Lappeenranta ja muut Etelä-Karjalan kunnat kauppaavat parhaillaan hoivakiinteistöjään. Samaan aikaan Eksote-kuntayhtymä puuhaa palvelujen laajamittaista ulkoistamista. Hoito- ja tukipalvelutyöntekijät istuvat tulisilla hiilillä ja ihmettelevät, miten käy työpaikoille ja työsuhteen ehdoille.
Otetaan kuvitteellinen esimerkki, Saima, 88 vuotta. Hän on asunut kolme viime vuotta Sammonkodissa, kivenheiton päässä entisestä kerrostalokolmiostaan Lappeenrannan Sammonlahdessa. Entiset naapurit käyvät säännöllisesti tervehtimässä häntä ja tutut hoitajat auttavat peseytymisessä ja muissa arjen toimissa.
Ensi vuonna kaikki voi olla toisin.
Hyvät palvelut, silti napinaa
Sammonkoti sekä Pienniemenkadun palvelukoti ja Joutsenon Penttiläntien palvelukoti ovat Lappeenrannan kaupungin myyntilistalla.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote tuottaa palveluja noin 130 000:lle asukkaalle, juuri Saiman kaltaisille ikäihmisille. Kuntayhtymä perustettiin 2010, ja siihen kuuluu Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien lisäksi seitsemän alueen kuntaa.
Eksote on edelläkävijä, sillä se yhdisti ensimmäisten joukossa erikoissairaanhoidon, perusterveydenhoidon ja sosiaalitoimen palvelut saman katon ja hallinnon alle.
Eksote-kuntayhtymä onkin saanut paljon kehuja. Eikä syyttä, sillä palvelut on tuotettu THL:n tuoreen vertailun mukaan kilpailukykyiseen hintaan, hoitoketjut toimivat, kuntoutukseen on panostettu ja kotiin vietäviä palveluja kehitetty. Myös päihde- ja mielenterveysasiakkaat kiittävät, koska heitä ei pallotella luukulta toiselle vaan hoidetaan yhteisvastaanotoilla.
Eksote on saanut paljon kehuja: palvelut on tuotettu kilpailukykyisesti, hoitoketjut toimivat ja kuntoukseen on panostettu.
Kaikki hyvin Saimaan rannalla? Ei ihan.
Eksoten jäsenkunnista kuuluu napinaa: ne haluavat laskea sosiaali- ja terveydenhoidon kustannuksia. Sanomaa vahvistaakseen ne jäädyttivät kuluvan vuoden maksuosuutensa viime vuoden tasolle. Sen seurauksena kuntayhtymän talousarvio on yli 14 miljoonaa alijäämäinen.
Myös valtakunnallinen sote-uudistus on lisännyt Eksoten jäsenkuntien epävarmuutta siitä, mitä sote-kiinteistöjä maakunta jatkossa tarvitsee. Jotta ne eivät jäisi tyhjänpanttina rasittamaan kuntien taseita, on hoivakiinteistöjä pantu urakalla myyntiin.
Imatra ehti myymään ensin
Parempiakin päiviä nähneistä sote-kiinteistöistä eivät ole kiinnostuneet kiinteistöalan sijoittajat vaan isot hoivaketjut. Syy on selvä: ne haluavat päästä tuottamaan hoito- ja hoivapalvelut asukkaille.
Kiinteistökaupat aloitti Imatran kaupunki myymällä viime keväänä yhdeksän Eksotelle vuokraamaansa sote-kiinteistöä Attendolle, Pohjoismaiden suurimmalle terveydenhoito- ja hoivapalveluyritykselle. Kauppa valmisteltiin pimennossa, ja kuntayhtymän johto luki siitä paikallisesta sanomalehdestä.
Parhaillaan Savitaipaleen kunta hieroo kauppoja Mehiläisen kanssa. Kuntien omistamien hoivakiinteistöjen myyntiä valmistellaan myös Lappeenrannassa, Luumäellä, Ruokolahdella ja Lemillä.
Vanhukset kaipaavat hyvää perushoitoa ja kiireetöntä kuuntelijaa. Hoivajäteille he ovat bisnestä.
