Suomen väestö vanhenee, ja hoidon tarve kasvaa. Jo nyt hoitoalaa riivaa työvoimapula. Työperäinen maahanmuutto helpottaisi hoitajapulaa, mutta ennen sen aktiivista edistämistä on sovittava pelisäännöistä. Artikkeli on osa Motiivi-lehden juttusarjaa Suomi-neidon harmaantumisesta, eläkkeistä ja taloudesta.
Virossa lähihoitaja Valli Pruuli, 55, oli tottunut siihen, että työhakemukseen tulee aina vastaus nopeasti. Suomeen lähetetystä työhakemuksesta ei kuitenkaan kuulunut pitkään aikaan mitään.
Niinpä Pruuli tarttui puhelimeen ja soitti Tallinnasta Helsinkiin. Hän halusi tietää, miksei hän ollut saanut vastausta ja miksi häntä ei pyydetty edes haastatteluun.
– Kävi ilmi, ettei osastonhoitaja ollut edes saanut hakemustani, ja että se löytyi vahtimestarin kopista. Minulta kysyttiin, voinko tulla haastatteluun viikon päästä.
Haastattelu oli joulukuun puolivälissä vuonna 2006. Pari viikkoa myöhemmin, heti joulunpyhien jälkeen, hän aloitti uudessa työpaikassaan, helsinkiläisessä vanhainkodissa.
Muutto toisesta EU-maasta oli helppoa ja sujuvaa, samoin Virossa suoritettujen tutkintojen tunnustaminen. Kielitaitoa Pruulilla oli jo valmiiksi – olivathan virolaisnuoret Neuvostoliiton aikaan käyttäneet suomenkielisiä koulukirjoja ja katselleet MTV3:a. Lisäksi työnantaja osti myöhemmin vielä vieraskielisille alaisilleen kielikurssin.
Rakkautta vanhuksille
Pruulille vanhusten hoitaminen on kutsumustyötä. Alun perin hän suunnitteli ryhtyvänsä nuorisotyöntekijäksi, koska hän on omien sanojensa mukaan nopea, räväkkä ja jämäkkä.
Pruulin lapsuus oli onnellinen, mutta vanhemmat kuolivat hänen ollessaan vielä nuori. Opintojen harjoittelujaksolla hän pääsi kokeilemaan vanhustyötä ja huomasi sen omaksi jutukseen.
– Jos saa lapsuudessaan rakkautta, se pitää antaa vanhemmille takaisin, kun elämän loppu lähestyy. Vanhainkodissa huomasin, että tämä on minun työtäni.
Yksinhuoltajaäitinä hän ei kuitenkaan pärjännyt palkallaan Tallinnassa ja alkoi siksi etsiä töitä Suomesta.
Kun hän oli asunut muutaman vuoden Suomessa, hänestä tuli ammattiyhdistysaktiivi ja aktiivi myös JHL:n maahanmuuttajaverkostossa. Työtä riittää. Pelkästään Pruulin omassa nykyisessä työpaikassa valtaosa kollegoista on maahanmuuttajataustaisia.
Työntekijävaje uhkaa
Pruulin ja hänen kollegoidensa kaltaisia ihmisiä kaivataan Suomeen nyt toden teolla. Työperäinen maahanmuutto on Suomessa jatkuva puheenaihe, ja varsinkin hoitoalan valtava henkilöstövaje on kaikkien tiedossa. Ongelma koskee monia muitakin JHL:n aloja. Esimerkiksi lokakuussa liitto varoitti, että kolmen viime vuoden aikana lastenhoitajien yhteydenottojen määrä on noussut huippulukemiin ja varhaiskasvatusta uhkaa henkilöstön joukkopako.
Lue lisää: Lastenhoitajien joukkopako uhkaa päiväkoteja: JHL vaatii kytevän kriisin pikaista selvittämistä
Tulevaisuudessa tilanne tuskin helpottaa ilman aktiivisia toimia, kun Suomen väestö ikääntyy ja syntyvyys on heikkoa. Sitran ennakointi- ja strategiajohtaja Katri Vataja sanoo, että ikääntyminen nostaa esiin monenlaisia kysymyksiä tulevaisuuden työstä: Millaista työtä ja millaisia palveluita tarvitaan yhteiskunnassa, jossa ikääntyneiden ja myöhäiskeski-ikäisten määrä kasvaa? Mistä riittää työvoimaa ja osaamista, kun työikäisten määrä pienenee?
– On hirmuinen taakka hoitajille, jos ei voi tehdä työtään kunnolla.Lähihoitaja Valli Pruuli
Muutos on mittava. Kun vuonna 1990 yli 65-vuotiaita oli noin 700 000, lähivuosikymmeninä heitä tulee olemaan miljoona enemmän. JHL:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Vesa Mauriala kuvailee, että lähivuosikymmenten aikana Suomen lähikaupoissa myydään enemmän vanhusten kuin lasten vaippoja.
