Tuoreen kyselyn tulokset puhuvat selvää kieltä: Nuoret ovat todella kiinnostuneita ammattiliittojen toiminnasta ja jäsenyydestä – niin Suomessa kuin muualla Euroopassa.
Nuoria kiinnostaa ammattiliiton jäsenyys, kunhan joku kertoo heille mahdollisuudesta liittyä.
Tähän viittaa laajan, koko Euroopassa tehdyn kyselytutkimuksen tulos. Tutkimuksella mitattiin nuorten suhdetta ammattiliittoihin, järjestäytymiseen ja työelämään.
Ammattiliittoon kuulumattomista 19 prosenttia sanoi, ettei ole liittynyt, sillä heiltä ei ole kysytty. Sen sijaan 18 prosenttia sanoi, että he eivät itse ole saaneet aikaiseksi liittyä.
Nuoria kiinnostaa ammattiliiton jäsenyys, kunhan joku kertoo mahdollisuudesta liittyä.
Kyselyn toteutti EPSU:n nuorisoverkosto. EPSU on Euroopan julkisten palvelujen ammattiliittojen federaatio eli myös JHL:n kattojärjestö.
Tulos on uunituore: kysely tehtiin viime vuoden marraskuun ja tämän vuoden tammikuun välillä. Kyselyyn vastasi 1 394 alle 35-vuotiasta henkilöä 43:sta Euroopan maasta.
Noin kolmannes (33 %) vastaajista ei kuulunut mihinkään liittoon. Aktiivisia jäseniä oli noin 12 % vastaajista. Vastaajien joukossa oli myös kymmeniä JHL:läisiä nuoria.
Tulos herättää toivoa – mutta myös haastaa
Jäsenkunnan ikääntyminen on ammattiliittojen haaste useissa Euroopan maissa. Tutkimuksen perusteella nuoret jäsenet ovat kuitenkin kiinnostuneita liittymään jäseniksi, kun järjestöt vain tavoittavat heidät nykyistä tehokkaammin.
– Toivottavasti tämä herättää joka ikisen liiton miettimään, kuinka nuoria saadaan mukaan.
JHL:n järjestötoimitsija Susanna Haapalainen esitteli tutkimuksen tuloksia kesäkuun alussa EPSU:n kongressissa Dublinissa. Hänen mukaansa tulokset ovat monella tavalla toivoa herättäviä – mutta samalla niiden pitäisi myös ravistaa ammattiliitot kohdistamaan viestinsä nuorille.
– Toivottavasti tämä herättää joka ikisen liiton miettimään, kuinka nuoria saadaan mukaan, Haapalainen sanoo.
Hänen mukaansa liittojen olisi kysyttävä itseltään, miten palvella ja puhutella uusia työntekijöitä parhaiten. Se vaatii muun muassa lisääntyvää inklusiivisuutta eli eri ihmisryhmien huomioimista.
– Nuorten joukossa uusista työntekijöistä moni on esimerkiksi maahanmuuttaja. Pelkästään Euroopan sisällä maasta toiseen muuttavista iso osa on nuoria.
Ilmastonmuutos ja maahanmuutto näkyville
Dublinissa kokoontui EPSU:n nuorisoverkoston paneeli, jonka äänenpainot mukailivat tutkimusta: liittojen tulisi entistä näkyvämmin nostaa esiin nuoria koskettavia nykyhetken asioita. Maahanmuuton ohella nuoria puhuttaa kyselyn mukaan ilmastonmuutos.
Myös yleinen työelämän murros olisi huomioitava tehokkaammin, kun liittojen toimintaa kehitetään nuorille.
Haapalaisen mukaan nuorten on usein vaikea identifioitua tiettyyn ammattiin tai edes tietylle alalle. Perinteinen ”institutionaalinen ajattelu” eli hänen mielestään ole aina linjassa muuttuneen työelämän kanssa.
Nuoret kaipaavat selkeän viestin siitä, miksi liittoon kuuluminen kannattaa.
– Ammattiliittoon liittyminen voi olla raskas prosessi selvittää yksittäiselle nuorelle. Näin on varsinkin jos hän pelkää, että duuni saattaa loppua milloin vain ja joutuu ehkä vaihtamaan jopa toiselle alalle.
Toisin sanoen nuoret kaipaavat selkeän viestin siitä, miksi liittoon kuuluminen kannattaa, vaikka työuran näkymät ovat epävarmat ja hajanaiset.
