Kaikkihan siivota osaavat! Ei pidä paikkaansa, sillä ammattimainen puhtaanapito vaatii koulutusta ja ammattitaitoa. Uima-allas- ja märkätiloissa korostuvat erityisesti laitoshuoltajien hygieniaosaaminen, vastuullisuus ja korkea työmoraali korostuvat. Toisinaan tarvitaan raakaa voimaa.
Salon uimahalli kylpee kirkkaassa auringonvalossa jo kello seitsemältä aamulla. Uimareita ei näy, sillä keskiviikkoisin hallin ovet avautuvat vasta puolilta päivin.
On uimahallin perusteellisen viikkosiivouksen aika. Laitoshuoltaja Aila Patrakka, 62, suihkuttaa vaahdotinlaitteella pesuainetta hallin laattalattialle, ja Birgitta Halsvaha, 55, moppaa ahtaan väylän putipuhtaaksi.
Pian Halsvaha siirtyy hallin toiselle laidalle ja ryhtyy pesemään lattiaa yhdistelmäkoneella. Varsinkin laattojen saumat pinttyvät herkästi ja kukkivat levää, ellei niitä puhdista säännöllisesti.
Halsvahalla on korvilla kuulokeradio, joka on viritetty Radio Rockin taajuudelle.
– Tykkään rokista ja iskelmästä. Aamutuimaan voi hyräillä mukana, koska ei ole asiakkaita kuulemassa, hän sanoo.
Laitoshuoltajien työpäivä on käynnistynyt kuudelta, mutta yksi on ollut työn touhussa jo ennen heitä.
– Vaikka olemmekin ahkeria, emme pärjää Jaskalle, myöntää Halsvaha.
Henkilökunnan Jaskaksi ristimä allasimuri ei tee numeroa itsestään vaan liukuu äänettömästi altaan pohjassa ja imee uimareista kaiken veteen irronneen lian ja moskan. Sen uumeniin päätyy muun muassa hiuksia, kuollutta ihosolukkoa ja kosmetiikka-aineiden jäämiä.
– Imurin suodatinpussin sisältö on tahmeaa, epämiellyttävää hyytelöä. Laitosmies yleensä tyhjentää pussin, ja me laitamme sen pesukoneeseen puhdistumaan, kertoo Patrakka.
Osaamistesti tarpeen
Uimahallit ja kylpylät ovat poikkeuksellisen vaativa siivouskohde. Käyttäjiä on runsaasti, ja allastiloihin kantautuu herkästi irtolikaa ja epäpuhtauksia. Mikäli tilojen siivouksesta ei huolehdita asianmukaisesti, allasvesi kuormittuu, ja siitä voi koitua monenlaisia terveyshaittoja uimareille.
Tilat luokitellaan hygieniavaatimusten mukaan neljään tasoon: perustaso, hyvä taso, vaativa taso ja erittäin vaativa taso.
– Uima-allas ja märkätilat edustavat vaativaa hygieniatasoa. Erittäin vaativaan tasoon kuuluvat esimerkiksi leikkaussalit, kertoo Sastamalan Ruoka- ja Puhtauspalvelut Oy:n kehityspäällikkö Marita Koskinen.
Vaativuudesta kielii se, että terveydensuojelulakiin lisättiin vuonna 2017 momentti 28 a, jossa säädetään allastiloja siivoavien osaamisesta. Sen mukaan heillä on oltava riittävä tieto siitä, miten tilojen hygienia vaikuttaa allasveden terveydelliseen laatuun, sekä riittävä osaaminen tilojen siivoukseen ja puhtaanapitoon.
– Uima-allas- ja märkätiloissa on lähes leikkaussaliin verrattavat hygieniavaatimukset.Kehityspäällikkö, kouluttaja Marita Koskinen
Toiminnanharjoittaja, siis kunta tai uimahalliyrittäjä, määrittelee, mikä on riittävä. Yksi tapa osoittaa osaaminen on suorittaa uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaamiskoulutus ja sen päätteeksi osaamistesti.
Koskinen on ollut suunnittelemassa päivän mittaisen hygieniakoulutuksen sisältöä ja sen jälkeistä testiä yhdessä SSTL Puhtausala ry:n kanssa. Lisäksi hän toimii kouluttajana.
Tähän mennessä testin hyväksytysti suorittaneita on noin 1 500. Testin läpäisseille SSTL Puhtausala myöntää todistuksen, joka on voimassa viisi vuotta.
Työturvallisuus on huomioitava
Työskentely uima-allas- ja märkätiloissa edellyttää hyvää siivoustyön teknistä osaamista. Siihen kuuluu siivousaineiden ja -välineiden sekä -menetelmien ja -koneiden oikeanlainen käyttö.
– Yhdistelmäkonetta käytetään useita kertoja päivässä lattioiden pesussa. Sen käyttö on hallittava, jottei kone ole yhtäkkiä altaassa märillä ja liukkailla pinnoilla työskenneltäessä, Koskinen sanoo.
Laitoshuoltajan on tiedettävä, mitä puhdistusainetta tulee eri kohteisiin käyttää. Riittääkö neutraali puhdistusaine vai tarvitaanko emäksistä tai desinfioivaa?
– Desinfioivaa ainetta käytetään lähinnä erite- ja veritahroihin, mutta muuten riittää normaali pesuaine, jotta ympäristö ei kuormitu liikaa.
