Motiivi Lontoossa: Pääseekö Suomesta enää Britanniaan töihin ja voidaanko brexit vielä perua? 10 kohtalonkysymystä Britannian EU-erosta

Brexitin puolesta äänestivät muun muassa matalapalkkaiset hoitoalalla työskentelevät naiset. Populistinen kampanja onnistui huijaamaan heitä, sanoo JHL:ää vastaavan brittiliiton edustaja.

Olisivatko he nyt viisaampia, jos brexit vietäisiin uuteen kansanäänestykseen? Ay-liike ja työväenpuolue yrittävät kiireesti kääntää Britannian EU-eron torjuntavoitoksi.

Tässä sitä nyt ollaan. H-hetkeen on aikaa 62 päivää, ja ammattiliitto Unisonin toimitsija Alison Roche pudistelee päätään.

Unisonin toimistotalon kuudennen kerroksen ikkunasta avautuu panoraama Lontoon keskustaan. Kings Crossin rautatieaseman tornit kurkottavat korkeuksiin ja niiden alapuolella Eurostar-juna vie ihmismassoja Manner-Eurooppaan ja takaisin.

Maaliskuun 29. päivänä Ison-Britannian on määrä jättää Euroopan unioni. Silloin vilkas kulttuurien, palveluiden, tavaroiden ja ihmisten liikkuminen voi olla enää muisto.

Britannia on maailman seitsemänneksi suurin talousmahti. Maan EU-ero eli brexit on edennyt tahmaisesti.

– Maa on jakautunut kahtia ja sitä johtaa kaikkien aikojen jääräpäisin pääministeri, Alison Roche päivittelee.

Unisonin eli Britannian JHL:n toimisto sijaitsee Kings Crossin alueella Lontoossa.
Unisonin eli Britannian JHL:n toimisto sijaitsee Kings Crossin alueella Lontoossa.

Pääministeri Theresa May vaatii parlamenttia valitsemaan kahdesta vaihtoehtosta: joko hänen neuvottelemansa erosopimus hyväksytään tai Britannia syöksyy EU:sta ulos pää edellä ilman erosopimusta.

Kumpikaan vaihtoehto ei miellytä juuri ketään. Ammattiliittojen näkökulmasta seuraukset olisivat molemmissa tapauksissa suorastaan katastrofaaliset.

Yli miljoonan jäsenen Unison on Britannian suurin julkisten alojen ammattiliitto eli paikallinen JHL:n vastine. Liiton toimiston käytävillä ei aikoihin olla puhuttu juuri muusta kuin brexitistä.

Työntekijöiden asema on epävarma

Brexit-tilanne elää päivästä toiseen. Haastattelun jälkeen parlamentin alahuone on äänestänyt kumoon kansanedustajien ehdottamia lakimuutoksia, jotka estäisivät Britannian EU-eron ilman sopimusta. Sopimukseton ero on siis jälleen hieman mahdollisempi – joskin mitä tahansa voi tapahtua, jos Mayn sopimus hylätään jälleen helmikuun äänestyksessä.

Alison Rochen mukaan työntekijöiden asema on erittäin epävarma.

– Theresa May sulki ammattiyhdistysliikkeen sopimuksensa ulkopuolelle.

Parlamentti on jo hylännyt Mayn erosopimuksen murskaenemmistöllä, mutta äänestyksiä on tulossa lisää. Jos pääministerin sopimus menee sittenkin läpi, on tilanne työntekijöille yhä huono.

– Sopimuksessa ei huomioida työntekijöiden oikeuksia käytännössä lainkaan, Roche sanoo.

– May sulki ammattiyhdistysliikkeen kokonaan sopimuksensa ulkopuolelle.  Nyt hän on käynyt keskusteluja kolmen suurimman ammattiliiton, myös Unisonin, kanssa, mutta ne ovat osoittautuneet symbolisiksi: liian vähän liian myöhään.

Työntekijöiden oikeudet Britanniassa on pitkälti turvattu EU:n ansiosta. Roche myöntää, että ammattiliitot ja työväenpuolue eivät onnistuneet brexit-vaaleissa tuomaan viestiään esiin.