Liiton tehtävä ei muutu
Toisaalta tutkimustulokset viittaavat siihen, että nuoret kaipaavat ammattiliitoilta varsin perinteistä tukea. Pääasialliset syyt liittyä ovat ne, joiden pohjalle ay-liike aikanaan rakentui: jäsenyyden toivotaan turvaavan ja kehittävän palkkoja ja työehtoja.
Kysely selvitti myös nuorten yleisiä asenteita työntekoon. Nämäkin vastaukset tukevat käsitystä siitä, ettei ammattiliittojen perustoiminnan tule muuttua.
Nuoret ovat huolissaan työturvallisuudesta ja omista oikeuksistaan.
Nuoret ovat huolissaan työturvallisuudesta ja omista oikeuksistaan. Vaikka työelämä on murroksessa, etenkin alle 25-vuotiaat ja opiskelijat haluaisivat mieluiten tehdä töitä perinteisen työsopimuksen turvin, joka takaa työtunnit ja vähimmäispalkan sekä muut edut.
Liittoon jo kuuluvien nuorten merkittävä syy jäsenyydelle on, että nuoret uskovat ammattiliittojen kykyyn valvoa heidän etujaan ongelmatilanteissa.
Ammattiliittojen ei siis tarvitse muuttaa ydintoimintaansa saadakseen nuoret mukaan, vaan kysymys on ainoastaan siitä, että viesti kohdennetaan nuorille.
Yllättävimpänä tutkimustuloksena Susanna Haapalainen pitää sitä, että haasteet ovat lähes kaikissa Euroopan maissa käytännössä samat, vahvan ammattiyhdistysliikkeen Pohjolasta pienemmän järjestäymisasteen Britanniaan.
Rohkaisevia tuloksia Britanniasta
Britanniassa ay-liikkeen kyyti on ollut kylmää vuosikymmeniä, viimeistään siitä asti, kun Margaret Thatcher nousi pääministeriksi. Maan toiseksi suurimmalla ammattiliittolla Unitella on kuitenkin iloisia uutisia: nuoria on tullut jäseniksi viimeisen vuoden aikana kymmenen prosenttia lisää.
Unite on yksi suurimmista ammattiliitoista myös Irlannissa. Liiton toimitsija Jo Westerman on ollut ammattiyhdistysaktiivi 20 vuotta ja työskentelee läheisesti nuorten kanssa.
Nuorten hankkiminen on onnistunut yksinkertaisella keinolla: palaamalla perusasioihin.
Nuorten jäsenten ja aktiivien hankkiminen Uniteen on onnistunut yksinkertaisella keinolla: palaamalla perusasioihin eli markkinoimalla ammattiliiton toimintaa kasvotusten keskustelemalla.
– Olemme pyytäneet nuorilta ideoita ja neuvoja: Mitä ongelmia heillä on työelämässä? Mihin he tarvitsevat tukea? Samalla olemme muistuttaneet heitä ammattiliittojen historiasta.
Nuoria on lähestytty oppilaitoksissa ja työpaikoilla. Avainasemassa on ollut nuorten omalla kielellä puhuminen. Samalla metodilla aiemmin miesvaltainen Unite on kasvattanut naisten osuutta 50 prosenttiin.
– Naisia on saatu mukaan puhumalla naisia koskettavista asioista. Se on onnistunut siksi, että naisia on valittu tärkeisiin tehtäviin. Samalla tavalla pyrimme nyt nostamaan nuoria vaikutusvaltaisiin asemiin.
Nuorille lisää vastuuta
Myös Susanna Haapalaisen mukaan nuorille tulee tarjota vastuullisia paikkoja esimerkiksi liittojen hallituksissa ja johtoryhmissä.
– Sitä varten pitää olla läsnä siellä missä nuoret ovat ja puhua heidän kieltään, lähestyä heitä arjen asioiden kautta.
– Nuorten vapaaehtoistyöhön käyttämä aika on kolminkertaistunut. Miksei se näy ammattiliitoissa?
Myös vapaaehtoistyöllä ja vapaa-ajalla on merkittävä rooli. Kyselyn mukaan ammattiliiton jäsenyydestä luopuvat helpoiten nuoret, jotka ovat jo nyt passiivisia.
Nuoret saataisiin pysymään kiinni ammattiliittoissa tarjoamalla heille mahdollisuuksia vapaa-ajan viettoon ja kouluttautumiseen.
– Suomessakin on huomattu, että nuorten vapaaehtoistyöhön käyttämä aika on lähes kolminkertaistunut. Miksei se näy ammattiliitoissa? Jossain seiniemme ulkopuolella on joukko ihmisiä, joka olisi potentiaalisesti todella kiinnostunutta tulemaan mukaan, Haapalainen toteaa.