Maahanmuuttajataustaiset JHL:läiset perustivat Joensuussa yhteisön, joka tukee kotoutumisessa, työelämässä ja uusien ystävien löytämisessä. Kyseessä on jo ammattiliitto JHL:n kuudes maahanmuuttajaverkosto.
Kas kummaa, täällähän on porukkaa! Se oli lähihoitaja Wendy Savolaisen ensimmäinen ajatus, kun hän astui hotelli Kimmelin tiloihin Joensuussa syyskuun alussa.
Käynnistymässä oli JHL:n Itä-Suomen aluetoimiston maahanmuuttajaverkoston perustamiskokous. Savolainen oli paitsi iloinen myös ylpeä.
Hän on tehnyt töitä maahanmuuttajien kotoutumisen eteen siitä asti, kun 1990-luvun puolessavälissä muutti Sambiasta Savonlinnaan. Ammattiliittoon hän liittyi samoihin aikoihin. Maahanmuuttajataustaisia jäseniä, saati aktiiveja, ei vielä silloin puiden oksilla kasvanut.
– Mitä liitto tarjoaa? Mitä hyötyä se tuo? Nämä asiat pitää pystyä kertomaan.Itä-Suomen maahanmuuttajaverkoston puheenjohtaja Wendy Savolainen
Niistä ajoista suomalainen työelämä on kansainvälistynyt voimakkaasti. Siksi ammattiliitto JHL:ssä on vuodesta 2021 toiminut maahanmuuttajaprojekti, jonka työn tuloksena ympäri maata perustetaan uusia maahanmuuttajaverkostoja. Itä-Suomen verkosto on niistä jo kuudes.
Samoihin aikoihin Lappeenrannassa perustettiin Kaakkois-Suomen maahanmuuttajaverkosto. Pohjanmaalla toimii PoVer, Sisä-Suomessa Jalla-Jalla, Lounais-Suomessa MeVe ja Etelä-Suomessa KaMut.
Itä-Suomessa on karkeasti arvioiden noin 250 vieraskielistä JHL:n jäsentä, joilla ei ole Suomen kansalaisuutta tai joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame. Heitä tavoiteltiin soittokierroksella, ja ensimmäiseen kokoontumiseen tiensä löysi peräti parikymmentä henkeä.
Maahanmuuttajaverkosto on tarkoitettu myös suomea puhuville ja kansalaisuuden saaneille maahanmuuttajataustaisille JHL:läisille. Seuraava kokous pidetään myöhemmin syksyllä.
Ammattiliiton merkitys selväksi
Maahanmuuttajaverkostojen tarkoitus on edistää muualta tulleiden kotoutumista. Se onnistuu tarjoamalla tietoa Suomen yhteiskunnasta, kielestä ja kulttuurista.
– Moni on asunut pitkään Suomessa, mutta ei saa tietoa, miten täällä pääsee elämässä eteenpäin, kouluun ja töihin, Wendy Savolainen sanoo.
Maahanmuuttajaverkoston perustamiskokous houkutteli paikalle parikymmentä kiinnostunutta. Seuraavassa kokouksessa edessä on nimen valinta. Ehdotuksia on jo muutama.
Olennaisin viesti on ammattiliiton jäsenyys. Monessa maassa ammattiliittoon on jopa vaarallista kuulua. Liiton asia on tehdä läpikotaisin selväksi, että Suomessa jäsenyys on turvallista ja hyödyllistä.
– Mitä liitto tarjoaa? Mitä hyötyä se tuo elämään? Nämä asiat pitää pystyä kertomaan. Liian moni ei kuulu liittoon, vaikka on saattanut asua Suomessa kymmeniä vuosia, sanoo Savolainen.
Verkostossa ihmiset tutustuvat toisiinsa myös virkistäytymisen merkeissä, vaikkapa makkaraa paistellen tai museossa vieraillen.
– Porukka häviäisi äkkiä, jos siellä vain kuunneltaisiin yhdessä lakipykäliä, Savolainen toteaa ja nauraa.
Kielimuuri rikki
Wendy Savolainen valittiin verkoston puheenjohtajaksi. Hänellä on kokemusta maahanmuuttajien avustamisesta ja tulkkaamisesta 1990-luvun lopulta asti.
Savolainen löysi ammattiliiton aikanaan tuttunsa kautta. Muuten tieto ei ehkä olisi maahanmuuttajaa tavoittanut, sillä sitä ei juuri ollut saatavilla kuin suomeksi ja ruotsiksi.
– Mie sanon, ettei suomi niin vaikea kieli ole!Itä-Suomen maahanmuuttajaverkoston puheenjohtaja Wendy Savolainen
Tässä JHL:llä on Savolaisen mukaan edelleen kehittämisen paikka: ammattiliitto voisi lisätä varsinkin englanninkielistä informaatiota.
Samalla hän toteaa, että suomen kielen haltuunotto on tärkeää. Esimerkiksi hoiva-alan ammattilaisten on osattava selittää asiat suomeksi ja kirjoittaakin suomea.
Kieli on tunnetusti vaikea, mutta hänen mielestään opittavissa.
– Kun tulin Suomeen, sain tehokkaan kielikoulutuksen. En ehkä muista kaikkia ablatiiveja ja illatiiveja, mutta silti mie sanon, ettei suomi niin vaikea kieli ole!
Kantasuomalaiset kaverit mukaan?
Maahanmuuttajaverkosto toimii suomeksi, mutta tapaamisissa huolehditaan, että jokainen mukana oleva ymmärtää, missä mennään. Perustamiskokoukseen osallistui väkeä eri kieliryhmistä, joten epäselvien asioiden kääntäminen onnistui niin englanniksi kuin muillekin kielille.
– Tavoite on aktivoida matalalla kynnyksellä, jotta maahanmuuttaja pääsee helposti mukaan, kertoo Itä-Suomen maahanmuuttajaverkoston vastuuhenkilö, JHL:n aluetoiminnan asiantuntija Karoliina Silvennoinen.
Jatkossa kokoukset järjestetään hybridimallilla, eli mukaan pääsee myös etänä. Isossa Itä-Suomessa tämä tekee osallistumisesta entistäkin helpompaa.
Tähtäimessä on myös ovien avaaminen ei-maahanmuuttajataustaisille.
– Monen osallistujan toiveena on tuoda mukaan kantasuomalainen kaverinsa, Silvennoinen toteaa.
Jutun pääkuvassa on myös aktiivi Björn Haakonsson.