Päästäkää meidät tästä hulluudesta, Evening Standard -sanomalehden otsikko julistaa viitaten sopimuksettoman brexitin uhkaan.
Päästäkää meidät tästä hulluudesta, Evening Standard -sanomalehden otsikko julistaa viitaten sopimuksettoman brexitin uhkaan.

– Puhuimme asioista niiden oikeilla nimillä eli monimutkaisina kokonaisuuksina. Oikeistopopulistit taas myivät agendansa tarttuvilla sloganeilla ja vetosivat faktan sijasta tunteisiin, hän sanoo.

Nyt opposition pääpuolue Labourilla eli työväenpuolueella sekä ammattiliitoilla on jälleen näytön paikka. Heillä on vielä aikaa tehdä parhaansa, jotta brexitin aiheuttamat vahingot jäisivät minimiin – tai jopa nollaantuisivat.

Parlamentin alahuone hyväksyi tiistaina 29. tammikuuta aloitteen, jonka mukaan Mayn neuvottelema EU-erosopimus hyväksytään, jos May saa neuvoteltua siihen muutoksia Pohjois-Irlannin ja Irlannin rajajärjestelyihin. EU on ilmoittanut, ettei ehdoista enää neuvotella. 

Näin brexit voi nyt edetä:

 

Mitä mieltä ay-liike on brexitistä?

Alison Roche, toimitsija, ammattiliitto Unison:

Ison-Britannian ammattiyhdistysliike ei ole ottanut yhteistä kantaa EU-eroon, mutta Unison kampanjoi ennen kansanäänestystä voimakkaasti EU:hun jäämisen puolesta. Myös Euroopan julkisen sektorin ammattiliittojen kattojärjestö EPSU vastusti brexitiä.

Brexit-kanta voitti kansanäänestyksessä 23. kesäkuuta 2016, ja Unison hyväksyy tuloksen. Nyt Britannian ammattiliitot ja eurooppalainen ay-liike – mukaan lukien Suomen SAK  – vaativat, että työntekijöiden oikeudet turvataan EU-eron yhteydessä.

Se tarkoittaa, että erosopimus on neuvoteltava uudestaan puhtaalta pöydältä.

Unisonin jäsenistä EU-eroa kannattivat etenkin matalapalkkaiset, terveydenhuollossa työskentelevät naiset.

Mitä työntekijät itse ajattelevat brexitistä?

Elena Crasta, Brysselin-toimiston toimitsija, ammatillinen keskusjärjestö TUC (Trade Union Congress):

Tutkimusten mukaan noin 60 prosenttia TUC:n jäsenistä äänesti Britannian EU:hun jäämisen puolesta ja 40 prosenttia vastaan.

Nick Crook, kansainvälisten asioiden päällikkö, Unison:

Unisonin jäsenistä EU-eroa kannattivat etenkin matalapalkkaiset, terveydenhuollossa työskentelevät naiset. Brexitin kannattajien Leave-kampanja tarttui heidän haavoittuvaan tilanteeseensa ja lupasi valtiolle 350 miljoonan punnan lisäpotin viikossa.

Alison Roche:

Tutkimukset osoittavat, että kansan mielipide on liikkunut voimakkaasti EU:ssa pysymisen puolelle, kun totuus brexitin seuraamuksista on valjennut.

Leave-puoli väitti, että brexit toisi Britannialle säästöjä. Ihmiset alkavat nyt ymmärtää, että totuus on täysin päinvastainen, ja että itse asiassa Britannia on ollut EU:ssa saamapuolella.

Brexitin on määrä astua voimaan 29. maaliskuuta. Kuinka uusi, työntekijöille oikeudenmukainen erosopimus voidaan saada aikaan alle kahdessa kuukaudessa?

Työväenpuolueen kansanedustaja, varjohallituksen ministeri Tony Lloyd uskoo, että uusi alku on vielä mahdollinen.
Työväenpuolueen kansanedustaja, varjohallituksen ministeri Tony Lloyd uskoo, että uusi alku on vielä mahdollinen.

