Äänekosken älykuntosali on etenkin ikäihmisten suosiossa. – Liike on lääkettä, eikä se katso ikää, sanoo kuntohoitaja Sirkka Kilpua.
Äänekosken terveyskeskuksen kuntosalilla on täysi tohina päällä. Paineilmavastukset suhisevat ja kuntosalilaitteet piippaavat. Näky voisi olla miltä tahansa huippumodernilta kuntosalilta – paitsi että laitteiden vieressä lojuu rollaattoreita ja kuntoilijoiden keski-ikä on reippaasti yli 70 vuotta.
Lähemmin tarkasteltuna myös kuntosalilaitteet poikkeavat normivarustuksesta. Ne ovat täynnä huipputeknologiaa ja älyä.
Kun asiakas vilauttaa tunnistekorttiaan laitteen anturille, laite tunnistaa kuntoilijan, tervehtii ja säätää vastuksen ja toistojen määrän hänelle laaditun ohjelman mukaisiksi.
– Kun liikesarja on onnistuneesti suoritettu, laite peukuttaa, näyttää JHL:läinen kuntohoitaja Sirkka Kilpua, 56.
Älyä kuntoilla, kuntoile älykkäästi. Se on älykuntosalin motto.
Nyt se rääkki alkaa!
Syyskuisena tiistaiaamuna salilla on puoli tusinaa kuntoilijaa. Seppo Paananen, 84, ähkii reisien lähentäjä-loitontaja-laitteella. Matti Nieminen, 82, kiskoo taljaa ja hänen vaimonsa Kaija, 79, on kiikissä jalkaprässissä.
– Muistahan levätä välillä, Kaija, toppuuttelee Kilpua.
– Nyt ei millään kerkiä, tämä tuumaa.
Laitteen näyttöruutuun tulee kehotus pitää kymmenen sekunnin paussi. Vasta silloin Kaija Nieminen tottelee ja hörppää kulauksen Kilpuan tuomasta vesilasista.
Sen jälkeen laite säätää vastuksen 27 kiloon. Nyt se rääkki vasta alkaakin!
Nieminen jatkaa muutaman työnnön, mutta luovuttaa sitten. Syysflunssasta johtunut parin viikon treenitauko on tehnyt tehtävänsä ja verottanut jaksamista.
– Jätät sitten siihen, myöntyy Kilpua ja auttaa asiakkaan pois laitteesta.
– Taidat olla tänään tavallista lempeämmällä tuulella, Kaija Nieminen vastaa.
Kun Matti Nieminen saa oman treeninsä päätökseen, hän tarttuu vaimoaan käsipuolesta.
– Nyt lähdetään kotiin piimän juontiin.
Salille pääsee ilman lähetettä
Älykuntosali avattiin 2015, ja se on mullistanut monen äänekoskelaisen kuntoutuksen. Alkuarvioon pääsevät kaikki ajan itselleen varanneet yli 18-vuotiaat äänekoskelaiset – liikunta- rajoitetta, vammaa tai lähetettä ei tarvita.
Myös terveyskeskuksen hoitajat, lääkärit ja fysioterapeutit voivat varata ajan asiakkaan puolesta.
Alkuarviossa Sirkka Kilpua käy läpi asiakkaan terveystiedot ja elintavat sekä testaa tämän lihaskunnon. Jos testattavan toimintakyky on heikompi kuin samanikäisillä keskimäärin, asiakas ohjataan kuukauden aloitusjaksolle salille.
– Muistahan levätä välillä, Kaija!
Kilpua neuvoo asiakkaille laitteiden käytön ja oikeat asennot sekä liikeradat. Lisäksi hän laatii jokaiselle lähtötilannetta vastaavan harjoitusohjelman.
– Vähintään kaksi kertaa viikossa lihaskuntotreeniä, ihan Käypä hoito -liikuntasuositusten mukaisesti, Kilpua painottaa.
Harjoitusohjelma on laadittu nousujohteiseksi. Kilpua seuraa sen toteutumista ja asiakkaan edistymistä omalta työasemaltaan.
Ja puuttuu tilanteeseen, jos käyrä ei sojota yläviistoon.
