Ihmiset, joilla on erityispiirteitä, kaipaavat työelämässä muita enemmän tukea. Työpolkuohjaaja-hanke on auttanut sekä työhön ohjaavia että uuteen työhön ohjattavia.
Lahden tiedepuiston uumenissa käy vilkas kolmen Satun pulina, kun Satu Vuorialho ja Satu Niemi opastavat laitoshuoltaja Satu Hartomäkeä oikeisiin siivoustekniikoihin ja ergonomiaan.
Hartomäki ei ole erityisen tuen tarvitsija, mutta samanlaisia perusasioita käydään läpi tukea tarvitsevien kanssa – erona vain opastettavan erityistarpeiden huomioiminen.
Päijät-Hämeen laitoshuoltopalvelut hoitaa muun muassa päiväkotien, koulujen, sote-keskusten, pelastusasemien, sairaaloiden ja palvelutalojen siivousta ja kiinteistöhuoltoa. Yrityksessä on noin 500 työntekijää, joista iso osa tarvitsee erityistukea. Heidän joukossaan on maahanmuuttajataustaisia ja neuropsykologisesti oireilevia niin kutsuttuja nepsy-ihmisiä.
Laitoshuoltopalveluissa kehitetään aktiivisesti työyhteisön monimuotoisuutta.
– Meille tulee koko ajan enemmän työntekijöitä, joilla on joitain erityispiirteitä. Lähdemme räätälöimään heille työtä, eli mietimme kullekin yksilöllisesti soveltuvaa työkohdetta sekä hänen erityispiirteidensä vaatimuksia, Vuorialho sanoo.
Vuorialho ennustaa, että erityisryhmiin kuuluvien työntekijöiden määrä lisääntyy laitoshuollossa voimakkaasti.
Lue lisää: 6 vinkkiä: Näin sinäkin perehdytät paremmin
Jokaiselle tukea tarpeidensa mukaan
Satu Niemi ja Satu Vuorialho ovat Päijät-Hämeen laitoshuoltopalvelujen perehdyttäjiä. He ovat osallistuneet helmikuussa päättyvään Työpolkuohjaaja-hankkeeseen, jossa muun muassa esihenkilöt ja työnohjaajat ovat saaneet valmennusta erityistä tukea tarvitsevien työntekijöiden kohtaamiseen. Hankkeesta vastaavat Työväen Sivistysliitto ja LUT-yliopisto.
Valmennuksessa he ovat saaneet tietoa siitä, miten tuen tarvitsijat käyttäytyvät erilaisissa tilanteissa ja millaista tukea he tarvitsevat.
– Erityisryhmiin kuuluvien työntekijöiden määrä tulee lisääntymään laitoshuollossa voimakkaasti.
Perehdyttäjä Satu Vuorialho
– Esimerkiksi nepsy-ihmiset tarvitsevat rauhallisen ympäristön, jossa on pysyvyyttä ja mahdollisimman vähän muuttuvia tilanteita, Niemi sanoo.
Tällä hetkellä laitoshuoltopalvelujen suurin erityisryhmä ovat maahanmuuttajataustaiset ihmiset. Heidän osuutensa työntekijöistä oli pari vuotta sitten viisi prosenttia, nykyään liki parikymmentä.
Lue lisää: Suomen kasvun siemenet: Varhaiskasvatus huomioi monikieliset lapset upouusilla keinoilla
Yritys aloitti pari vuotta sitten oman maahanmuuttajahankkeen. Työntekijöitä tuli oppisopimuskoulutukseen paljon Myanmarista ja lisäksi muun muassa Eritreasta, Thaimaasta, Ukrainasta, Syyriasta, Venäjältä ja Irakista.
– Kaikkien panosta tarvitaan, ja on hienoa, että he saavat mahdollisuuden työskennellä, Vuorialho kertoo.
Maahanmuuttajat ovat työmarkkinoiden vahvuus
Työpolkuohjaaja-valmennuksessa on käyty läpi myös kulttuurieroihin liittyviä asioita. Moni maahanmuuttajataustainen on tottunut alkuperäisessä kotimaassaan siihen, että työelämän hierarkia on kova ja puheet ovat eri asia kuin teot.
– Olemme painottaneet, että suomalaisessa työelämässä he ovat tasavertaisia työntekijöitä, joille kuuluu esimerkiksi kahvi- ja ruokatauko eikä täällä tarvitse pelätä työnantajaa, Niemi kertoo.
Yhteistä kieltä tarvitaan. Jokainen on sitoutunut opettelemaan suomea ja erityisesti työelämäsanastoa, mutta varsinkin alussa se voi olla työlästä. Joskus kommunikointi hoidetaan englanniksi. Jos yhteistä kieltä ei ole, pärjätään Google-kääntäjällä.
– Tarvittaessa käytämme myös tulkkia – paitsi silloin, kun tulkkia ei löydy. Eritrelaisten kanssa näytettiin asiat kädestä pitäen ja nyökyteltiin, Vuorialho sanoo ja hymyilee.
Kaikki hyötyvät erilaisuuden ymmärtämisestä
Erityispiirteisten ihmisten perehdyttämisessä ei ole yhtä oikeaa tapaa. Aluksi arvioidaan jokaisen osaaminen ja perehdytyksen kesto.
– Perehdyttäminen on vahvasti ihmissuhdetyötä. Paras palkinto on se, kun välillemme syntyy luottamus, Satu Niemi sanoo.
Hän kehottaa jättämään ennakkoluulot narikkaan esimerkiksi sen suhteen, että maahanmuuttajat olisivat epäluotettavia työntekijöitä.
– Kantasuomalaisilla voi olla huonoja ja hyviä päiviä ja työtahti voi vaihdella. Monilla maahanmuuttajilla työn tekeminen on päivästä toiseen hyvin tasaista.
– Ohjaus oli rauhallista. Opetteluun oli aikaa.
Valmennettava
Erityistukea tarvitsevien ihmisten perehdyttäminen vie hieman aikaa mutta palkitsee. Samaa mieltä on perehdytyksessä ollut nepsy-ohjattava, joka haluaa pysytellä tässä jutussa nimettömänä.
– Oli turvallista aloittaa työskentely, kun ohjaus oli rauhallista ja oli aikaa riittävästi opetella suunniteltua työaluetta, hän sanoo.
Niemi ja Vuorialho ovat olleet tyytyväisiä työpolkuohjaajan valmennukseen.
– Se on ollut minulle hirveän tärkeää. Olen sen myötä oppinut, mitä erilaisten ihmisten kohtaamiseen tarvitaan, sanoo Niemi.
Koulutus on antanut rohkeutta omaan työhön.
– Minulla ei ole ollut ennakkoluuloja, vaan ennakkopelkoja. Koulutus toi tietoa, vinkkejä ja ennen kaikkea itsevarmuutta.
Vuorialho muistuttaa, että tällainen toiminta myös nostaa yrityksen mainetta ja markkina-arvoa.
– Erilaisuus on vahvuus, ja me haluamme hyödyntää sitä.