Huomioi päästöt ja ympäristöystävällisyys tilauksissa ja kilpailutuksissa. Tarkista työntekijöiden aluejaot ajokilometrit mielessä ja siirrä tarpeen mukaan astioita yksiköstä toiseen. Esimerkiksi näillä keinoilla JHL:n jäsenet haluavat vaikuttaa työpaikoillaan ilmaston puolesta. Yksittäinen työntekijä voi pyrkiä vaikuttamaan yhteisiin käytäntöihin, muistuttaa koulunkäynninohjaaja Kirsi Formulahti.
Koronapandemia on jättänyt varjoonsa monet yhteiskunnalliset kysymykset, muun muassa ilmastonmuutoksen. Se odottaa silti yhä ratkaisuja. Samoin kuin koronapandemia ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää päätöksiä, valintoja ja tekoja niin poliittisilta päättäjiltä kuin yksittäisiltä ihmisiltä, yrityksiltä ja yhteiskunnallisilta toimijoilta.
Myös JHL haluaa vähentää ilmasto- ja ympäristövaikutuksiaan. Siksi JHL on tehnyt sopimuksen Maailman luonnonsäätiön WWF:n Green Office -ympäristöjärjestelmän käyttöönotosta.
Tässä jutussa JHL:n aktiivit kertovat, miten he ovat edistäneet
ilmastotekoja omassa työssään.
”Minut pyydettiin ilmastotyöryhmään”
Pauli Karvinen, liikuntapaikkojen hoitaja, varapääluottamusmies, tuntipalkkaisten luottamusmies, Hollola:
”Pakkohan tässä on alkaa tehdä jotain! Loppujen lopuksi monella pienellä teolla saa paljon aikaiseksi. Itse olen vähentänyt veden ja sähkön kulutusta sekä turhaa autolla ajoa.
Työnantajani, Hollolan kunta, on ilmoittautunut mukaan Hinku-verkostoon, joka pyrkii 80 prosentin päästövähennyksiin 2030 mennessä 2007 tasosta. Kunta on myös perustanut ilmastotyöryhmän. Minut pyydettiin siihen mukaan, kun kävin esittelemässä SAK:n #ilmastotekoNYT-kampanjaa.
Kävin puhumassa ruokahuollon ja puhtaanapidon työtekijöiden kanssa.
He ovat olleet edelläkävijöitä Hollolassa. Esimerkiksi tarjotinten käytöstä on
luovuttu. Ajattelin, ettei se ole iso juttu. Mutta veden, pesuaineen ja sähkön
kulutuksessa on säästetty valtavasti, kun tarjottimia ei enää pestä
astianpesukoneessa.
Muutama vuosi sitten tuli tieto, että jäähallin kylmäaineet pitää vaihtaa nykyistä ympäristöystävällisemmiksi. Vaihtoehtoina on siirtyä suoraan paljon ekologisempaan ja kalliimpaan aineeseen tai siirtymäajaksi halvempaan, joka ei ole yhtä ympäristöystävällistä. Näyttää siltä, että mennään siitä, mistä aita on matalin. Jos kunta on ilmoittautunut Hinku-kunnaksi ja poliitikotkin puhuvat ilmastoystävällisyydestä, tämän pitäisi näkyä myös päätöksissä. Pelkkä ilmoittautuminen ei vielä vaikuta mihinkään.
– Ihmiset pitää saada itse oivaltamaan, mitkä teot olisivat helppoja.
Työkaverini eivät innostu ilmastoasioista. Välillä otan asioita puheeksi, mutta en hakkaa päätäni seinään, jos keskustelu menee turhaksi väittelyksi.
Yhtä työkaveria houkuttelin kehumalla häntä siitä, että hän
sulkee hanoja ja sammuttaa valoja. Hän otti itse puheeksi, että ajaa turhaan
puolen kilometrin työmatkan autolla. Niinhän ne keskustelut täytyy käydä, että
saa ihmiset itse oivaltamaan, mitkä teot olisivat helppoja.”
”Lumeton talvi kertoi ilmaston lämpenemisestä”
Tapio Ristamäki, pääluottamusmies, tieala, Parkano:
”Pitkään en tunnistanut enkä tahtonut uskoa ilmastonmuutokseen, mutta viimeistään mennyt lumeton talvi ja tilastojen valossa muutama edellinenkin avasivat silmäni. Talvet ovat lyhentyneet. Ilmasto on lämmennyt faktojenkin valossa, kun asiantuntijoita kuuntelee. Pelkään, ettei meillä ole 10–20 vuoden päästä kunnon talvia Pirkanmaankaan leveysasteilla. Tyttärentyttäreni täyttää pian kaksi vuotta. Haluan, että hän kokee kunnon talvia. Jos mitään ei tehdä, kunnon talvia ei ole, kun hän on keski-iässä. On vain kevät ja syksy. Kyllä monimuotoinen luonto vaatii neljä vuodenaikaa.
