Koulunkäyntiavustaja-nimike ei ole vastannut enää vuosiin koulunkäynninohjaajien tehtäväkuvaa ja ammatillisia vaatimuksia. Silti Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat pitäneet tähän syksyyn asti kiinni vanhasta nimikkeestä.
Koulunkäyntiavustaja-nimikkeen käyttö sekä naurattaa että itkettää JHL:läisiä Anniina Elorantaa, 46, ja Minna Iivosta, 50. Niin perin juurin väärän kuvan se heidän työstään antaa.
Kaksikko työskentelee Aurinkolahden peruskoulun pidennetyn oppivelvollisuuden luokassa Helsingin Vuosaaressa. Luokalla on kahdeksan oppilasta, opettaja ja kaksi avustajaa.
– Ai, sinäkö se solmit meidän pojan kengännauhat? Näin minulle vastattiin, kun kerroin oppilaan vanhemmalle ammattini, muistaa Eloranta erään tapauksen.
Sekä Eloranta että Iivonen painottavat, että heidän työnsä ei ole avustamista, vaan oppilaan ohjaamista toimimaan itse.
– Emme tee asioita oppilaan puolesta. Emme ole myöskään opettajan aivottomia apulaisia, vaan teemme yhteistyötä, ideoimme, ohjaamme ja otamme vastuuta oppimistuloksista yhdessä opettajan kanssa.
Ammatin kertominen nolotti
Minna Iivosella on yli parinkymmenen vuoden kokemus koulutyöstä, Anniina Elorannallakin yli 15-vuotinen. Kumpikin on suorittanut koulunkäynninohjaajan ammattitutkinnon, mutta ammattinimikettä heidän työnantajansa ei ole aiemmin suostunut muuttamaan.
– Kun on joissain tilanteissa pitänyt kertoa oma ammatti, olen rykäissyt sen puolihuolimattomasti toisesta suupielestä ja toivonut, ettei kukaan kiinnitä asiaan huomiota, tunnustaa Eloranta.
Myös Iivosen mielestä nimikemuutos olisi pitänyt toteuttaa ajat sitten, koska vanha ei ole vastannut todellisuutta enää pitkään aikaan.
– Kasvatusvastuu on siirtynyt entistä enemmän lasten vanhemmilta koulujen ja sen henkilökunnan kontolle.
Koulunkäynninohjaaja Minna Iivonen
– Oppilasaines on muuttunut vuosi vuodelta vaativammaksi. Tuntuu, että monet vanhemmat ovat hukassa lastensa kanssa. Siksi kasvatusvastuu on siirtynyt entistä enemmän koulujen ja sen henkilökunnan kontolle, hän sanoo.
Ammattinimike heijastuu myös ammatin yleiseen arvostukseen. Siksi vanhan nimikkeen päivittäminen on Iivosen mielestä välttämätöntä.
Opettajien vastustus hidasti uudistusta
Vuonna 2011 avustajien tutkintovaatimukset muuttuivat ja perustettiin kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto, koulunkäynninohjaaja. Alun viivyttelyn jälkeen kunnat alkoivat vaihtaa vanhan ammattinimikkeen ohjaajaksi. Kesäkuussa 2023 ohjaaja-nimike oli käytössä peräti 282 manner-Suomen kunnassa, mutta pääkaupunkiseudun kunnat ovat hidastelleet.
Miksi Suomen pääkaupunki on viivytellyt nimikevaihdoksen kanssa näin pitkään, koulutuksen toimialan pääluottamusmies Tiina Illman Helsingistä?
– Sanopa muuta! Yrittämisen puutteesta se ei ole ollut kiinni, sillä edeltäjäni Arja Horn teki jo vuonna 2012 aloitteen ohjaaja-nimikkeen käyttöönotosta.
– Yrittämisen puutteesta nimikemuutos ei ole ollut kiinni. Jo edeltäjäni Arja Horn teki aloitteen ohjaaja-nimikkeen käyttöönotosta.
Pääluottamusmies Tiina Illman
Ensin Horn ja Helsingin opetustoimen henkilöstö JHL olivat yksin vaatimuksineen. Vastassa oli paitsi työnantaja Helsingin kaupunki myös vahva Opetusalan ammattijärjestö OAJ.
Opettajakunnan vastustus saattoi johtua siitä, että koulunkäynninohjaajan pelättiin sekoittuvan opinto-ohjaajaan. Myös ennakkoluulot ja vanhakantainen ajattelu luokan nokkimisjärjestyksestä saattoivat vaikuttaa.
