Vartijan palkkaaminen rauhoitti arjen Lyseonmäen koulussa. Koulunkäynninohjaajat vaativat pysyvämpiä ratkaisuja: aikaa oppilaille ja laillisen oikeuden puuttua väkivaltatilanteisiin.
Heinolan kaupunki palkkasi helmikuussa vartijan turvaamaan Lyseonmäen koulun työrauhaa ja lisäämään oppilaiden turvallisuuden tunnetta. Teko ylitti valtakunnallisen uutiskynnyksen.
– Emme ole koulukiusaamisen ja lisääntyvän turvattomuuden kanssa yksin, mutta meidän tapamme toimia oli ehkä reippaampi kuin muualla, sanoo Heinolan hyvinvointijohtaja Pirjo Hepo-oja.
Selvitysten mukaan kiusattujen ja kiusaamiseen osallistuvien oppilaiden määrä on laskenut lähes koko 2000-luvun. Suunta on nyt muuttunut, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kouluterveyskysely (2021).
Heinolan Lyseonmäen koulussa on runsas 500 oppilasta. Opettajia on liki 60 ja koulunkäynninohjaajia ja koulunnuorisotyöntekijöitä alun toistakymmentä.
Pirjo Hepo-oja perustelee vartijan palkkaamista sillä, että kouluun oli päässyt syntymään väkivaltaista käytöstä ja sillä uhkailua ihannoiva kulttuuri. Se aiheutti joissakin oppilaissa pelkoa.
Asia lähti purkautumaan, kun huoltajilta tuli huolestuneita yhteydenottoja uhkailevista Snapchat-viesteistä ja videoista. Videoiden tapahtumat eivät liittyneet suoraan kouluun mutta niitä oli Hepo-ojan mukaan suunniteltu koulussa. Lisäksi koulussa ilmeni oppilaisiin kohdistuvia uhkauksia.
– Koulun arki on hyvin normitettu, ja rehtorilla ja opettajilla on vain vähän keinoja puuttua tämänkaltaisiin asioihin. Me halusimme toimia nopeasti ja päädyimme palkkaamaan vartijan.
Kahden viikon kokeilu
Kokeilu oli parin viikon pituinen ja sen tarkoitus oli lisätä oppilaiden turvallisuuden tunnetta. Samalla koulu viestitti oppilaille ja näiden huoltajille sekä ympäröivälle yhteisölle, ettei koulussa ja yhteiskunnassa voi toimia miten tahansa.
– Vartijan palkkaaminen symboloi sitä, että yhteiskunnassa on säännöt. Halusimme kertoa, että aikuiset välittävät ja puuttuvat, jos turvallisuus on uhattuna.
– Halusimme kertoa, että aikuiset välittävät ja puuttuvat, jos turvallisuus on uhattuna.Hyvinvointijohtaja Pirjo Hepo-oja
Vartija oli koulun sisätiloissa ja turvasi läsnäolollaan työrauhaa. Lisäksi hän kävi yhdeksäsluokkalaisten pyynnöstä kertomassa heille ammatistaan ja turva-alan koulutuksesta.
– Kaksi viikkoa riitti. Viesti siitä, että me välitämme, meni perille, Hepo-oja uskoo.
Ilmapiirikyselyjä tai muita mittauksia ei ole asian tiimoilta tehty, mutta Hepo-ojan mukaan oppilaat ovat alkaneet avautua koulunuorisotyöntekijöille huolistaan.
Hiihtoloman jälkeen Lyseonmäen koulussa aloitti kouluvalmentaja, jonka tehtäviin kuuluu ottaa kontaktia oppilaisiin, mennä porukoihin ja lisätä turvallisuutta, osallisuutta ja hyvinvointia sekä vahvistaa kouluun kiinnittymistä.
– Hän ei ole oppimisen vaan olemisen tukena, luonnehtii Hepo-oja.
Tehtävänkuva täsmentyy, jos kouluvalmentajan palkkaamisesta tehdään pysyvämpi ratkaisu.
