Hoivaa tarvitsevia on yhä enemmän ja hoitajia yhä vähemmän. Terveydenhoitoala etsii ratkaisuja digitalisaatiosta. Miten se muuttaa työtä?
Hyvinvointialueilta jää eläkkeelle keskimäärin joka kolmas työntekijä (32 %) seuraavien kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan ikääntyneitä on yhä enemmän ja työikäisiä vähemmän.
Tässä murrosvaiheessa elää myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. Säästö- ja suorituspaineiden keskellä se etsii ongelmiin ratkaisuja.
– Meidän on ratkaistava, miten terveyspalveluiden kysyntä ja kykymme tarjota niitä kohtaavat, kun ei ole enää tarpeeksi käsiä ihmisten hoitamiseen, sanoo Timo Pitkänen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tietohallintojohtaja.
Lue lisää: Etähoitaja Ville Ruotsalainen paljastaa, mitä digitalisaatio tekee empatialle
Hänen mukaansa teknologia tuo mahdollisuuksia, mutta digiratkaisuja ei pidä hankkia yksittäisiin ongelmiin. Keskenään keskustelemattomat järjestelmät vain vaikeuttavat töitä. On keskityttävä tärkeimpään, eli millaisia terveyspalveluja tarvitsemme ja mitä niiden sujuva toteuttaminen vaatii.
– Harva on opiskellut hoitajaksi pyörittääkseen ohjelmia, lisää henkilöstöjohtaja Anne Sivula Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta. Hän näkee, että turhat työllistävät rakenteet aiheuttavat usein myös epämotivoivaa johtamista. Digiratkaisut pitää kehittää niin, että ne tukevat perustehtävää.
Terveydenhoitoala elää jo digiaikaa
Teknologia on jo muuttanut terveydenhoitoa. Esimerkiksi kotisairaanhoidossa on monessa paikassa käytössä sähköinen ovenavaus. Kun avaimia ei tarvitse hakea ja palauttaa, joka vuorossa säästyy Timo Pitkäsen mukaan 15 minuuttia. Pitkäsellä on visioita, mitä tekoäly ja digin kehitys voi tuoda tullessaan.
– Diagnostiikkaa tehdään yhä enemmän etänä, eikä asiakkaiden tarvitse jonottaa terveysasemilla. Entistä älykkäämmät tekoälychatit ohjaavat asiakkaat oikeaan paikkaan tai opastavat pienempien vaivojen hoitoon. Koska työntekijöistä on kasvava pula, työaikaa on pakko optimoida.
– 20 vuotta sitten hoitajien työ oli fyysistä ja sosiaalista. Nyt korostuu aivotyö. Tutkimuspäällikkö Virpi Kalakoski, Työterveyslaitos
Anne Sivula uskoo, että osaaminen saadaan kohdennettua oikeaan paikkaan ja aikaan, kun toimintaa ja työvuorosuunnittelua ohjaavat järjestelmät puhuvat keskenään saumattomasti.
– Jos hoitajalla on vaikka diabetes- tai muistisairausosaamista, hänen vuoronsa ovat siellä, missä taitoja tarvitaan, eivätkä ne mene hukkaan väärässä paikassa. Digitaalisten ratkaisujen avulla kerätään myös tietoa, joka antaa aiempaa syvempää ymmärrystä hoidon vaikuttavuudesta ja tarpeesta.
– Tämä tieto auttaa näkemään hoidon pullonkaulat ja nopeuttamaan niihin puuttumista. Näemme analytiikasta sekä laatuvirheet että sen, kun jossain sujuu todella hyvin. Näin voimme oppia parhaita käytäntöjä, Pitkänen sanoo.
Aivotyö valtaa alaa fyysiseltä työltä
Digitalisaatio on lisännyt etänä tehtävää työtä ja erilaisten ohjelmien ja sovellusten käyttöä. Monet ovat kuitenkin hakeutuneet terveydenhoitoalalle, koska haluavat työskennellä ihmisten kanssa hoivaa ja läheisyyttä tuoden.
– Vielä 20 vuotta sitten hoitajien työ oli hyvin fyysistä ja sosiaalista. Nyt korostuu aivotyö, kertoo tutkimuspäällikkö Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksesta.
Hän puhuu kognitiivisesta ergonomiasta eli siitä, miten digitaaliset työkalut vaikuttavat aivojen kuormitukseen.
Hoitajien työssä aivoja kuormittavia tekijöitä ovat muun muassa monitekeminen, kiire ja järjestelmien käytön epäselvyys. Lisäksi järjestelmiä käyttäessä voi joutua toimimaan kuormittavalla tavalla. Jos esimerkiksi pitää puhelinvastaanottoa, samaan aikaan ei pitäisi joutua vaikkapa vastaamaan sähköposteihin.
– Järjestelmien suunnitteluun, kouluttamiseen ja tuen saamiseen pitää kiinnittää huomiota, mutta keskeistä on myös, miten työt järjestellään.Vaikka etähoitajalla aika ei kulu matkoihin, säästynyt aika saatetaan täyttää uusilla asiakkailla. Silloin asiakastyöhön ei jää lähityötä enempää aikaa. Etähoitotyössä stressin syy voivat olla myös tekniset häiriöt ja ongelmat, joiden takia työtä ei pysty tekemään ajallaan.
– Päätökset tekee aina ihminen, jolla on ymmärrys etiikasta. Timo Pitkänen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tietohallintojohtaja
– Jos tulee paljon eri järjestelmiin kirjaamista ja monikanavaista viestitulvaa, se kuormittaa aivoja. Samoin eri kanavien hallinta. Vastaus kaikkeen ei voi olla, että lukekaa ohjeet. Asioiden omaksuminen vie aikaa ja kuormittaa, Kalakoski toteaa.
Hän toivoo, että tekoäly toisi tähän ratkaisuja tulevaisuudessa. Ohjelmat voisivat sisältää esimerkiksi intuitiivisen käytönohjauksen. Kalakoski näkee myös, että kognitiivista ergonomiaa olisi mahdollista parantaa tekoälyn ja teknologian avulla.
– Jos työntekijän ja potilaan äidinkieli ei ole sama, tekoäly voisi helpottaa kommunikaatiota ja vähentää väärinymmärryksiä. Datan avulla voidaan parantaa myös työntekijöiden jaksamista ja hyvinvointia. Nähdään, ovatko työmäärät esimerkiksi epärealistisia.
Teknologia ei korvaa ihmistä
Muutos ei pysähdy. Esimerkiksi tekoäly tulee olemaan yhtä normaali työkalu kuin internet on nyt.
Timo Pitkäsen mukaan tekoäly tulee osaksi työkalujen älykkyyttä. Sen avulla saa rutiinit tehokkaasti hoidettua ja pääsee tarkempaan ja nopeampaan diagnostiikkaan. Se tukee ja helpottaa päätöksentekoa.
– Päätökset tekee kuitenkin aina ihminen, jolla on ymmärrys etiikasta ja moraalista. Ihminen tuo hoitoon myös empatiaa ja kosketusta.
Pitkäsen mielestä muutoksen onnistuminen edellyttää sen syiden ja tapojen ymmärtämistä. Tärkeintä on yhteinen ymmärrys siitä, miksi asioita tehdään.
– Perimmäinen tavoite on, että ihmisten hyvään hoitamiseen olisi enemmän aikaa, Anne Sivula sanoo.