Tony Lloyd, työväenpuolueen kansanedustaja ja varjohallituksen Pohjois-Irlannin asioiden ministeri:

Aikaa tarvitaan lisää. EU:n Lissabonin sopimuksen artikla 50 määrittelee, miten maa voi erota EU:sta. Nyt artiklan toimeenpanoa on lykättävä. Silloin voimme marssia uudestaan neuvottelupöytään ja ilmoittaa, että meillä on uusi ehdotus, joka on myös unionin kannalta parempi.

Meidän on aivan mahdollista päästä uusiin neuvotteluasemiin.

EU on ilmoittanut, että Mayn sopimuksesta ei enää keskustella. Sen sijaan EU on halukas uusiin neuvotteluihin, jos pöydällä on kokonaan uusi sopimus. Meidän on aivan mahdollista päästä uusiin neuvotteluasemiin.

Ilman sopimusta ei EU:sta halua lähteä kuin pieni vähemmistö. Silti ryhmä on niin suuri, että sopimuksettoman eron uhka on todellinen.

Se on estettävä hinnalla millä hyvänsä. Tämä näyttää mahdolliselta, sillä jopa Mayn omat rivit – kuten työministeri Amber Rudd – ovat alkaneet vaatia sopimuksettoman eron vetämistä pöydältä.

Pääministeri on linjannut, että joko lähdemme hänen sopimuksellaan tai ilman sopimusta. Se on puhdasveristä kiristystä eikä sitä saa hyväksyä. Yritämme nyt parlamentissa ottaa vallan Theresa Mayn käsistä ja päästä neuvottelemaan ehdoista uudestaan.

Parlamentin alahuone hyväksyi 29. tammikuuta kansanedustaja Caroline Spelmanin aloitteen. Aloitteen mukaan sopimukseton brexit on suljettava pois. Aloite ei kuitenkaan ole laillisesti sitova, joten sen todellinen vaikutus voi jäädä vähäiseksi.

Alison Roche:

Työntekijöille parasta olisi, jos pääministeri joutuisi määräämään uudet vaalit, jotka työväenpuolue Labour voittaisi. Eropäivää lykättäisiin ja työväenpuolueen hallitus neuvottelisi EU:ssa uudet eroehdot, jotka turvaisivat vapaakaupan lisäksi sulavan maahanmuuton ja työntekijöiden oikeudet.

Huonoista vaihtoehdoista paras olisi niin sanottu Norja plus -malli. Siinä Britannia pääsisi yhä EU:n sisämarkkinoille ja työvoima liikkuisi vapaasti.

Unison ja muut ammattiliitot ovat voineet viedä työntekijöiden oikeusrikkomukset suoraan EU:n oikeuselimiin. Erosopimuksen pitää turvata nämä oikeudet jatkossakin: mitään oikeuksia ei saa viedä työntekijöiltä pois tai lieventää. Voimaan tulisi saattaa pakottava mekanismi, jonka vaikutuksesta EU:n direktiivit pätisivät Britanniassa edelleen.

Realistisia vaihtoehtoja on nähdäkseni kolme: ero ilman sopimusta, Mayn sopimusta mukaileva sopimus tai Norja plus -malli.

Kuningatar Elisabet piti 24. tammikuuta puheen, jossa hän peräänkuulutti yhteisen sävelen löytämistä. Puhe tulkittiin yleisesti viittauksena brexitiin.
Kuningatar Elisabet piti 24. tammikuuta puheen, jossa hän korosti yhteisen sävelen löytämistä. Puhe tulkittiin yleisesti viittauksena brexitiin.

Mitä tapahtuu Britanniassa työskenteleville suomalaisille?

Isossa-Britanniassa asuu noin 20 000 suomalaista. JHL:llä ei ole tietoa Britanniassa asuvien JHL:n jäsenten määrästä. Jäsenrekisterissä on 46 Britannian kansalaista, jotka asuvat Suomessa. Heistä 25 henkilöä on työsuhteessa.

Britanniassa työskentelevien suomalaisten ja muiden EU-kansalaisten kohtalo on täysin auki. Asia riippuu siitä, eroaako Britannia EU:sta ilman sopimusta, uudella sopimuksella vai jopa Mayn sopimuksella.