– Tilauskirjassa pitäisi määritellä, että kalusto on mahdollisimman vähäpäästöistä.
Työnantajallani on sisäisiä tehostamistoimia. Se on arkipäiväistä toimintaa, esimerkiksi kierrätystä. Työnantaja on hankkinut tai hankkimassa vähäpäästöisiä autoja ja koneita. Siinä syntyy myös säästöjä, kun polttoaineen kulutus vähenee. Ely-keskus ei tilaajana hyväksy vanhoja kuorma-autoja ja koneita vaan vaatii tietyn vuosimallin autoja, joissa on katalysaattorit, ja jotka saastuttavat vähemmän. On ihan hyvä, että tilaaja vaatii parempaa kalustoa. Tilauskirjassa pitäisi määritellä, että kalusto on mahdollisimman vähäpäästöistä.
Työpaikallani on ollut keskustelua ilmaston lämpenemisestä, kun mennyt talvi oli niin leuto Tampereella ja Pirkanmaalla. Aurausurakoitsijat eivät tykänneet, kun eivät päässeet auraamaan.
Koronapandemia on parantanut ilman laatua, kun tehtaat ja liikenne ovat hiljentyneet. Toivottavasti suurimmat saastuttajat Kiinassa ja Intiassa oppisivat tästä jotain. Teollisuus on viety sinne, koska siellä on villiä ja vapaata, ja näin tuotteiden hinnat saadaan alas. Sillä on hintansa, ja se näkyy nyt ilmastossa.”
Lue myös: Lumeton talvi on vienyt työntekijöiltä ylityöt ja bonukset, mutta töitä riittää silti – Tiehöylä vaihtui lakaisukoneeseen
”Kasvatus on vaikuttamisen paikka”
Kirsi Formulahti, vastuukoulunkäynninohjaaja, perusopetuksen työsuojelun varavaltuutettu, työpaikan työsuojeluasiamies, Takahuhdin koulu, Tampere:
”Ilmastonmuutos liittyy meidän koulumaailmaamme tosi vahvasti. Meillä on erilainen tietämys ilmastonmuutoksesta kuin Yhdysvalloissa, koska kouluissamme kasvatetaan ja opetetaan oikeilla tiedoilla. Meillä on yleistieto ja faktat hallussa. Päätöksiä tekevät ihmiset, jotka ovat saaneet oikeaa tietoa kasvatuksessa ja opetuksessa. Juuri sitä tarvitaan, kun ilmastonmuutoksen vuoksi on tehtävä entistä nopeammin kiperiä päätöksiä ja laitettava asiat oikeaan mittasuhteeseen.
Koulumaailma ja lasten kanssa työskentely on suuri vaikuttamiskenttä. Lapsista ja nuorista kasvaa työntekijöitä, jotka vaativat mahdollisuuksia toimia ilmaston puolesta myös työelämässä.
– Meillä päätöksiä tekevät ihmiset, jotka ovat saaneet oikeaa tietoa kasvatuksessa ja koulutuksessa.
Työpaikoilla on tärkeää vaikuttaa yhteisiin käytäntöihin ja toimintatapoihin. Koulullamme yksi opettaja toteuttaa kestävän kehityksen projektia. Sen myötä aloimme miettiä pieniä asioita, joita koululla voisi tehdä. Koulu toimii kolmessa erillisessä yksikössä, ja tarkoitus on yhtenäistää käytäntöjä ja opastuksia kestävän kehityksen valintoihin. Työelämässä pitää löytää vaikuttamiskanavia esimiesten ja hallinnon suuntaan. Siten pystyy vaikuttamaan aika paljon.
Koulullamme on tuskailtu Tampereen kaupungin logistiikan
järjettömyyttä. Olemme lähettäneet siitä paljon toimenpide-ehdotuksia
kaupungille. Meille saattaa tulla kolme tai neljä eri kuljetusta samana
päivänä, ja yhdestä sisäisestä tilauksesta saattaa tulla kaksi osaa tänään eri
kuljetuksissa ja puuttuva osa huomenna. Siihen liittyy myös pakkausmateriaalien
käyttö. Pieni rasia saattaa tulla järjettömän kokoisen laatikon pohjalla. Se on
iso kulu, kun tämä turha kuluttaminen ja kuljettaminen kerrataan kaupungin
yksiköiden määrällä. ”
”Kierrättäminen voi antaa asiakkaalle kontrollin tunteen”
Päivi Rantanen, sairaanhoitaja, työpaikan luottamusmies, 2. työsuojeluvaravaltuutettu, Aspa-Palvelut, Nousiainen:
”Työskentelen päihde- ja mielenterveyskuntoutujien kanssa. Tuemme asiakkaita, kun he kotiutuvat laitoshoidosta ja aloittelevat itsenäistä elämää.