Päätös yllätti ohjaajan
JHL:läinen Jouko Bågman on työskennellyt koulukäynninohjaajana vuodesta 2014 lähtien, ja vaihtanut välillä työpaikkaa ala-asteelta yläasteelle ja takaisin. Viime syksystä lähtien hän on toiminut ohjaajana Lyseonmäen koulussa Heinolassa.
– Olin itse yläasteella koulukiusattu. Se vaikutti osaltaan ammatinvalintaan, kun en rannevamman takia kyennyt enää jatkamaan aiemmassa työssäni autoverhoilijana.
Bågman on viihtynyt työssään. Vartijan palkkaaminen omaan kouluun kuitenkin yllätti hänet.
– En ollut tietoinen aikeesta edeltä käsin. Monessa asiassa koulu joutuu noudattamaan yksityisyydensuojaa, eivätkä kiusaamiseen ja uhkailuun liittyvät asiat tule laajempaan tietoon.
Vasta myöhemmin Bågman kuuli vihapitoisista someviesteistä ja kouluajan ulkopuolella tapahtuneista tappeluista, joilla oli kytkentä kouluun.
Koulun ilmapiiri rauhoittui
Vartijan läsnäolo koulupäivän aikana rauhoitti Bågmanin mielestä menoa.
– Osa oppilaista oli luultavasti ihmeissään, mutta kokonaisuutena ottaen koulun työskentelyilmapiiri parani ja turvallisuus lisääntyi, hän sanoo.
Myös kouluvalmentajan palkkaamista hän pitää hyvänä ja liputtaa sen jatkon puolesta.
– Valmentajalla on hyvä kontakti nuoriin, ja uskon, että hänellä on paljon annettavaa heille.Koulunkäynninohjaaja Jouko Bågman
– Valmentajalla on hyvä kontakti nuoriin, ja uskon, että hänellä on paljon annettavaa heille. On hyvä, että oppilailla on kontakti aikuiseen välitunneilla ja ylipäätään mielekästä tekemistä, vaikkapa pingistä.
Bågmanin mielestä nuoret tarvitsevat turvallisuutta ja viihtymistä lisääviä tekijöitä koulupäivän aikana, eikä heitä ja heidän huoliaan kuuntelevia aikuisia ole liikaa kouluissa.
Hänellä itselläänkin on kokemusta työssä koetusta väkivallasta ja uhkailusta.
– Se tapahtui työskennellessäni ala-asteella erityisluokan ohjaajana. Eräs oppilas kynsi, puri ja sylki päin minua lähes päivittäin. Se oli ajoittain melkoista painia.
Kolme neljästä kokee väkivaltaa
Kunta10-tutkimus vuodelta 2020 vahvistaa Jouko Bågmanin ja monen muun koulunkäynninohjaajan ja -avustajan kokemukset. Tutkimuksen mukaan liki kolme neljästä ohjaajasta oli kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa oppilaan tai vanhemman tahoilta viimeisen 12 kuukauden aikana.
JHL:läinen Sini Hekkala työskentelee vastaavana ohjaajana Valkeavuoren yhtenäiskoulussa Kaarinassa. Alan työkokemusta hänellä on kohta 20 vuotta.
– Sinä aikana koulujen arki on muuttunut. Työuran alussa väkivalta- ja uhkatilanteet olivat todella harvinaisia, mutta kuuden viime vuoden aikana ne ovat lisääntyneet merkittävästi.
Muutaman kerran Kaarinassa on jouduttu kutsumaan poliisi avuksi.
Kun tyynnyttely ei auta
Tilanne on tuttu monesta luokasta: Oppilas käy kierroksilla, tarttuu kirjaan ja uhkaa heittää sillä. Opettaja yrittää tyynnytellä, mutta puhe ei auta. Riehuja on saatava rauhoittumaan, jotta tuntia voidaan jatkaa.
