Orpon hallitus nirhaisi Metsähallituksen luontopalveluista 43 työtehtävää. Lisää leikkauksia on tulossa. Kenttämestari Martti Kyrö kertoo, miltä luontopalvelujen tulevaisuus näyttää työntekijöiden silmin. Entä miten säästöt näkyvät kansallispuistojen ja muiden luontoalueiden retkeilijöille?
Selviytymisvaihe, jossa työt ja toimenkuvat ovat selkiytymässä. Näillä sanoilla kuvailee työnsä säilyttäneiden tunnelmia Metsähallituksen luontopalveluiden kenttämestari Martti Kyrö.
Joulukuussa 2023 päättyivät luontopalveluiden muutosneuvottelut, joiden tuloksena 43 tehtävää lakkautettiin. Henkilöstökulujen sopeuttaminen johtui leikkauksista, joita pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus kohdistaa Metsähallituksen rahoitukseen.
Luontopalveluiden vastuulla on koko maan luonnonsuojelualueiden hoitaminen. Niihin kuuluvat esimerkiksi kansallispuistot.
– Tällä hetkellä kaikki Lapin tiimin 21 työntekijää tekevät kaikkensa palveluiden laadun eteen. Kysymysmerkkejä on ilmassa, mutta on myös toivoa tulevaan, Lapin Karigasniemellä työskentelevä Kyrö sanoo.
JHL:läinen Kyrö kertoo, että henkilöstön tilanne ja tunnelma oli muutosneuvotteluiden aikana äärimmäisen haasteellinen. Hän on työskennellyt kenttämestarina 41 vuotta. Neuvotteluiden aikana hän toimi Pohjois-Lapin alueen luottamusmiehenä.
– Luontopalvelujen työntekijöinä olemme kasvaneet tähän työhön niin, että työura päättyy sitten eläkekahveihin. Emme ole tottuneet siihen, että myös meidän työtämme joudutaan sopeuttamaan.
Osa muutosneuvottelujen johdosta lakanneista työtehtävistä päättyi eläkeputkeen. Jotkut irtisanotut ovat löytäneet uuden työn. Kyrön mukaan on myös niitä, jotka pohtivat nyt paikkaansa työelämässä.
Leikkaukset eivät jää tähän: luontopalveluille etsitään vuoden 2024 aikana viime syksyn päätösten lisäksi kolmen miljoonan euron säästöt. Metsähallitus on valtion liikelaitos. Metsähallituksen luontopalvelujen toiminta rahoitetaan määrärahalla, joka sisältyy valtion talousarvioon.
Romahtavatko luontopolut?
Mediassa on spekuloitu luontopalveluiden säästöjen kohdentamista ja hurjimmissa skenaarioissa on väläytelty jopa kolmasosan taukopaikoista lopettamista. Loppujen säästöjen kohteista ei kuitenkaan vielä ole tehty päätöksiä, vaan ne tehdään tämän vuoden aikana.
Luontopalvelujohtaja Henrik Janssonin mukaan myös tuleva hallituksen kehysriisi vaikuttaa säästöjen kohdistamiseen.
– Resurssimme eivät riitä kaikkeen nykytekemiseen. Etsimme säästöjä retkeilyrakenteiden lisäksi myös rakennuksista, kalustosta ja muista kustannuksista, kertoo Jansson.
Martti Kyrö uskoo, että säästöt tulevat näkymään myös retkeilijöille, kun joistakin kohteista joudutaan luopumaan. Jäljelle jääville kohteille voi hänen mukaansa syntyä ruuhkaa ja kuluneisuutta.
– Esimerkiksi poluilla on tietty luonnon sietokyky, ja kun se ylittyy, polku romahtaa. Tällöin niille joudutaan ajamaan soraa ja asentamaan lisää pitkospuita ja portaita.
– Olemme kasvaneet työhön niin, että työura päättyy eläkekahveihin.
Lapissa kansallispuistojen suosio on noussut viimeisen viiden vuoden aikana 13 prosentilla. Metsähallituksen hoitamille valtion suojelualueille tehtiin vuonna 2023 kaiken kaikkiaan noin 7,5 miljoonaa käyntiä. Ruuhkaisinta on Pallas-Yllästunturilla, Urho Kekkosen kansallispuistossa ja Nuuksiossa.
Martti Kyrön oma suosikki on Kevon luonnonpuisto, josta retkeilijät hakevat hänen mukaansa erityisesti rauhaa.
– Kevon puisto on minullekin henkisesti tärkeä ja alueena erityinen. Se on tarkoin suojeltu ja varjeltu.
Koko organisaatio muuttuu
Metsähallituksen luontopalvelujen organisaatio uudistui tammikuussa 2024. Janssonin mukaan uusi organisaatio pohjautuu valtakunnallisiin yksiköihin aiempien, pienten alueyksiköiden sijaan. Uudella organisaatiolla pyritään asiakas- ja kysyntälähtöisyyteen.
– Käytännössä se tarkoittaa, että kehitämme palvelujamme paikallisesti sidosryhmien, esimerkiksi luonto- ja eräyhteisöjen kanssa. Vielä muutokset eivät näy asiakkaille, mutta tulevana syksynä avaamme esimerkiksi uuden Luontoon.fi-palvelukokonaisuuden verkossa, Jansson sanoo.
Pitkien etäisyyksien Lapissa uusi organisaatio näkyy esimerkiksi niin, että pienten toiminta-alueiden sijaan koko Lapilla on yksi hallinnollinen tiimi, jonka 21 työntekijää sijaitsee yli kymmenessä eri sijainnissa.
Työntekijöiden turvallisuus vaatii panostusta
Martti Kyrön työtehtäviin säästöt eivät ole ainakaan vielä vaikuttaneet. Karigasniemen toimistolla hän työskentelee yksin ja tekee muun muassa sidosryhmäyhteistyötä alueen kuntien, paliskuntien ja kyläyhdistysten kanssa.
Kyrön toiminta-alue on koko Lappi, mutta käytännössä työ sijoittuu Karigasniemelle ja Utsjoen ja Inarin seudulle. Maastotöihin hän pyrkii turvallisuussyistä lähtemään aina sadan kilometrin päässä Utsjoella olevan työparin kanssa, sillä kaukana luonnossa puhelimen kuuluvuus katoaa.
– Metsähallituksessa on panostettu työturvallisuuteen. Meillä on mukana GPS-laite sekä satelliittiviestintälaite, jolla voi lähettää tekstiviestejä ja hälytyksiä puhelinverkon ulkopuoleltakin, Kyrö listaa.
Maastotöissä luontokohteita ylläpidetään ja kehitetään. Kyrö huolehtii työparinsa kanssa esimerkiksi polttopuista, biojätteistä, nestekaasuhuolloista ja muun laitteiston toimivuudesta sekä autiotuvista, laavuista ja muista tulipaikoista. Lisäksi Luontopalveluilla on vastuu pitkospuiden, portaiden ja jokien ylityspaikkojen kunnosta ja turvallisuudesta.
Vuodenaikojen muuttuessa muuttuvat myös kulkuvälineet. Talvella työntekijät ajavat moottorikelkoilla, kesäisin kuljetaan mönkijällä ja jalan.
– Kesällä työssä tapaa enemmän asiakkaita. Työni on huolehtia siitä, että ihmiset viihtyvät ja saavat luonnosta mielekkäitä kokemuksia, Kyrö sanoo.