– Jäsenkuntien tahtotila on tullut selväksi. Samoin se, että ne toivovat Eksoten voivan tavalla tai toisella myötävaikuttaa kiinteistökauppojen syntyyn, sanoo kuntayhtymän hallintojohtaja Keijo Siiskonen.
– Jäsenkuntien tahtotila on tullut selväksi. Samoin se, että ne toivovat Eksoten voivan myötävaikuttaa kiinteistökauppojen syntyyn.
Eksoten vastaus on ollut ikääntyneiden asumispalvelujen ulkoistamisstrategia. Strategian mukaan kuntayhtymä ulkoistaa 75 prosenttia tehostetusta palveluasumisesta ja 50 prosenttia palveluasumisesta. Ensimmäisenä se luopuu omasta palvelutuotannosta kiinteistöissä, joissa omistaja vaihtuu kunnasta yksityiseen.
– Kaikella tällä on huomattava vaikutus niin hoito- ja hoivapalveluissa kuin tukipalveluissa työskentelevien työpaikkoihin ja palvelussuhteen ehtoihin, painottaa JHL:n Kaakkois-Suomen aluepäällikkö Hannu Repo.
– Puhutaan sadoista työntekijöistä.
”Häätöjä ei ole tulossa”
Eksoten palvelutaloissa asuvia ei häädetä kodeistaan, vaikka palveluntuottaja voikin vaihtua yksityiseen.
Eksote aikoo toteuttaa hoivapalveluiden ulkoistuksen ottamalla käyttöön palvelusetelit.
– Valinnanvapaus lisääntyy riippumatta siitä, kuinka valtakunnalliselle sote-uudistukselle käy. Palveluseteli on keino lisätä asiakkaan valinnanvapautta. Palvelusetelin käyttöönotolla voidaan tukea myös kuntia kiinteistöjen myynnissä, Keijo Siiskonen toteaa.
Tehostettua palveluasumista varten kotona pärjäämätön vanhus voisi saada Eksotelta tulosidonnaisen palvelusetelin. Palveluasumisessa otetaan setelin lisäksi käyttöön henkilökohtainen budjetti.
Häätöjä ei ole tulossa, Siiskonen lupaa.
– Yksityiselle palveluntuottajalle tämä on varma bisnes: jos mummon rahat loppuvat, yhteiskunta maksaa laskun.
– Asiakas päättää, haluaako ottaa vastaan palvelusetelin. Jos ei halua, Eksote huolehtii, että hän voi asua siellä, missä ennenkin, tai hän voi saada maksusitoumuksen yksityisen ylläpitämään hoitopaikkaan.
Hannu Repoa palvelusetelien käyttöönotto arveluttaa – niin valinnanvapauden toteutumisen kuin veronmaksajankin näkökulmasta.
– Kun kiinteistöt on myyty isoille hoivaketjuille, on vanhuksen käytännössä pakko antaa palveluseteli sille palveluntuottajalle, jonka omistamassa hoivakodissa vapautuu paikka. Yksityiselle palveluntuottajalle tämä on varma bisnes: jos mummon rahat loppuvat, yhteiskunta maksaa laskun, koska se on lain mukaan velvollinen järjestämään palvelut.
Liikkeen luovutus – tai sitten ei?
Entä kuinka käy Eksoten hoito- ja hoivahenkilöstön työsuhteille, kun palvelusetelit otetaan laajamittaisesti käyttöön?
Tai Saimaan Tukipalvelut Oy:n (Satu) työntekijöille, jotka tuottavat siivous-, ruoka-, pesula- ja kiinteistönhuoltopalvelut Eksoten nykyisin ylläpitämissä palvelutaloissa ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä?
Palvelusetelien käyttöönotto vaikuttaa Saimaan Tukipalvelut Oy:n henkilöstöön, muun muassa huoltomiehiin ja kiinteistöhuollon työntekijöihin.
Täsmällistä tietoa ei ole, mutta muutoksia on varmuudella tulossa.
– Hoitohenkilöstön kannalta tilanne olisi selkeämpi, jos kyseessä olisi perinteinen palveluiden ulkoistaminen julkiselta yksityiselle toimijalle. Silloin sovellettaisiin automaattisesti työsopimuslain mukaista liikkeen luovutusta, sanoo Hannu Repo.
