Raskas työ vaatii raskaat huvit: aikaisen herätyksen, kaksi kuppia kahvia, viiden kilometrin pyöräilyn sekä tiukan punttisalitreenin. Ja kaiken tämän ennen työpäivän alkua.
JHL:läisen Agang Atemin, 33, työt alkavat seitsemältä, mutta herätyskello soi pian neljän jälkeen.
Kuulostaako julmalta? Kaikkea muuta – aamuöinen herääminen on yksi niistä keinoista, joilla Oulun Keskuspesulan tekstiilihuoltajana työskentelevä Atem uhmaa työhönsä liittyvää rasitusta.
Heräämisen jälkeen vuorossa on lisää hyvää.
– Herättyäni juon kahvit ja pyöräilen töihin myös talvipakkasilla. Ennen töiden alkua treenaan työpaikan kuntosalilla. Toisinaan käyn siellä myös viikonloppuisin. Kuntosali on iso plussa, Atem kertoo.
Kuntoilu ja venyttely auttavat, sillä pesulatyö on fyysisesti raskasta. Asennot ja liikeradat ovat yksitoikkoisia. Rasitusvamman takia Atemin toinen ranne on jo kerran leikattu.
– Ranteet ja sormet ovat lujilla. Mielelläni jatkan pesulassa, jos vaan paikat kestävät, hän sanoo.
Eikä tässä kaikki. Varhaisen herätyksen, kahvin, punttiksen ja pyöräilyn lisäksi Atemilla on viideskin salainen ase rasituksen selättämiseen. Sen hän paljastaa tämän jutun lopussa.
Kone lajittelee, Atem rehkii
Atemin työpiste on pesulan likaisella puolella, niin sanotulla punaisella vyöhykkeellä, jossa käytetään kesät talvet hengityssuojainta. Hän työskentelee useimmiten työvaatteiden lajittelukoneen ääressä, ja nostelee haalareita ja muita työvaatteita rullakoista liukuhihnalle.
Kone osaa lajitella likapyykin, ja sen röntgensilmä tunnistaa esimerkiksi työtakin taskuun unohtuneen mustekynän. Jos kynä päätyisi koneeseen, se saattaisi pilata 50 kiloa vaatteita kerralla.
Oulun Keskuspesula Oy on yksi Suomen suurimmista tekstiilien huolto- ja vuokrauspalvelua tarjoavista yrityksistä. Se työllistää vajaa sata henkilöä, joista parikymmentä prosenttia on miehiä.
Vuosittain pesulassa pestään noin kolme miljoonaa kiloa sairaaloiden ja hoitolaitosten pyykkiä sekä työvaatteita.
Pesula muutti runsas vuosi sitten uusiin tiloihin Ruskon teollisuusalueelle. Samalla pesulan kone- ja laitekanta uudistui.
Asentajasta tekstiilihuoltajaksi
Alun perin Atem opiskeli Oulussa elektroniikka-asentajaksi. Alan työharjoittelupaikkoja löytyi, mutta pysyvämpiä töitä oli vähänlaisesti tarjolla.
– Saattoi johtua taloustilanteesta tai siitä, että olen maahanmuuttaja. Vaikea sanoa kummasta.
Tutultaan Atem kuuli, että Oulun Keskuspesulasta töitä voisi löytyä. Hän pääsi TE-toimiston kautta pesulaan työharjoitteluun vuonna 2017 ja sen jälkeen nollatuntisopimuksella töihin.
– Mielelläni jatkan pesulassa, jos vaan paikat kestävät.
Sittemmin Atem suoritti osia tekstiilihuoltajan ammattitutkinnosta ja sai vakituisen työpaikan tekstiilihuoltajana.
– Parasta on hyvä porukka ja yhteishenki, hän kehuu työkavereitaan.
Kaukana synnyinmaasta
Oululainen Agang Atem asuu liki 6 000 kilometrin päässä synnyinmaastaan Sudanista. Suomeen hän saapui 15-vuotiaana kiintiöpakolaisena yhdessä vanhempiensa ja parin sisaruksensa kanssa. Vuosi oli 2003.
Ennen Suomeen asettumista perhe asui kolme vuotta Egyptissä ja odotti pääsyä turvalliseen maahan. Sudan itsenäistyi vuonna 1956, ja se on ollut siitä lähtien liki keskeytyksittä sisällissodassa tai muuten sekasorron vallassa.
Agang on dinkojen heimonimi. Pääosa dinkoista asuu Etelä-Sudanissa, joka irtautui emomaa-Sudanista ja itsenäistyi vuonna 2011.
Agan Atem ei ole käynyt synnyinmaassaan Sudanissa Suomeen tulonsa jälkeen.
Hinta oli kova, sillä taisteluissa menehtyi satoja tuhansia rajan molemmin puolin ja neljä miljoonaa eteläsudanilaista joutui pakenemaan joko kotimaassaan tai rajan ulkopuolelle.
– Perheeni pakeni yhteenottoja ensin eteläisestä Sudanista maan pohjoisosaan ja sitten Egyptiin, Atem kertoo.
Alueella ei ole tyyntä ja turvallista vieläkään. Viime lokakuun lopulla Sudanissa tehtiin sotilasvallankaappaus, joka on johtanut laajoihin mielenosoituksiin ja ihmisuhreihin.
Etelä-Sudan on puolestaan kärsinyt rankkasateista, ja niiden aiheuttamien tulvien takia kymmenet tuhannet ovat joutuneet jättämään kotinsa.
– En ole käynyt Sudanissa lähtöni jälkeen. En mieti paluuta, koska elämäni on nyt Suomessa ja Oulussa, sanoo Atem.
Parasta kotikaupungissa on hänen mielestään turvallisuus.
– Ei tarvitse pelätä edes iltapimeällä, kun kulkee kadulla.
Atemista tuli kahvinjuoja
Atem puhuu äidinkielensä dinkan lisäksi arabiaa ja englantia sekä melko sujuvaa suomea, vaikka uutta kieltä ei ollutkaan helppo omaksua.
JHL:ään Atem liittyi vuonna 2019. Ennen Suomeen tuloaan hän ei ollut koskaan edes kuullut ammattiliitoista.
Kotoutumisesta suomalaiseen kulttuuriin ja elämäntapaan kertoo eräs hauska yksityiskohta.
– Ennen Suomeen tuloa en ollut edes maistanut kahvia, vaan join teetä. Nyt juon kaksi kuppia joka aamu.
Sudanissa perhekoko on iso. Agang Atemilla on viisi siskoa ja neljä veljeä.
Sudanissa perheet ovat perinteisesti monilapsisia. Atemin lapsuudenperhe kasvoi Suomessa vielä kahdella siskolla ja kahdella veljellä. Nyt hänellä viisi siskoa ja neljä veljeä, jotka kaikki asuvat Oulun seudulla. Lisäksi hän on itse 10-vuotiaan tyttären isä.
Atemin viides keino raskaassa työssä jaksamiseen on musiikki. Hän kuuntelee vapaa-ajalla etenkin suomiräppiä. Toisinaan hänellä on kuulokeradio myös pesulassa, ja energinen räp säestää työntekoa.
Suosikkeihin kuuluvat JVG, Elastinen, Cheek ja Pyhimys. Kaikkia heitä hän on käynyt kuuntelemassa myös livekeikoilla.
– Musiikki on iso osa elämääni.