Opastan asiakkaita lajittelemaan jätteitä ja kierrättämään, sammuttamaan tietokoneen käytön jälkeen, säästämään sähköä ja sulkemaan vesihanan. Muistutan, että samaa pyyhettä voi käyttää useammin kuin kerran. Jotkut ovat puhtausintoilijoita, toiset taas käyttävät samaa pyyhettä vuoden.
Hävikkiruokaa ei synny, koska asiakkaat elävät tukien varassa. Tosin hamstraajiakin on. Katsomme yhdessä, miten kaupasta voi ostaa viikon ruoat ja käyttää ne järkevästi. Asiakkaat osaavat valita 300 gramman leikkelepaketin 100 gramman sijaan. Isompi paketti on suhteellisesti pienempää edullisempi ja vähentää samalla muovijätettä.
– Työn ympäristöystävällisyyttä voisi parantaa tarkistamalla työtekijöiden aluejakoa.
Asiakkaat suhtautuvat opastukseen hyvin. Minulla on asiakkaina paljon ihmisiä, varsinkin nuoria, jotka ovat huolestuneita maapallosta ja sen tulevaisuudesta. Jotkut ovat tosi huonossa kunnossa, kun he pääsevät kotiin. Kierrättäminen voi antaa asiakkaalle tunteen siitä, että hän pystyy jollain tavalla kontrolloimaan elämää, ja se on iso juttu.
Suurin osa työntekijöistämme opastaa asiakkaita ympäristötekoihin. Meillä on paljon nuoria töissä, ja tämä on heille normaalia. Esimieskin kannustaa ympäristöopastukseen. Toimistolla vaihdettiin kertakäyttökupit mukeihin ja hankittiin vettä säästävä astianpesukone.
Työn ympäristöystävällisyyttä voisi vielä parantaa jakamalla asiakkaat työntekijöille alueittain. Minulla on asiakkaita kolmessa kunnassa Naantalista Turkuun ja pelkästään työajoa kertyy 600 kilometriä kuukaudessa.
Lisäksi turhaa ajoa toimistolle voisi vähentää, jos saisimme puhelimiin enemmän sovelluksia asiakastietojen päivittämiseksi.”
Lue myös: Ympäristö kiittää ja sinä säästät rahaa: Iskikö ilmastoahdistus? Tee 10 helppoa muutosta
”Vastuullisuus- ja ympäristötoimet ovat meillä jo rutiinia”
Eija Paananen, pääluottamusmies, Palvelukeskus Helsinki -liikelaitos:
”Toivon, että tulevaisuuden sukupolvet voisivat nauttia yhtä hyvästä ilmasta, ilmastosta ja puhtaasta luonnosta kuin itse olen saanut nauttia.
Töissä lajittelen roskat, pyrin välttämään turhaa monistamista ja sammutan valot työhuoneesta kahvitauon ajaksi. Ne ovat pieniä tekoja, mutta kun niitä tekee vuoden jokaisena päivänä, niillä on vaikutusta.
Meillä on todella sitoutuneita työntekijöitä, jotka ovat vastuullisia ja välittävät ympäristöstä. Palvelukeskus Helsingillä on pitkä historia ympäristötoimista jo 1990-luvulta lähtien. Silloin työpaikoille koulutettiin tukihenkilöitä, jotka edesauttoivat ekologisuutta ja lisäsivät tietoutta.
Palvelukeskus Helsingin toimintaa ohjaavat muun muassa kaupungin ympäristöohjelma ja Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma. Selvitämme ylijäämäruoan jakamista ruoka-apuna. Huomioimme vastuullisuuskriteerit, esimerkiksi tuotantotavat, pakkausmateriaalit ja päästöt, kun kilpailutamme isoja raaka-aine-eriä. Kehitämme ilmastoystävällistä reseptiikkaa ja lisäämme kasvisruokaa tinkimättä ravintosuosituksista.
– Huomioimme vastuullisuuskriteerit kilpailutuksissa ja kehitämme ilmastoystävällistä reseptiikkaa.
Meillä on kaikissa toimipisteissä ruokahävikkiprojekti ja kehitämme sähköistä menekin seurantaa. Kouluissa ja päiväkodeissa järjestetään hävikkiviikkoja, jolloin kuvataan taululla tai julisteella, miten paljon jätettä syntyi tiettynä ajankohtana. Pilotoimme kierrätyspäiviä, jolloin esimerkiksi astioita voidaan kierrättää koululta toiselle tarpeen mukaan. Olemme vähentäneet kertakäyttöastioiden käyttöä ja siirtyneet biohajoavien kertakäyttöastioiden käyttöön. Laitehankintoja varten on energiansäästösuunnitelma.
Puhelin- ja hyvinvointipalveluissa vähennämme päästöjä kuljettamalla useita henkilöitä samalla kyydillä. Kotihoidon kuva- ja äänivälitteisillä asiakaskäynneillä säästyy ajokilometrejä. Vastuullisuus- ja ympäristötoimet ovat meillä jo aika lailla rutiinia ja sisältyvät koulutukseen ja perehdytykseen.”