– Työperäinen maahanmuutto on välttämätöntä, koska vuoteen 2030 mennessä neljännes kuntien työntekijöistä ja viidennes tulevien hyvinvointialueiden työntekijöistä eläköityy.
Seuraava graafi kertoo, miten suomalaisten asenteet työperäistä maahanmuuttoa kohtaan ovat muuttuneet 30 vuodessa.
Riittämättömyyden taakka
Pruuli kertoo, että hoitajavaje tuntuu työpaikalla nytkin. Työvuoron lopuksi hän usein miettii, mitä kaikkea jäi kiireen takia tekemättä. Hauraiden vanhusten kanssa vaikkapa hampaiden peseminen voi viedä viiden minuutin sijaan parikymmentä, jolloin seuraava potilas jo odottaa vuoroaan.
– On hirmuinen taakka hoitajille, jos ei voi tehdä työtään kunnolla. Me emme tee töitä paperien ja kivien vaan ihmisten kanssa. Vaikka se antaa voimavaroja, se myös rasittaa fyysisesti ja henkisesti.
– Sitten työnantaja vain ryhtyy etsimään uutta, pienempään palkkaan tyytyvää työntekijää.Valli Pruuli
Omaa, hyvin kansainvälistä tiimiään ja sen yhteishenkeä Pruuli kehuu vuolaasti. Hän on tyytyväinen esimerkiksi siihen, että hänet rekrytoitiin uuteen työpaikkaan siitä huolimatta, että hän yli 50-vuotiaana on ikälisineen kalliimpi työntekijä kuin vaikkapa vasta alalle valmistunut.
Moni työn perässä Suomeen muuttanut ei välttämättä osaisi tai uskaltaisi vaatia itselleen kuuluvia lisiä. Liiton luottamustehtävissään Pruuli on törmännyt tapauksiin, joissa maahanmuuttaja on esimerkiksi saanut tietää saavansa vähemmän palkkaa kuin muut kollegat tai työehtojensa olevan muilla tavoin heikommat. Joissakin tapauksissa määräaikaista sopimusta ei ole hänen mukaansa enää jatkettu, kun työntekijä on yrittänyt puuttua epäkohtiin.
– Sitten työnantaja vain ryhtyy etsimään uutta, pienempään palkkaan tyytyvää työntekijää, Pruuli kertoo.
Pruulin mielestä työnantajan vastuulla pitäisi olla se, että työntekijä on sopimuksensa päätyttyä valmis jatkamaan Suomen työmarkkinoilla. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi kieliopetuksen tai muun koulutuksen järjestämistä.
Lisiä voi ”unohtua” palkkakuitista
Erilaiset huijaus- ja hyväksikäyttötapaukset ovat JHL:ssä tuttuja. Mauriala huomauttaa, että esimerkiksi rakennussektorilla vierastyövoima on kiistatta vaikuttanut palkkatasoon. Monet ulkomaalaiset työntekijät eivät ole järjestäytyneitä liittoon, jolloin heidän etujensa valvominen on hankalaa.
Ongelma ei ole pieni. Mauriala toteaa, että Euroopassakin tiedetään olevan orjatyövoimaa ja ihmiskauppaa. Vaikka kyse ei olisi näin räikeistä tapauksista, erityisesti kielitaidoton maahanmuuttaja on suomalaista hanakampi ottamaan vastaan työpaikan huonoillakin ehdoilla.
Työehtosopimuksilla on kuitenkin saatu aikaan edistystä ja tilkitty porsaanreikiä. Sopimuksilla voidaan Maurialan mukaan varmistaa esimerkiksi se, ettei kokonaisia palkan osia, kuten lomarahoja ja lomakorvauksia, ”unohdu” palkkakuitista.
– Ainoa sanktio on, että palkat on jälkikäteen maksettava oikein.JHL:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Vesa Mauriala
JHL:n näkemys on, että nykyiset keinot valvoa ulkomaisten työntekijöiden tilannetta ovat Suomessa liian rajalliset. Liitto ajaakin muun muassa alipalkkauksen kriminalisointia eli määrittelemistä rikokseksi. Se tarkoittaa, että jos palkkaa tai sen osia jätetään maksamatta, asia voisi edetä jopa poliisin tutkittavaksi. Aluehallintovirasto voisi puuttua laiminlyönteihin ensin esimerkiksi määräämällä yritykselle uhkasakon.
– Nyt haastetaan yksittäisten työntekijöiden juttuja oikeuteen, ja ainoa sanktio on, että palkat on jälkikäteen maksettava oikein. Juuri mitään muuta sanktiota ei tule, Mauriala kertoo.
Hän toivoo, että nykyisellä hallituksella valmistelussa oleva alipalkkauksen sanktiointi ei jää liian lieväksi välineeksi.
