun eteisessä? Tähän kysymykseen ei ole vielä vastausta.

– Riittääkö pelkkä vesi kura-aikaan koulun eteisessä?

Sekä Kirkkonummella että ISS Palveluissa uskotaan puhdistetun veden voimaan.

– Suurin osa asiakkaista haluaa lähteä kokeilemaan. Yhdessäkään kohteessa ei ole palattu vanhaan. Epäilijätkin ovat todenneet, että huoli oli turha, koska puhtaustulos on ollut erittäin hyvä ja pinnat ovat pysyneet puhtaina, ISS:n Minna Konttila kertoo.

Kirkkonummella hyvää palautetta on tullut paitsi puhtauspalveluiden omilta työntekijöiltä myös opettajilta ja oppilailta.

– Kehityskeskusteluissa kysymme myös aktiiviveden käytöstä. Kukaan ei haluaisi siirtyä enää sellaiseen kohteeseen, jossa tätä menetelmää ei ole käytössä, iloitsee Kirkkonummen kunnan puhtauspalveluesimies Anne Laurila.

Mikrobien tappaja

Mikkelin keskussairaalan steriilivarastossa palavat öisin siniset led-valot.

Valon värillä on selkeä sairaalahygieniaa kohottava tarkoitus, sillä se tuhoaa muun muassa monia infektioita aiheuttavia mikrobeja välinehuollon tilojen pinnoilta, kertoo välinehuollon päällikkö Vesa Mäkeläinen.

Onko kemikaalittomista siivousaineista hyötyä? Mikkelin keskussairaalassa palavat öisin siniset led-valot.
Onko kemikaalittomista siivousaineista hyötyä? Mikkelin keskussairaalassa palavat öisin siniset led-valot.
Mikkelin keskussairaalan steriilivarastossa palavat öisin siniset led-valot.

Mikkeli otti siniset valot sairaalakäyttöön noin vuosi sitten tehdyn remontin yhteydessä – ensimmäisenä Euroopassa. Tällä hetkellä menetelmä on käytössä vain steriilivarastossa, mutta tavoitteena on, että lähitulevaisuudessa myös likaisten välineiden pesutiloihin sekä niin sanottuihin puhtaisiin tiloihin asennetaan siniset valot.

Mikkeli otti siniset valot sairaalakäyttöön ensimmäisenä Euroopassa.

Sairaalan siniset led-valot palavat joka yö kello 22–6 välisen ajan. Valoissa on liiketunnistin, joka sammuttaa ne, jos välinevarastossa täytyy käydä yöaikaan.

Liikeohjausta tarvitaan Mäkeläisen mukaan, koska sininen valo saattaa tottumattomasta kävijästä tuntua epämiellyttävältä ja aiheuttaa työturvallisuusriskejä.

Mäkeläisen mukaan sairaala päätyi sinisen valon käyttöön, koska Mikkeli haluaa vähentää voimakkaiden siivouskemikaalien käyttöä. Tällä hetkellä sairaalassa ei ole vielä ehditty todentaa mittauksilla valon tehokkuutta, minkä vuoksi sen rinnalla tilat siivotaan yhä normaalisti.

– Sininen valo ei tietenkään poista pölyä tai muuta näkyvää likaa. Uskon kuitenkin, että tämän ansiosta voimme tulevaisuudessa vähentää kemikaalien käyttöä huomattavasti, Mäkeläinen toteaa.