Esihenkilö, tiedottaja, koordinoija… Palopäällikön tehtäväpaletti on lievästi sanottuna laaja. Kalle Lantta on sammuttanut liekkejä siitä asti, kun hän 8-vuotiaana ilmoittautui sopimuspalokuntaan.
Olisiko sinusta palopäälliköksi? Tämän jutun luettuasi tiedät. Laske, kuinka monta kymmenestä palopäällikön työhön liittyvästä vaatimuksesta voisit täyttää.
Jos yhä napostelee, katso jutun lopusta, mitä tietä pääset palopäälliköksi.
Ammatin salaisuuksia raottaa tässä jutussa JHL:läinen Kalle Lantta, 33. Lantta on pelastusalan pitkän linjan ammattilainen. Hän työskentelee Lappeenrannan paloasemalla palomestarina ja on toiminut usean kerran urallaan eri yksiköiden palopäällikkönä.
Lantta aloitti 8-vuotiaana kotikaupunkinsa Lappeenrannan sopimuspalokunnassa eli vapaaehtoisessa palokunnassa. Siellä hän otti haltuun perustaidot kuten alkusammutuksen ja ensiavun.
Parikymppisenä hän suoritti pelastajan tutkinnon Kuopiossa ja aloitti työt pelastusalalla 2013. Tie vei Etelä-Karjalan alueella erilaisiin virkatehtäviin: titteleitä ovat olleet palomies (nykyään pelastaja), paloesimies, vuoromestari, palomestari ja palopäällikkö.
Kokemuksesta on iso ilo palopäällikölle. Siinä tehtävässä vastuuta nimittäin riittää.
1 Palopäälliköillä on erilaisia vastuualueita
Palopäälliköitä on pelastuslaitoksella useita. Jokaisella on omat vastuualueensa. Heidän esihenkilönsä on Etelä-Karjalan hyvinvointialueella pelastustoimintapalveluiden pelastuspäällikkö, joka johtaa kokonaisuutta.
– Pelastusalan ammattilainen on ihminen. Pahalta saa ja pitää joskus tuntua. Silloin tuntee elävänsä.
Kokonaisuus jakautuu kolmeen yksikköön: suunnitteluun, osaamiseen ja valmiuteen. Kullakin on oma palopäällikkönsä vastuualueineen. Kalle Lantta on ollut sekä osaamisen että valmiuden yksiköiden päällikkönä.
2 Kun soitat hätänumeroon, palopäällikkö saattaa saada hälytyksen
Valmiudesta vastaavalle palopäällikölle kuuluvat niin kutsutut 112-palvelut. Kun kansalainen soittaa hätäkeskukseen ja ilmoittaa esimerkiksi vuodosta tai tulipalosta, hätäkeskus hälyttää tehtävään vaadittavan pelastusmuodostelman.
Päivystävä palomestari johtaa pelastustoimintaa sekä siihen hälytettyjä resursseja. Suurissa ja laaja-alaisissa tilanteissa tehtävään liittyy mukaan päivystävä päällikkö, joka huolehtii, että valmius muihin tehtäviin pysyy yllä.
Hän toimii kulloinkin parhaan tietonsa mukaan.
– Pelastustoimintaan liittyvissä tehtävissä päätöksiä joutuu usein tekemään osittain vajailla tiedoilla. Silloin homma lähtee joskus sivuraiteille. Tiedustelua tehdään koko ajan lisää, jotta saadaan oikeat palat kasaan ja päätökset voidaan tehdä, Lantta toteaa.
Lue lisää: Motiivi Kuopion hätäkeskuksessa: Päivystäjä auttaa, kun hätä on suurin
3 Palopäällikkö koordinoi valtavaa ammattilaisjoukkoa
Käytännössä koko pelastuslaitoksen henkilöstöasiat ovat palopäälliköiden valvonnassa.
Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella on neljä päätoimista paloasemaa, joissa työskentelee noin 90 pelastajaa ja vuoromestaria, ja päivystävät palomestarit päälle. Laitoksen 130 päätoimisesta viranhaltijasta on valmiuden yksikössä noin 90.
Lisäksi alueella toimii 25 sopimus- eli vapaaehtoisen palokunnan verkosto. Sopimuspalokunta on ensimmäinen yksikkö, joka rientää hätiin, jos pelastustehtävä sijoittuu kaupunkien ulkopuolelle, kuten Länsi-Saimaan alueelle (Luumäki, Lemi, Savitaipale, Taipalsaari), Imatralta pohjoiseen (Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala) tai Lappeenrannan eteläpuolisille alueille (Nuijamaa, Ylämaa, Vainikkala).