Hoitaja tarvitsee kielitaitoa
JHL:n aloilla työperäinen maahanmuutto ei ole kaikkein yksinkertaisinta. Esimerkiksi hoiva-alalla kielitaidon merkitys on suuri, ja riittävä kielen osaaminen on työskentelyn edellytys. Lisäksi Valvira eli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto määrittelee liiton monien toimialojen työntekijöiden kelpoisuusehdot.
Mauriala huomauttaakin, että melkein kaikilla JHL:n aloilla ollaan kielitaidon suhteen eri asemassa kuin esimerkiksi teollisuudessa.
– Valko-Venäjältä voi tulla kovan luokan ammattilainen Suomeen käyttämään Saksassa tehtyä sorvia, vaikka ei puhuisi kieltä. Ihmisten kanssa tehtävässä työssä näin ei monilla aloilla voida tehdä.
Sekä Vataja että Mauriala painottavat myös, ettei työperäisellä maahanmuutolla voida ratkaista hoiva-alaa jo nyt vaivaavia ongelmia. Työolot ja työhyvinvointi sekä työn houkuttelevuus on ensin saatava kuntoon.
– Ei niin, että meillä on rapautunut tilanne, ja niihin työoloihin haetaan työvoimaa ulkomailta. Se on kestämätöntä eikä lainkaan vastuullista tämän päivän toimintaa, Vataja sanoo.
Mauriala huomauttaa, että ulkomaalaisten rekrytointi työoloihin, joihin suomalaiset eivät suostu, on ongelman ratkaisemista ratkaisematta ongelmaa.
JHL:n keskeisiä vaatimuksista on, että perälaudat on saatava kiinni ennen työperäisen maahanmuuton aktiivista edistämistä. Toisin sanoen työntekijän asemaa suojaavan lainsäädännön ja viranomaisvalvonnan sekä tilaajan vastuiden ja velvoitteiden määrittelyn on oltava kunnossa.
Tämä edistää myös jo työssä olevien suomalaisten työhyvinvointia. Mauriala painottaa suomalaisten työntekijöiden odottavan, etteivät ulkomailta tulevien työntekijöiden rekrytointi johda kaikkien työehtojen polkemiseen.
Puututaan syihin, ei seurauksiin
Yksi keinoista lisätä työperäistä maahanmuuttoa on vähentää siihen liittyvää byrokratiaa, ja esimerkiksi kasvuyrittäjien osalta asiaa on jo alettu edistää. JHL vaatii, että julkista sektoria ja sen erityistarpeita käsitellään omana, erillisenä kokonaisuutenaan esimerkiksi juuri kielitaitovaatimusten vuoksi.
Liitto ei esimerkiksi kannata esimerkiksi saatavuusharkinnan poistamista vaan painottaa toimia jo maassa olevien työttömien työelämään saamiseksi. Sekä Pruuli, Vataja että Mauriala korostavat, että työn houkuttelevuutta parantamalla hoitoalalle voitaisiin saada palaamaan jo alalta lähteneitä tai alanvaihtajia.
Pruuli muistuttaa Etelä-Suomessa uutisoidusta tapauksesta. Siinä henkilöstöalan yritys kertoi saaneensa moninkertaisen määrän hakemuksia lähihoitajien paikkoihin Helsingissä luvattuaan valituille työehtosopimusta paremman palkan.
– Löytyiväthän ne työntekijät Suomesta, hän toteaa.
Vataja sanoo, että työvoimapulan syyt voivat olla alasta riippuen erilaisia. Kyse voi olla houkuttelevuustekijöistä, palkkauksesta tai vaikkapa siitä, ettei Suomessa ole riittävästi tietyn alan erityisosaajia. Lisäksi Vatajan mielestä on syytä miettiä, miten maassa jo asuvat voitaisiin saada työelämään.
– Voisiko vaikkapa täsmäkoulutuksella löytyä sopivia työntekijöitä Suomestakin? Ei ole yhdenlaisia ratkaisuja, jotka sopiva automaattisesti kaikille.
Lue lisää: Kuka nostaa Suomen suosta? 5 ratkaisevaa kysymystä, millaista jälkeä eläkepommi tekee
Maurialan mukaan työvoimapulan ratkaisemista ei voida jättää pelkästään maahanmuuttajatyövoiman varaan, vaan apua on haettava myös esimerkiksi työttömien kouluttamisesta ja alanvaihtajista. Ulkomailta tuleva työvoima on siis vain yksi työkalu pakissa, josta tarvitaan käyttöön kaikki mahdolliset välineet.
Ongelma on kuitenkin ratkaistavissa.
– Kyllä huoltosuhteen ongelma voidaan taklata. Jos työperäistä maahanmuuttoa ei saataisi järkevästi organisoitua, edessä olisi se, että talouskasvu sakkaa eikä palveluita pystytä välttämättömällä tavalla tarjoamaan, Mauriala sanoo.