– Desinfioivaa ainetta käytetään erite- ja veritahroihin, mutta muuten riittää normaali pesuaine.Marita Koskinen
Myös työturvallisuus ja -ergonomia on huomioitava. Se tarkoittaa suojalasien ja -käsineiden käyttöä tarvittaessa.
Kun työskennellään altaan reunalla ja sen yläpuolella, puhdistetaan esimerkiksi hyppytornia, on turvallisuuden kannalta tärkeää, että paikalla on toinenkin henkilö.
– Lisäksi korkealla työskenneltäessä on syytä käyttää pelastusliiviä tai putoamissuojainta, Koskinen muistuttaa.
Lue lisää: Mistä on hyvät tiimit tehty? Persoonista, luottamuksesta ja ammattiosaamisesta!
Pesuhuoneessa valuu hiki
Myös suihkuhuoneiden peruspesu tehdään Salon hallissa keskiviikkoisin. Jos allastiloja siivotessa tuli lämmin, niin kostean kuumassa pesuhuoneessa hiki suorastaan valuu laitoshuoltajien otsalta.
Halsvaha aloittaa suihkuttamalla vaahtoavaa pesuainetta miesten pesuhuoneen kaakeleihin ja suihkutelineen koloihin.
– Varsinkin seinien alaosat ja lattia keräävät likaa. Mopilla hankaaminen ei riitä. Tähän tarvitaan harjaa, hän sanoo.
Halsvaha asettaa suojalasit nenälle, ottaa tukevan haara-asennon ja alkaa jynssätä. Kun kaikki seinät on käyty läpi, hän huuhtelee ne vedellä.
Lopuksi Halsvaha puhdistaa lattiat hidaskierroksisella lattianhoitokoneella.
Hallin siivoussuunnitelman ja työjärjestyksen laatimisessa laitoshuoltajat ovat hyödyntäneet kantapään kautta saamaansa kokemusta sekä työnantajan tarjoamaa lisäkoulutusta.
Saunojen peruspesun laitoshuoltajat tekevät alkuviikosta, torstaisin ja perjantaisin riittää kummankin saunan ylläpitopesu.
– Suihkutilojen puhtautta seuraamme päivittäin, ja lattiakaivojen kannet puhdistamme monta kertaa päivässä, Halsvaha kertoo.
ATP-mittaus kerran kuussa
Vähintään kerran kuussa laitoshuoltajat ottavat niin allashuoneen kuin pesutilojen pinnoilta ATP-näytteet. Se kuuluu hallin omavalvontaan.
ATP-mittaus ei anna suoraa tietoa mikrobeista, vaan kertoo orgaanisen lian määrän. Koska orgaaninen lika toimii mikrobien kasvualustana, sen määrä paljastaa puhtaanapidon tason.
Patrakka pyöräyttää näytepuikkoa pesuhuoneen lattiasaumassa ja laittaa sen sitten luminometriin. Tulos välittyy laitoshuoltajien matkapuhelimeen hetkessä.
Käytössä olevaan kone- ja laitevalikoimaan laitoshuoltajat ovat tyytyväisiä.
– Niissä Salon kaupunki ei ole pihistänyt. Aina on perusteltuun pyyntöömme suostuttu, kiittelee Patrakka.
Jopa 200 000 asiakaskäyntiä
Salon uimahalli valmistui 70-luvun lopulla. Se peruskorjattiin 2007, jolloin sitä myös laajennettiin. Se on Varsinais-Suomen toiseksi suurin halli heti Turun Impivaaran jälkeen.
Hallissa työskentelee kaikkiaan viisi laitoshuoltajaa. He huolehtivat uima-allas-, sauna- ja suihkutilojen lisäksi kahvilan sekä liikuntatilan ja kuntosalin siisteydestä.
Ennätysvuosina Salon uimahallissa on kirjattu yli 200 000 asiakaskäyntiä.
Asiakaskäyntejä on kirjattu ennätysvuosina jopa yli 200 000. Se on paljon noin 51 000 asukkaan kaupungissa.
– Varsinkin viikonloppuisin hallissa käy vilske. Ensimmäiset vesijumppaajat tulevat jo puoli kahdeksalta aamulla, kertoo Halsvaha.
Sunnuntaisin on tarjolla muun muassa vauvauintia, vesirallia ja sukellusta niin aikuisille kuin pikkukuuteille ja -norpille.
Vuorovaikutustaidot tärkeitä
Laitoshuoltajien työssä painottuvat siivousteknisen osaamisen ja vastuuntuntoisen työskentelyn ohella myös vuorovaikutustaidot.
– Tilojen käyttäjiä on osattava ohjata ja opastaa hyviin hygieniakäytäntöihin. Myös mahdolliseen häiriökäyttäytymiseen on uskallettava puuttua, Marita Koskinen sanoo.
– Tilojen käyttäjiä on osattava ohjata hyviin hygieniakäytäntöihin. Se vaatii sosiaalisia taitoja.Marita Koskinen
Salossa laitoshuoltajat piipahtavat pesutiloissa pitkin päivää ja neuvovat asiakkaita tarvittaessa.
Lisäksi he sijaistavat kahdesti päivässä uimahallin kassaa.
– Se tuo vaihtelua työhön. Mutta kassalle on mentävä suihkun kautta tai ainakin vaihdettava hikinen teepaita puhtaaseen, Aila Patrakka sanoo.