4 Palopäällikkö on esihenkilö
Palopäällikkö on tiiminsä lähiesihenkilö. Valmiuden yksikön palopäälliköllä on johdettavinaan neljä päivystävää palomestaria ja neljä yleistyöaikaa eli päivävuoroja tekevää palomestaria.
Esihenkilö käy alaisten kanssa läpi työtehtäviä. Hän myös setvii työehtosopimusten ohjeistuksia ja selvittää tilanteita, jos palkanmaksussa on epäselvyyksiä.
Pelastustoimessa riittää erilaisia tehtävänkuvia. On ympäristövahinkojen vastuumestaria, varautumista ja niin edelleen. Yhdessä katsotaan, riittääkö työaika ja etenevätkö työt kuten on sovittu ja suunniteltu.
Palopäällikkö ei voi ajatella johtavansa yksin.
– Harvoin teen työtä vain itselleni, vaan jollekin joukolle tai koko henkilöstöllemme. Tämä on yhteistyötä, ajatusten vaihtoa ja yhteisen näkemyksen hakemista. On otettava laaja katsantokanta: Jos nyt päätän tehdä näin, mitä siitä seuraa?
Kalle Lantta kokee johtamisen vuoropuheluna, ei saneluna.
– Vieroksun tapaa, että ilmoitusluontoisesti kerrotaan: Tuossa on työt, tee ne ja ilmoita kun olet valmis. Se on vääränlaista johtamista eikä edusta omaa johtamisnäkemystäni.
5 Palopäällikkö istuu päätteellä
Palopelastajat sammuttavat liekkejä, mutta palopäällikkö istuu päätteellä paloaseman konttorilla. Suuren osan työstä voi tehdä myös etänä kotoa, joskaan Lantta ei ole tätä mahdollisuutta täysillä hyödyntänyt.
– On helpompi tehdä työt työpaikalla ja sen jälkeen lähteä vapaa-ajan viettoon.
Palopäällikkö suunnittelee pelastustoimen toimintoja ja ohjeistuksia, päivittää johtamissuunnitelmia ja hoitaa henkilöstöasioita kuten palkkahallintoa ja palvelussuhteita. Hänen vastuullaan ovat paloasemien vahvuudet ja kalusto sekä henkilökunnan pätevyydet ja kyvykkyydet.
Henkilöstökulujen kokonaispotti lasketaan miljoonissa. Palopäällikkö ei voi suoraan vaikuttaa kaikkiin kuluihin, mutta hänen on seurattava ja hallittava niitä.
Kalle Lantta kokee työnsä vähiten innostavaksi – joskaan ei epämieluisaksi – puoleksi asiakirjahallinnon. Pelastuslaitoksella on paljon erilaisia ohjeistuksia. Yhteisestä järjestelmästä kenen tahansa pitäisi olla helppo löytää ne kaikki, mutta tämä ei aina toteudu.
– Itsekin joudun välillä etsimään, kun ohjeet eivät löydy yhdestä paikasta. Tämäkin järjestelmä vaatii kehittämistä.
6 Palopäällikkö tekee päivätyötä
Pääsääntöisesti palopäällikkö tekee yleistyöaikaa kahdeksasta neljään, maanantaista perjantaihin. Poikkeuksena ovat päivystysvuorot.
Lantalle oli iso muutos vaihtaa päivätyöhön 24 tunnin työvuoroista ja niitä seuraavista usean päivän vapaista.
– Vuorotyöhön kun on tottunut, vapaa-ajan häviämisessä oli aluksi totuttelemista! Kello 16 pää on aika-ajoin tyhjä eikä jaksaisi enää lähteä urheilemaan tai olla perheen kanssa. Tietyllä tavalla se uuvuttaa.
Toisaalta Lantta tuumii, että vastuun vastapainoksi työssä on paljon vapautta sovittaa se omaan elämäntilanteeseen sopivaksi.
7 Palopäällikön pitää nähdä tilanteet kaikista suunnista
Kalle Lantta on tehnyt pelastusalalla monenlaisia töitä, joten pelastustoiminnan suunnitteleminen ja osaamisen kehittäminen on hänelle huomattavasti helpompaa kuin kokemattomammalle.
– Osaan johtaa tilanteita, koska tiedän, mitä se vaatii.
Esimerkiksi rakennuspalon keskelle voidaan tarvita tietty määrä ammattilaisia, joilla on kyvykkyydet tehtävän hoitamiseen. Palopäällikkö arvioi, montako pelastajaa sinne lähetetään ja paljonko työ vie aikaa.
– Auttaa paljon, kun on nähnyt ja kokenut tilanteet itse. Tiedät jo valmiiksi, että kun kaverit vaikka savusukeltavat rakennukseen, niin todennäköisesti siellä kohta tapahtuu tiettyjä asioita ja vartin päästä he saattavat tulla pihalle.
