JHL:n maahanmuuttajaverkostot vaativat, että maan hallitus etsii konkreettisia keinoja tukea työmarkkinoita ja maahanmuuttoa.
Moni JHL:n maahanmuuttajataustainen jäsen on valmis barrikadeille pääministeri Petteri Orpon hallituksen esityksiä vastaan.
Erityistä närää aiheuttaa se, että hallitus ei aio edistää maahanmuuttoa eikä tue jo maahan muuttaneita työntekijöitä. Tämä on vastoin hallitusohjelmaa, sillä sen mukaan hallitus pitää työperustaista maahanmuuttoa erittäin tärkeänä Suomen talouskasvulle.
– Hallituksen on taattava meille yhtäläiset oikeudet muiden työntekijöiden kanssa. Metronkuljettaja Jörgen Jensen
– Mikäli verorahamme ja työpanoksemme kiinnostavat jatkossakin, on hallituksen taattava meille yhtäläiset oikeudet muiden työntekijöiden kanssa, toteaa metronkuljettaja ja Etelä-Suomen maahanmuuttajaverkoston puheenjohtaja Jörgen Jensen.
Joukko JHL:läisiä maahanmuuttajia pui aihetta marraskuun viimeisenä viikonloppuna järjestetyssä maahanmuuttajaverkostojen tapaamisessa Helsingissä.
Koulutuspäiville kokoontui kymmeniä aktiiveja eri puolilta maata. JHL:n maahanmuuttajaverkostot tarjoavat maahanmuuttajille vertaistukea ja apua työelämän pulmiin. Verkostoja on eri puolella Suomea.
Lue lisää: Ilman maahanmuuttoa talous sakkaa ja palvelut näivettyvät
Turva heikkenee rajusti
Työperusteisen oleskeluluvan varassa Suomessa asuvien kohtalosta on tulossa karu. Jos työt lähtevät alta eikä uutta työtä löydy kolmessa kuukaudessa, edessä voi olla lähtöpassit maasta. Lisäksi hallitus kaavailee työnantajalle velvollisuutta ilmoittaa työttömyydestä Maahanmuuttovirastolle.
– On järjetöntä, että kielen oppinut ja töitä pitkään tehnyt poistetaan Suomesta. Lähihoitaja Wendy Savolainen
– On järjetöntä, että kielen oppinut ja töitä pitkään tehnyt poistetaan Suomesta. Lapset heitetään pois kodistaan ja tutusta koulustaan maahan, jossa eivät välttämättä ole koskaan edes käyneet, lähihoitaja ja mielenterveys- ja päihdetyönohjaaja Wendy Savolainen Itä-Suomen maahanmuuttajaverkostosta huomauttaa.
Tilannetta ei auta, että kansalaisuuden saamiseksi Suomessa pitäisi jatkossa asua kahdeksan vuotta nykyisen viiden vuoden sijasta.
Lue lisää: JHL:n maahanmuuttajille verkosto Lappiin: ”Kaikkea ei tarvitse hoitaa yksin”
Tukien sitominen kielitaitoon kohtuutonta
Hallitus on luomassa maahanmuuttajille eriytettyä sosiaaliturvaa.
Hallitusohjelmassa toimeentulotuki ja työmarkkinatuki korvataan kotoutumistuella, johon sisällytetään kannustin ja velvoite kotoutumiseen. Tukea voidaan alentaa, jos maahanmuuttaja ei osallistu kielikoulutukseen tai läpäise suomen tai ruotsin kielen päättötestausta määräajassa.
– Tukien sitominen kieleen on kohtuutonta. Laboratoriomestari ja verkostoaktiivi Hassan Haddad
– Olemme siltä mieltä, että paikallista kieltä pitää osata, mutta tukien sitominen kieleen on kohtuutonta, laboratoriomestari ja verkostoaktiivi Hassan Haddad sanoo.
Haddad täsmentää, että suomi on vaikea kieli oppia ja monilla työpaikoilla englantia käytetään jatkuvasti. Näin on esimerkiksi hänen omalla työpaikallaan Helsingin yliopistossa. Lisäksi esimerkiksi Espoon kaupungissa englanti on nykyisin jo virallinen asiointikieli.
Työelämän heikennykset osuvat myös maahanmuuttajiin
Maan hallitus suunnittelee leikkauksia sosiaaliturvaan ja kattavia heikennyksiä työelämään. Ne osuvat matalapalkka-alojen maahanmuuttajiin siinä missä muihinkin. JHL:n maahanmuuttajaverkostot pitävätkin hallituksen politiikkaa pelkkänä kurjistamisena.
– Hallitus patistaa ihmisiä töihin mutta samalla lakkauttaa aikuiskoulutustuen. Millä rahalla maahanmuuttaja pystyy opiskelemaan itselleen ammatin? kysyy lähihoitaja ja Etelä-Suomen verkoston sihteeri Valli Pruuli.
– Millä rahalla maahanmuuttaja pystyy opiskelemaan itselleen ammatin? Lähihoitaja Valli Pruuli
JHL:n maahanmuuttajaverkostojen mukaan hallitus aikoo puuttua törkeällä tavalla jopa maahanmuuttajien demokraattisiin oikeuksiin. Tähän johtavat heidän mielestään muun muassa lakko-oikeuden rajaaminen ja kansalaisuuteen vaadittavan maassa asumisajan pidentäminen.
– Ei tällainen kuulu demokratiaan vaan diktatuuriin, Pruuli lataa.
Maahanmuuttajaverkostot vaativat, että hallitus etsii konkreettisia keinoja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi sen sijaan, että rankaisee jo maahan muuttaneita työntekijöitä.