Hallintojohtaja Keijo Siiskosen mielestä liikkeen luovutuksen pelisääntöjä voidaan noudattaa myös palveluseteleiden käyttöönotossa.
– Emme luovuta palvelutuotantoa, vaan tuotannontekijät eli henkilöstön.
– Toki asia on tulkinnanvarainen, mutta itse en näe estettä sille. Emme luovuta palvelutuotantoa, koska se edellyttäisi tuottajien kilpailuttamista, vaan tuotannontekijät eli henkilöstön.
Tarjoamalla asiakkaalle palvelusetelin Eksote ei ota kantaa siihen, keneltä asiakas asumispalvelut hankkii. Ketään ei siis myöskään suosita.
– Joku saattaa valittaa, mutta mielestäni riski kannattaa ottaa, jos se on paras tapa turvata henkilöstön edut, Siiskonen sanoo.
Eksoten pääluottamusmies Anssi Lepistö lämpenee tulkinnalle.
– Kiinteistön omistaja vaihtuu, mutta kyseessä on sama kiinteistö, samat työntekijät ja samat laitteet ja hoitovälineet. Todennäköisesti asukkaatkin ovat entiset.
Satu joutuu sopeuttamaan
Liikkeen luovutus tarkoittaa, että henkilöstö siirtyy uudelle palveluntuottajalle vanhoina työntekijöinä. Tällöin työehtosopimus pysyy samana ja takaa entisen palkan ja vuosilomaedut sopimuskauden loppuun (31.3.2020).
Sen jälkeen käyttöön tulisi todennäköisesti yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus. Se lyhentäisi vuosilomia ja laskisi ainakin pidemmän ajan kuluessa myös palkkoja.
– Ellei sitten saada sovittua etujen säilymisen takaavaa siirtosopimusta. Siinä Eksote voisi halutessaan painostaa uutta palveluntuottajaa, huomauttaa Hannu Repo.
Lue tästä kunta-alan työehtosopimuksen ja yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen (YSOSTESin) vertailu.
Lähihoitajia tarvitaan aina – niin Eksotessa kuin yksityisten palveluntuottajien hoivakodeissa.
Ulkoistamisen piirissä on noin 300 Eksoten palveluasumisessa ja tehostetussa palveluasumisessa työskentelevää lähihoitajaa. Hoitajien työpaikat ovat melko hyvin turvatut, koska myös yksityiset hoivaketjut tarvitsevat osaavaa väkeä. Lisäksi osa heistä voi työllistyä muihin Eksoten kohteisiin, esimerkiksi vanhusten kotihoitoon.
– Voi olla, että puolet tai jopa kaksi kolmannesta voisi jäädä Eksoten palvelukseen. Se riippuu siitä, miten nopeasti kiinteistökauppoja tehdään ja millä aikataululla palvelutuotanto siirtyy yksityisten käsiin, Siiskonen sanoo.
Saimaan Tukipalvelut Oy työllistää noin 950 ruokapalvelun, siivouksen ja kunnossapidon työntekijää.
Tukipalveluissa työskentelevien tilanne on ankeampi, sillä inhouse-yhtiönä Saimaan Tukipalvelut Oy ei voi myydä siivous-, ruoka- ja kiinteistönhuollon palveluja yksityisille toimijoille kuin puolella miljoonalla eurolla vuosittain.
– Jos ulkoistamisstrategia toteutuu kokonaisuudessaan, sillä on merkittävä vaikutus yhtiön henkilöstön määrään.
– Raja tulee äkkiä vastaan. Jos Eksoten ulkoistamisstrategia toteutuu kokonaisuudessaan, sillä on merkittävä vaikutus yhtiön henkilöstön määrään, ennakoi Satun toimitusjohtaja Saku Linnamurto.
Tätä nykyä Satu työllistää lähes tuhat henkilöä, joista noin 650 on JHL:n jäseniä.
– Jos kiinteistökaupat ja palveluntuottajan vaihdokset toteutuvat vaiheittain, se antaisi pelivaraa suunnitella sopeuttamistoimia. Työntekijöiden keski-ikä on yli 50. Se tarkoittaa, että palveluksessa on runsaasti lähivuosina eläkkeelle pääseviä yli kuusikymppisiä, sanoo Linnamurto.