Toistuvatko työpaikkasi kahvipöytäpuheissa yhä useammin kirjaimet Y ja T? Tiedäthän, miten muutosturva tukee työnhakuasi ja mitä oikeuksiisi kuuluu, jos lomautus tai potkut uhkaavat.
Irtisanottavien tueksi luotu muutosturva täyttää tänä vuonna 15 vuotta. Malli luotiin ehkäisemään työmarkkinoilta putoamista, ja se syntyi aikanaan työmarkkinakeskusjärjestöjen solmimassa tulopoliittisessa sopimuksessa.
Muutosturva kirjattiin lakiin, joten sen tuomat oikeudet ja velvollisuudet koskevat myös niitä työnantajia ja työntekijöitä, jotka eivät ole työehtosopimusten piirissä.
Alusta alkaen muutosturvan perusajatuksena on ollut työntekijän tukeminen jo irtisanomistilanteessa. Tavoitteena on auttaa irtisanottavaa työllistymään mahdollisimman pikaisesti ja kivuttomasti uudelleen. Myös ammatillisen osaamisen parantaminen, joissain tapauksissa uudelle uralle kouluttautuminen, on iso osa muutosturvaa.
Kun neuvot ovat kultaa kalliimpia
Esimerkiksi Yle kirjoitti pelkästään joulukuussa yli 50 juttua yhteistoimintaneuvotteluista. Valtaosa uutisista käsitteli kuntien ja yritysten talousahdinkoa ja vyön kiristystä – useimmiten väen vähennyksen keinoin: irtisanomisin ja lomautuksin.
KT Kuntatyönantajien laskelmien mukaan parhaillaan käydään työvoiman vähentämiseen tähtääviä yt-neuvotteluja lähes 50 kunnassa. Muiden kuin kunta-alan yt-neuvottelujen piirissä oli viime vuoden tammi- ja syyskuun välisenä aikana yli 117 000 työntekijää.
Koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut käytiin viime syksynä Lahdessa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä. Pääluottamusmies Kari Soppi oli neuvotteluissa tiiviisti mukana. Hän kertoo, että osalle pidempään työskennelleistä muutosturvan periaatteet olivat tuttuja aiemmilta yt-kierroksilta. Yli 7 000 työntekijän joukkoon mahtui myös sellaisia, joille asiat olivat uusia. Ohjeistus tuli tarpeeseen.
– Työnantaja järjesti yhteisen infotilaisuuden. Se osa hoitui ihan mallikkaasti muuten hankalissa neuvotteluissa, Soppi toteaa.
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä tarjosi irtisanomis- ja lomautusuhan alla oleville myös henkilökohtaista muutosturvaneuvontaa.
– Lisäksi luottamushenkilöiden puoleen on tietenkin ollut mahdollista kääntyä. Vaihteleviin kysymyksiin olen saanut syksyn ja talven aikana vastaillakin, Soppi kertoo.
Viisi vuotta tuo muutosturvan
Muutosturvan piiriin päästäkseen on täytettävä ehdot. Ensinnäkin irtisanomisen pitää tapahtua taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä.
Työhistoriaa täytyy olla takana vähintään viisi vuotta. Määräaikaisella työntekijällä on oikeus muutosturvaan, kun työsuhde samaan työnantajaan on jatkunut keskeytyksettä viisi vuotta tai vähintään 36 kuukautta edeltävien 42 kuukauden aikana.
Myös lomautetulta edellytetään minimissään viiden vuoden työhistoriaa. Lisäksi lomautuksen tulee kestää vähintään 180 päivää. Jos henkilö itse irtisanoutuu lomautuksen jatkuttua yhtäjaksoisesti 200 päivää, hänellä on oikeus muutosturvaan.
Muutosturvan toimenpiteet koskevat työnantajia, joiden palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään 30 työntekijää.
Jos työnantaja palkkaa irtisanomisesta neljän kuukauden sisällä uutta henkilökuntaa, hänellä on velvollisuus tarjota ensin työtä irtisanotuille työntekijöille. Kun työsuhde on kestänyt 12 vuotta, takaisinottoaika on kuusi kuukautta.
Muutosturvan piirissä olevalla on oikeus käyttää työterveyshuollon palveluja kuusi kuukautta työntekovelvollisuuden päättymisestä.
Vapaata työnhakua varten
Muutosturva mahdollistaa tietyn määrän palkallisia vapaita irtisanomisaikana, kun kyse on vaikkapa omatoimisesta työnhausta tai työhaastattelussa käymisestä.
– Työnhakuvapaa oli yksi aiheista, joka oli esillä työnantajan henkilöstöinfossa. Vapaita on meillä hyödynnettykin asianmukaisesti, Soppi kertoo.
Työllistymisvapaa on pääsääntöisesti annettava työntekijän ilmoittamana aikana, mutta sen käytännöistä sovitaan yhdessä.
Vapaapäivien lukumäärä määräytyy irtisanomisajan pituuden perusteella. Viiteen päivään on oikeus, kun irtisanomisaika on alle kuukauden. Yhdestä neljään kuukauden irtisanomisajalla voi pitää 10 vapaapäivää, ja neljästä ylöspäin 20.
Palkallista vapaata on mahdollista käyttää myös TE-toimistossa asioimiseen: esimerkiksi työllistymissuunnitelman laatimiseen ja siinä sovittuihin toimiin osallistumista varten.
Koulutusta työnantajan piikkiin
Työnantajan kuuluu tarjota muutosturvan piirissä olevalle tilaisuus osallistua työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen irtisanomisaikana tai työttömyyden alkuvaiheessa. Työnantajan on kustannettava koulutus. Olennaista on, että koulutuksen sisältö palvelee ja nopeuttaa uuden työn löytymistä.
Kari Soppi kertoo, että Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän irtisanotuista iso osa on hakeutunut omaa alaansa lähellä olevaan ja sitä tukevaan koulutukseen.
Irtisanottavalla on mahdollisuus hankkia koulutusta myös oma-aloitteisesti ja sopia työnantajan kanssa sen maksamisesta kokonaan tai osittain. Korvauksen suuruuden tulee vastata työntekijän kuukausipalkkaa, kuitenkin vähintään yrityksen tai organisaation keskimääräistä palkkaa.
Työnantaja voi joutua maksajan paikalle, jos se laiminlyö koulutuksen järjestämisen.
Jos työnantaja laiminlyö valmennuksen tai koulutuksen, on hän velvollinen suorittamaan työntekijälle, virkamiehelle tai viranhaltijalle korvauksen, jonka suuruus vastaa koulutuksen arvoa. Korvausvelvollisuus on myös osittaisesta laiminlyönnistä.
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ensimmäiset irtisanomiset astuvat voimaan helmikuun alusta, eli vielä ei kaikkea kokemustietoa ole muutosturvan vaikutuksista. Ei näin ollen myöskään siitä, miten työnantajan korvausvelvollisuus toimii, tai onko sille edes tarvetta.
– Uskon, että juuri tuo korvausvastuu on yksi syy siihen, että työnantaja on hoitanut muutosturvajärjestelyt ihan mallikkaasti ja myös siihen liittyät henkilökohtaiset opastukset irtisanottaville.
Hyvin harva valitsee potkuja vapaaehtoisesti. Varmuuden vuoksi on enemmän kuin järkevää ottaa hyvissä ajoin selvää työttömäksi jäävän oikeuksista, jo ennen kuin edes ne kahvitaukokeskustelut mahdollisista yt-neuvotteluista käynnistyvät.