8 Palopäälliköllä on tehtäviä – ja Tehtäviä.
Erikoisimmat pelastustehtävät ovat palopäälliköllekin sellainen ponnistus, etteivät ne hevillä unohdu. Kalle Lantan muistiin on kaivertunut Rautjärven kirkon tuhopoltto joulupäivänä 2022.
– Olin päivystävänä palopäällikkönä varallaolossa aluksi kotikonttorilla. Kun tilannekuva tarkentui, aktivoiduin töihin ja siirryin johtokeskukseen muutaman kollegan kanssa.
Tehtävä sitoi valtavasti resursseja. Tiimi sopi, että päivystävä palomestari johti tilannetta kentällä ja Lantta otti vastuun koko maakunnan muusta toiminnasta ja valmiudesta.
Tällaisessakin tilanteessa päällekkäisiin tehtäviin on ehdottomasti varauduttava.
– Minun piti tehdä valmiuteen liittyviä siirtoja koko alueella ja ratkaista, mistä paikataan vahvuutta ja yksiköitä, kun kaikki pelastajat Imatralta pohjoiseen olivat kiinni.
9 Palopäällikkö tiedottaa
Lantan kontolla oli Rautjärven kirkon tulipalosta tiedottaminen. Pelastuslaitoksella on lakisääteinen velvollisuus tiedottaa.
Normaaleissa päivittäistehtävissä tiedottamisesta huolehtii päivystävä palomestari, isommissa tai pitkäkestoisissa tehtävissä se on päivystävän päällikön vastuulla.
Tiedottaminen tarkoittaa ajantasaisen tiedon ilmoittamista ja päivittämistä eri kanaviin sekä median kyselyihin vastaamista.
Joulupäivän työvuoro 2022 venyi melkein 15 tunnin pituiseksi.
– Vastasin noin 70 mediapuheluun ja kerroin samat asiat. Sanat olivat aika valmiit jo siinä vaiheessa, kun seitsemäs puhelu tuli, Lantta sanoo ja nauraa.
10 Työ vaatii sietokykyä
Pelastustoiminnassa voi tapahtua ikäviä asioita, joiden kohtaaminen vaatii paksua nahkaa. Työn tekeminen kehittää sitä.
– Myös pelastusalan ammattilainen on ihminen, jonka ei tarvitse kestää ja sietää kaikkea. Pahalta saa ja pitääkin joskus tuntua. Silloin tuntee elävänsä ja olevansa edelleen ihminen ihmiselle, Lantta sanoo.
– Kentällä on kuolemaa ja muuta murhetta, mutta meille se on ensisijaisesti työtä. Pelastustoiminta ei sovi kaikille. Se vaatii henkistä kestävyyttä ja kykyä prosessoida raskaita asioita.
– Kansalainen ei voi hakea apua paloasemalta. Pelastuslaitoksen on mentävä hänen luokseen.
Palopäällikkö voi tukea alaista henkisen kuormituksen purkamisessa. Psykososiaalinen tuki kuitenkin järjestetään matalalla kynnyksellä heti tilanteen jälkeen. Pelastuslaitoksella on useita defusing- ja vertaispurkuohjaajia. Lisäksi työterveyshuolto on käytettävissä tarpeen mukaan.
Defusing tarkoittaa jälkipurkua. Vakavan tai henkisesti kuormittavan tilanteen jälkeen pelastajien on osallistuttava defusing-tilaisuuteen.
Lantan mukaan palopäällikön kohdalla psykososiaalinen kuormittuminen tulee lähinnä siitä, että töitä on liikaa.
– On paljon asioita, joita pitäisi priorisoida, mutta sen jälkeen prioriteettilistalla on neljä keskenään yhtä tärkeää asiaa, joista pystyt tekemään kaksi. Se kuormittaa. Jatkuvan keskeneräisyyden sietämistä on pitänyt opetella.
+ 11 Pelastusalan talous on kireä
Kalle Lantta kertoo, että hyvinvointialueeseen kunnalta siirtyminen on johtanut kukkaronnyörien kiristämiseen.
– Siinä ei ole nyt ehkä oikea suunta.
Pelastajapula on todellisuutta, ja kalusto vaatii jatkuvaa ylläpitämistä ja uusimista.
– Erityisesti raskaat ajoneuvot ovat usean sadan tuhannen euron investointeja. Niiden keski-ikä ei saisi koko ajan kasvaa, koska edelleen paloautojen pitää liikkua, jos kansalainen apua tarvitsee.
Lantta huomauttaa, että kansalainen ei voi tulla onnettomuuden sattuessa hakemaan apua lähimmältä paloasemalta.
– Pelastuslaitoksen on aina mentävä sinne, missä tilanne on. Sitä varten tarvitsemme asianmukaisen kaluston ja paljon muutakin kuin paloautoja.