Opettaja pyytää koulunkäynninohjaajaa tarttumaan oppilasta kädestä ja viemään käytävälle. Ohjaaja empii, sillä tilanne voi riistäytyä käsistä, eikä hänellä ole perusopetuslain mukaan oikeutta rajoittaa oppilasta fyysisesti. Se oikeus on vain rehtorilla ja opettajilla.
Ohjaaja voi puuttua oppilaan fyysiseen koskemattomuuteen vain, jos kyse on hätävarjelu- ja pakkotilanteesta. Tällöin uhka on välitön, ja oppilaan, ohjaajan, opettajan tai toisten oppilaiden hengen ja terveyden on oltava vaarassa.
– Pahoinpitelytuomion ohella seurauksena voi olla ohjaajan työsopimuksen päättäminen.JHL:n lakimies Tarja Terävä
Hätävarjelun tai pakottavan tilanteen kriteerit eivät välttämättä täyty esimerkiksi tilanteessa, jossa erityiskoulun kymmenvuotias oppilas raivoaa ohjaajalle tai lyö häntä. Tästä on käräjäoikeuden päätös, jonka mukaan ohjaaja syyllistyi pahoinpitelyyn pitäessään kiinni oppilasta.
JHL:n lakimiehen Tarja Terävän mielestä oikeuden päätös osoittaa, että koulunkäynninohjaajilla on merkittävä riski tulla tuomituksi pahoinpitelystä, jos he rajoittavat oppilasta fyysisesti.
– Pahoinpitelytuomion ohella seurauksena voi olla työsopimuksen päättäminen ja vahingonkorvausvastuuseen joutuminen.
Jälkipuintiin ei aikaa
Nyt ohjaajien mitta alkaa olla täysi. Ammattiliittonsa JHL:n tuella he vaativat perusopetuslain muutosta, joka antaa myös ohjaajille oikeuden kiinnipitoon, jos muut keinot eivät auta.
Sini Hekkalan mukaan moni ohjaaja kokee olevansa lainsuojaton, koska nykyisestä perusopetuslaista ei löydy mainintaa koko ammattiryhmästä.
Myös opettajien ja ohjaajien kesken on epäselvyyttä, kenen ja miten uhka- ja vaaratilanteissa tulee toimia. Toisinaan kiinnipito saatetaan jopa ulkoistaa ohjaajille.
Hekkala toimii ohjaajien luottamusmiehenä Kaarinassa. Hänen mukaansa ohjaajia hiertää myös se, että kiinnipitotilanteiden jälkipuintiin ja läpikäyntiin ei ole varattu yhtään aikaa.
– Oletetaan, että olemme teflonia, johon mikään ei tartu.Koulunkäynninohjaaja Sini Hekkala
– Oletetaan, että olemme teflonia, johon mikään ei tartu, eikä mikään tunnu miltään.
Hekkalan mielestä kyse on työsuojelusta, josta huolehtiminen kuuluu työnantajalle.
– Luottamusmiehenä minulla on suuri huoli ohjaajien jaksamisesta. Työ kuormittaa niin henkisesti kuin fyysisesti enemmän kuin ammatin aikanaan valinneet saattoivat kuvitella.
Kouluarki on minuuttipeliä
Sini Hekkalan mielestä tarve rajoittaa oppilaita fyysisesti vähenisi, jos kouluissa olisi enemmän henkilökuntaa, esimerkiksi ohjaajia.
– Opettajien ja ohjaajien työ on aikataulutettua minuuttipeliä. Jos meillä aikuisilla olisi enemmän aikaa kohdata lapsi ja nuori, suurin osa konflikteista voitaisiin välttää. Se lisäisi kaikkien turvallisuutta, hän sanoo.
– Opettajien ja ohjaajien työ on minuuttipeliä. Sini Hekkala
Kun Hekkala huomaa, että oppilaan kierrokset alkavat nousta, hän pyytää tätä sivummalle rauhoittumaan.
– Haluaisin sanoa nuorelle hyvillä mielin, että tuus nyt, niin jutellaan. Mutta samaan aikaan tiedostan, että se aika on muusta pois.