Mayn hallitus on luvannut, että joulukuuhun 2020 asti ulkomailta voi muuttaa Britanniaan töihin samoilla ehdoilla kuin tähän asti. EU-eron siirtymäaika päättyy tuolloin.

Suomesta pääsee Britanniaan töihin, vaikka brexitiin mentäisiin ilman sopimusta.

Sisäministeriö on luvannut, että kesäkuuhun 2021 asti Britanniassa työskentelevien EU-kansalaisten oleskelu ja työskentely jatkuu kuten tähän asti.

Siihen mennessä heidän kaikkien pitää kuitenkin rekisteröityä. Yli viisi vuotta maassa oleskelleet saisivat pysyvän oleskeluluvan. Alle viisi vuotta oleskelleet saisivat alustavan oleskeluluvan.

Voiko Suomesta muuttaa yhä Britanniaan töihin?

Alison Roche:

Suomesta ja muista EU-maista pääsee Britanniaan töihin jatkossakin, vaikka brexitiin mentäisiin ilman sopimusta. Työntekijän oikeudet saattavat kuitenkin heikentyä huomattavasti.

Päättäjien on brexit-tilanteessa hoidettava kuntoon ennen kaikkea maahanmuuttoasiat. Meillä on jo nyt 15 000 sairaanhoitajan työvoimavaje. Britannia tarvitsee kipeästi työperäisiä maahanmuuttajia EU:sta. He muodostavat noin seitsemän prosenttia koko maan työvoimasta.

Yksi kädenojennus Britanniassa työskenteleville maahanmuuttajille on sentään jo luvattu: May on ilmoittanut peruvansa 65 punnan (noin 74 euroa) maksun, jota suunniteltiin Britanniassa työskentelevien EU-kansalaisten maksettavaksi. Työntekijät olisivat siis joutuneet maksamaan siitä, että saavat tehdä työtä, josta hyötyy koko maan talous.

Toinen kysymys on, mitä tapahtuu EU-maissa työskenteleville briteille. Unisonin jäseniä on muualla EU:ssa noin 18 000.

Mitä hyötyä EU:sta on ollut Britanniassa työskenteleville?

Elena Crasta:

Ammattiyhdistysliike oli EU-skeptinen 1980–90-luvun vaihteeseen asti. EU:ta pidettiin ennen kaikkea talousjärjestönä. Margaret Thatcherin pääministeriaikana kuitenkin huomattiin, että unioni tarjosi ratkaisuja sosiaalisiin eikä pelkästään taloudellisiin ongelmiin.

EU on tuonut brittityöntekijöille lähes perustuslakiin verrattavan oikeusturvan. Konservatiivien ministereistä osa on julkisesti ilmoittanut ajavansa työmarkkinoiden deregulaatiota eli sääntelyn purkamista. EU on ehkäissyt tätä kehitystä tehokkaasti.

Kuinka brexit vaikuttaa Britanniassa työskentelevien arkeen?

Tony Lloyd:

Työntekijöiden oikeudet ovat esimerkiksi Suomessa itsestäänselvyys, sillä ammattiyhdistysliikkeen asema on vahva. Sen sijaan Britanniassa ja monissa muissa EU-maissa työelämän lainsäädäntö on parantunut juuri EU:n vaikutuksesta.

Meillä ei ole takeita siitä, millaiset EU:n ja Britannian suhteet tulevat olemaan ammattiliittotasolla. Mayn erosopimuksessa asiaa ei juuri käsitellä.

Heikko hallitus ja parlamentti eivät ole päässeet keskinäiseen sopuun, mikä voi johtaa lähtemiseen ilman sopimusta. Se saattaa tarkoittaa kovaa rajaa eli perusteellisia rajamuodollisuuksia Pohjois-Irlannin ja Irlannin välille.

Työväenpuolueen puheenjohtaja julkaisi Twitterissä päivityksen, jossa hän vaati Theresa Mayta hylkäämään sopimuksettoman brexitin mahdollisuuden:

Erityisen ongelmallinen onkin Pohjois-Irlannissa työskentelevien asema. Britanniaan kuuluva Pohjois-Irlanti äänesti EU:hun jäämisen puolesta ja Irlanti pysyy EU:ssa. Ainakin 30 000 ihmistä liikkuu päivittäin rajan yli töihin kumpaankin suuntaan.