– Tavoitteena on parantaa asiakkaiden toimintakykyä, ja se vaatii asiakkaan sitoutumista ohjelmaan. Tulos tai ulos, se on lempeän raaka periaate.
Täysjäseneksi muutamalla kympillä
Kuukauden aloitusjakso älysalilla maksaa osallistujalle 50 euroa. Sen jälkeen on mahdollista päästä ”täysjäseneksi”. Se maksaa 70 euroa ja kestää kuusi kuukautta.
Silloin salilla voi käydä rajoituksetta – vaikka aamutuimaan ennen aloitusjaksolaisten tuloa tai iltaisin ja viikonloppuisin, seitsemänä päivänä viikossa.
Aiemmin vapaavuoro kesti vuoden. Älykuntosalin suuren suosion takia se jouduttiin lyhentämään puoleen vuoteen.
Kukapa Mersuun tottunut vaihtaisi Ladan kyytiin?
– Minulle rapsahti kuuden kuukauden kuritushuonetuomio, virnuilee Seppo Paananen rääkätessään selkä- ja vatsalihaksia twist-laitteessa.
Kilpualla onkin positiivinen ongelma: Kuinka saada älylaitteisiin tottuneet siirtymään muille saleille?
– Samanlaista toimintamallia ja laitteita ei ole muualla. Kuka haluaisi vaihtaa Mersun Ladaan?
Tuhat treenikertaa kuussa
Älylaitteet nopeuttavat treeniä, sillä vastusten säätämiseen tai harjoitusohjelman muistelemiseen ei kulu aikaa.
Koska laitteisto lisää asiakkaiden omatoimisuutta, on kuntohoitajalla aikaa useammalle asiakkaalle.
– Aiemmin salilla oli pari-kolme asiakasta kerrallaan. Nykyään heitä on seitsemän tai kahdeksan, ja silti voin tehdä samanaikaisesti alkuhaastatteluja tai laatia treeniohjelmia uusille asiakkaille, kertoo Kilpua.
Kuukausittain älysalilla harjoittelee keskimäärin 160–180 henkilöä, ja treenikertoja on noin tuhat.
– Alle 30-vuotiaat ovat vähemmistössä. Suurin osa kävijöistä on 70–80-vuotiaita, mutta on meillä yli yhdeksänkymppisiäkin.
Jokainen harjoituskerta kirjautuu ylös, ja Kilpuan on helppo seurata käyntien määrää ja tuloksia. Asiakkaan luvalla tiedot siirtyvät potilas- tietojärjestelmään, josta lääkäri näkee ne ja hyödyntää vastaanotolla.
Tuloksia on tullut, ja kanta-asiakkaiden terveyskeskuskäynnit ovat vähentyneet.
– Parhaimmassa tapauksessa lonkan tai polven tekonivelleikkauksesta on voitu kokonaan luopua, kun asiakkaan toimintakyky on parantunut ja hän pärjää omilla nivelillä.
Kehittäjätyyppi porskuttaa
Sirkka Kilpua on kehittäjätyyppi. Hän mennä porskuttaa satasta, kun muut tahkoavat paikallaan.
– Tein aloitteen älylaitteiden hankkimisesta jo vuonna 2011. Neljä vuotta siihen meni – kunnallinen päätöksenteko ottaa aikansa, hän siunailee.
Kilpua on ideoinut myös vertaisohjaajamallin ja kouluttanut pari-kymmentä vapaaehtoista ohjaajaa, jotka toimivat muilla Äänekosken kunnallisilla saleilla tukea tarvitsevien apuna.
Kuntosalitreenin ansiosta terveyskeskuskäynnit ovat vähentyneet.
– Minulla on ollut onni saada hyviä esimiehiä, jotka ovat kannustaneet ja antaneet vapaat kädet kehittää ja kokeilla uutta, hän kiittelee.
Idean älykuntosaliin Kilpua sai kauppojen automaattisesti avautuvista ovista.
– Mietin, miksi terveyskeskuksen kuntosalilla ei voisi hyödyntää teknologiaa. Ja miksi salin pitäisi olla tyhjän panttina iltaisin ja viikonloppuisin?
Nykyään älysalin verhojen raosta pilkottaa valo jo aamuvarhaisella, kun innokkaimmat pumppaavat laitteilla.