– Helsingin kaupunki ei esittänyt oikein mitään syitä vastustukselle. Asia polki paikallaan, kunnes lähdimme yhdessä Jytyn Helsingin pääluottamusmiehen Kirsi Jaakkolan kanssa edistämään asiaa, Illman kertoo.
Sivustatukea Illman sai JHL:n Etelä-Suomen aluetoimistolta sekä JHL:n ammattialatoiminnan asiantuntijalta Sanna Pihakiveltä.
Vaikuttaminen tuotti tulosta
Pikkuhiljaa JHL:n ja Jytyn sinnikäs vaikuttaminen alkoi tuottaa tulosta: syksyllä 2021 Helsinki, Espoo ja Vantaa alkoivat yhteistuumin selvittää nimikemuutosta, ja viime syksynä Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Satu Järvenkallas näytti asialle vihreää valoa. Samoihin aikoihin Helsingin opettajien ammattiyhdistys Hoay kumosi aiemman vastustavan kantansa.
Yhdenmukaisuuden nimissä myös Espoo ja Vantaa päättivät toteuttaa nimikemuutoksen syyslukukauden alussa 2023.
– Nimikevaihdos on tärkeä ammatin veto- ja pitovoiman kannalta.
Tiina Illman
Uusi nimike muuttui ohjaajaksi virallisesti vasta tämän syyslukukauden alussa, mutta Helsingin kaupungin kesällä julkaisemissa rekryilmoituksissa haettiin jo koulunkäynninohjaajia.
– Nimikevaihdos on tärkeä ammatin veto- ja pitovoiman kannalta. Hyvä, että työnantajakin ymmärtää sen, toteaa Illman.
Lue lisää: Espoo haluaa koulunkäynninohjaajat – Sivistystoimenjohtaja: En näe, miksi nimikettä ei voisi vaihtaa
Kännykät parkissa tunnin aikana
Anniina Eloranta ja Minna Iivonen ovat palanneet kesälomilta takaisin Aurinkolahden koululle ja verryttelevät jumppasalissa pelaamalla koripalloa. Kaksikko on valmis tapaamaan niin uudet kuin vanhat oppilaansa.
Pidennetyn oppivelvollisuuden ryhmässä on eritasoisia oppilaita seitsemännestä yhdeksänteen luokkaan, iältään 13:sta 17 vuoteen. Monilla on oppimiseen tai itsehillintään liittyviä haasteita, joillain myös lievä kehitysvamma. Lisäksi kieli- ja kulttuurierot voivat hankaloittaa kommunikointia ja ymmärtämistä.
Luokalla noudatetaan peruskoulun opetusohjelmaa mukautetusti – kokeita ei ole ja sanallinen arvio korvaa numeroarvostelun.
Kun opettaja Tapani Laitala opettaa osaa luokasta, saattaa Eloranta olla viereisessä ryhmätyötilassa teettämässä historian ja maantiedon tehtäviä muutamilla oppilailla.
Levottomuutta pyritään suitsimaan sillä, että oppilaiden kännykät ovat oppituntien ajan parkissa, tarvittaessa koko päivän.
Kuin virtahepo olohuoneessa
Tietojen ja taitojen ohella koulussa opetellaan tunteiden hallintaa. Iivonen painottaa, että kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja.
– Saa itkeä ja saa harmittaa, mutta kiukkua ei saa purkaa muihin, hän tähdentää.
Ohjaajilta työ vaatii oma-aloitteisuutta, pitkää pinnaa ja läsnäolon taitoa.
– Jos et ole henkisesti ja fyysisesti läsnä, homma karkaa nopeasti sivupoluille. Siksi olemme oppilaiden kanssa myös välitunnit, kertoo Eloranta.
Nyt kun nimikeasia on myös pääkaupunkiseudun kunnissa taputeltu, vaikuttaminen tulee kaksikon mielestä suunnata perusopetuslain uudistamiseen.
– Ohjaaja-nimike on saatava lakiin ja samalla lain suojaan. Lakiin on kirjattava, mihin ohjaajalla on oikeus ja velvollisuus esimerkiksi kiinnipitoa vaativissa tilanteissa, sanoo Eloranta.
Hätävarjelun nojalla ohjaaja voi nytkin rajoittaa oppilasta ja estää häntä vahingoittamasta itseään ja muita, mutta lievemmissä tapauksissa ollaan harmaalla alueella.
– Entä jos oppilas on rikkomassa koulun tai toisen oppilaan omaisuutta? Käännänkö selkäni? Nyt ohjaaja on luokassa kuin se virtahepo olohuoneessa: kaikki näkevät, että hän on paikalla, mutta kukaan ei ole näkevinään.