Sopimukseton EU-ero johtaisi heidän oikeuksiensa ja liikkuvuutensa rajoittamiseen kestämättömällä tavalla.

John Millington, tiedottaja, julkisalojen ammattiliitto PCS:

Jos brexit toteutuu konservatiivien ehdoilla tai ilman sopimusta, työntekijöitä kohtaa kurituspolitiikka, jollaista ei ole nähty sitten Thatcherin päivien.

Nick Crook:

Koko joukko ulkomailta tulleita työntekijöitä on jo jättänyt Britannian. Jos lähdemme ilman sopimusta, uhkaa yrityksiä ja työvoimaa joukkokato, jonka tilkitsemiseksi Britannian tulisi – ironista kyllä – yrittää houkutella valtavasti työvoimaa esimerkiksi Filippiineiltä ja Intiasta.

Miten brexit vaikuttaisi naisten ja vähemmistöjen oikeuksiin työelämässä?

Alison Roche (vas.) ja John Millington vaativat, että brexitille neuvotellaan oikeudenmukaisemmat ehdot.

Alison Roche:

Naisten asema heikkenee selvästi, jos brexit toteutuu ilman sopimusta tai Mayn sopimuksen hengessä. Julkisten palveluiden rahoitus heikkenee. Tämä vaikuttaa sekä  julkisten palveluiden työntekijöihin että asiakkaisiin. Suurin osa heistä on naisia.

John Millington:

Maahanmuuttajataustaiset työläiset ovat jo nyt joutuneet rasististen hyökkäysten kohteeksi, ja brexitin seurauksena muukalaisviha tulisi kärjistymään. Ammattiliitto PCS:n tärkeimpiä tavoitteita on turvata maahanmuuttajien asema.

Leave-puoli väitti kampanjassaan, että ulkomaiset työntekijät vetävät palkkoja alas. Totuus on päinvastainen: EU on turvannut työntekijöille tietyn tulotason syntyperään katsomatta.

Jos brexit toteutuu ilman sopimusta, työntekijöitä kohtaa kurituspolitiikka, jollaista ei ole nähty sitten Thatcherin.

Elena Crasta:

Leave-kampanja lietsoi muukalaisvihaa. Se ei ollut meille hedelmällistä maaperää tuoda esiin tosiasia, että maahanmuutosta on Britannialle mittaamattomasti hyötyä.

Pääministeri on itse yksi tilanteen alkuperäisistä arkkitehdeistä. Vaikka May kannatti pysymistä EU:ssa, hän ajoi jo aikanaan sisäministerinä tiukempia rajoja maahanmuutolle ja käytti rasismin rajoja hipovaa retoriikkaa. Hän ei myöntänyt, että Britannia hyötyy EU:sta valtavasti, puhuttiin sitten työvoimasta, opetuksesta tai syrjäalueiden tuesta.

Women for a People’s Vote (Naiset uuden kansanäänestyksen puolesta) -ryhmä vaatii, että vähintään Pohjois-Irlannissa asuvien naisten oikeudet turvataan:

Tuleeko Britanniaan yhdessä yössä kovat rajat?

John Millington:

Sopimukseton ero voi johtaa tilanteeseen, jossa rajalla ei ole erottelua EU- ja muiden kansalaisten välillä. Se jumahduttaisi sekä tavaran että ihmisten liikkuvuuden. Nyt rahdista tutkitaan muutama prosentti – mikä eteen, kun loput yli 95 prosenttiakin pitäisi yhtäkkiä tutkia?

Meidän ei ole käytännössä mahdollista toteuttaa toimivaa kovaa rajaa.

Meidän ei ole käytännössä mahdollista toteuttaa toimivaa kovaa rajaa. Koulutettuja täysipäiväisiä tulliviranomaisia on koko maassa vain reilut 5 000. Infrastruktuurimme ei veny sellaisiin rajajärjestelyihin kuin esimerkiksi John F. Kennedyn lentokentällä New Yorkissa.

Elena Crasta:

Sopimukseton ero olisi täysi katastrofi. Se vaarantaisi talouden ja tavaroiden toimitusketjun ja heikentäisi merkittävästi myös ammattiliittojen jäsenten ostovoimaa.

Tony Lloyd:

Haavoittuvin tilanne on Pohjois-Irlannin rajalla. Pohjois-Irlannissa oli pahoja levottomuuksia 60-luvulta 90-luvulle. Emme voi palata siihen, rauhanprosessi ottaisi vuosikymmeniä takapakkia.

Lontoossa on ollut saatavilla muun muassa paljon ravintola-alan työpaikkoja. Brexitin aattona yritykset ja työntekijät ovat jo aloittaneet muuttamisen pois Britanniasta.

Onko mahdollista, että brexit sittenkin peruuntuu?

EU on ilmoittanut, että Britannia saa perua brexitin yksipuolisella ilmoituksella. Theresa May on kuitenkin tyrmännyt vaihtoehdon demokratian pettämisenä. Tiistaina 29. tammikuuta parlamentin alahuone myös äänesti kumoon kansanedustajien aloitteet, joilla EU-eron määräpäivää olisi lykätty.

Alison Roche:

Unisonin kanta on, että ensimmäisen kansanäänestyksen tulos hyväksytään. Jos kuitenkaan emme saa pöydälle hyväksyttävää erosopimusta, EU:sta voitaisiin äänestää vielä kerran.

Kyse ei olisi varsinaisesti toisesta kansanäänestyksestä. Ensimmäisen kansanäänestyksen tulos on jo hyväksytty eikä sitä voi demokraattisessa valtiossa suoraan muuttaa.

Niinpä kyseeseen voisi tulla niin sanottu People’s Vote, jossa kysymyksenasettelu olisi erilainen kuin ensimmäisellä kerralla. Vaihtoehdot eivät siis olisi kyllä ja ei, vaan kansalle tarjottaisiin yksityiskohtaisemmat valinnat.

Kakkosvaali olisi silti uhkapeliä. Nyt EU-vastaisuus on jyrkässä laskussa – mutta entä jos oikeistopopulistit onnistuvat uudessakin kampanjassaan? Ei ole takeita, että Britannia pysyisi EU:ssa toisen kansanäänestyksen jälkeen.

John Millington:

Emme kannata toista kansanäänestystä, sillä ensimmäinenkin jakoi kansan vaarallisesti kahtia.

Brexit-kello tikittää nyt lähes yhtä nopeasti kuin kuuluisa kello maailmanlopun mukaan nimetyllä World's Endin alueella Lontoon Chelseassa.
Brexit-kello tikittää nyt lähes yhtä nopeasti kuin kuuluisa kello maailmanlopun mukaan nimetyllä World’s Endin alueella Lontoon Chelseassa.

Mike Buckley, Labour for a Peoples’ Vote -kampanja:

Kannustamme työväenpuoluetta aloittamaan kampanjan uuden kansanäänestyksen puolesta. Puolueessa on vuoden sisällä tapahtunut selvää liikehdintää: aluksi kukaan ei pukahtanutkaan toisesta äänestyksestä julkisesti, nyt moni jo ajaa sitä.

Yleinen mielipide on liikkunut vahvasti EU-myönteiseen suuntaan siitä asti, kun brexitistä äänestettiin. Tällä hetkellä noin 55 prosenttia kannattaa EU:ssa pysymistä. Sopimuksetonta eroa tai Mayn sopimusta ei kannata juuri kukaan.

Me kannatamme uutta äänestystä, jossa olisi yksinkertaisessa muodossa kaksi vaihtoehtoa samassa hengessä kuin alkuperäiset remain (jää) ja leave (lähde).

Elena Crasta:

Peräti 40 prosenttia keskusjärjestö TUC:n jäsenistä äänesti brexitin puolesta. Mayn hallitus ei ole tehnyt elettäkään parantaakseen heidän asemaansa. Jos mennään toiseen kansanäänestykseen, työväenliikkeen on tuotava selkeästi kuuluville tosiasia, että brexit heikentää näiden ihmisten tilannetta entisestään.

TUC:n kanta on, että hallituksen tulisi järjestää uudet parlamenttivaalit. On selvää, että tarvitsemme lisää aikaa.