Helsinki aikoo kilpailuttaa työterveyshuoltonsa. Se tarkoittaa palvelujen ulkoistamista jollekin yksityiselle terveysjätille. Mitä siitä seuraa?
Marraskuun lopulla 2021 Helsingin kaupungin työntekijät ja todennäköisesti suurin osa kuntapäättäjistä yllättyivät. Tuolloin pormestari Juhana Vartiainen (kok) esitti työterveyshuollon palveluiden ”laatukilpailuttamista”.
Idea tuli julki, kun pormestari esitteli vuoden 2022 talousarvion. Sen Vartiainen oli valmistellut yhdessä isoimpien valtuustoryhmien kanssa täysin julkisuudelta piilossa.
– Hetkinen! Mistä on oikein kyse, kertoo JHL:n Helsingin yhteisjärjestön puheenjohtaja Stefan Loman miettineensä.
Yli 70 prosenttia työntekijöistä on tyytyväisiä nykytilanteeseen.
Hän on edelleen närkästynyt pormestarin menettelytavasta.
– Tämän mittakaavan asiat on ollut tapana valmistella huolella ja harkiten. Nyt laatukilpailutus tuotiin julki ilmoitusasiana ilman kunnollista virkamiesvalmistelua ja asiantuntijoiden kuulemista.
Lomanin mielestä kilpailutus tarkoittaa Työterveys Helsingin siirtoa jollekin yksityiselle työterveysjätille, koska kaupungin omana liikelaitoksena se ei voi osallistua kilpailutukseen.
– Uhkana on Työterveys Helsingin toiminnan rampautuminen, koska hoitajat ja lääkärit ryhtyvät etsimään välittömästi töitä muualta.
Työterveys-liikelaitoksen toimitusjohtaja Tiina Pohjonen jätti eroanomuksensa 8. joulukuuta 2021 ja lopettaa työt helmikuun 2022 lopussa.
– Eikä hän ole ainoa. Mistä saadaan osaajat vähintään vuoden tai kaksi kestävän välivaiheen ajaksi, jotta kaupungin työntekijöille ja esihenkilöille voidaan taata laadukkaat työterveyden palvelut? Loman ihmettelee.
”Päällimmäinen tunne oli pettymys”
Työterveys Helsinki on palvellut kaupungin työntekijöitä lähes 60 vuotta, liikelaitoksena vuodesta 2016 lähtien. Se tarjoaa lakisääteisten työterveyshuollon palvelujen lisäksi laajat sairaanhoitopalvelut tutkimuksineen kaupunkikonsernin kaikille työntekijöille, lähes 40 000:lle.
Liikelaitoksen palveluksessa on noin 150 henkilöä. Valtaosa on työterveys- ja sairaanhoitajia, työterveys- ja yleislääkäreitä, työfysioterapeutteja, työterveyspsykologeja sekä muita asiantuntijoita.
Yksi heistä on JHL:läinen kuntoutussuunnittelija Miina Salo. Hän kuuluu liikelaitoksen yhteistoimintaelimenä toimivaan henkilöstötoimikuntaan.
– Työntekijöiden päällimmäisin tuntemus pormestarin ilmoituksen jälkeen oli pettymys ja loukkaantuminen. Takana on raskaita, työntäyteisiä vuosia, ja tässä on kiitos: meidät myydään pois.
Henkilöstön on vaikea ymmärtää kilpailutusta, sillä Työterveys Helsinki on saanut viime vuosina useita laatupalkintoja, muun muassa Työterveyslaitoksen ja Lääkäriliiton myöntämät palkinnot toiminnan laadun kehittämisestä (2018) ja Kaupunginjohtajan laatupalkinnon (2016). Tuolloin pestiä hoiti Jussi Pajunen (kok).
Myös Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen entinen johtaja Juha Liira vastustaa työterveyspalveluiden kilpailuttamista ja ulkoistamista.
Yli 70 prosenttia tyytyväisiä
Helsingin kaupungin henkilöstöltä oma työterveyshuolto saa kiitosta. Viime syksyn kyselyn mukaan yli 70 prosenttia Helsingin työntekijöistä on tyytyväisiä saamiinsa palveluihin.
– Itse olen saanut aina nopeasti ajan työterveyslääkärille. Juuri äsken tuttu lastenhoitaja kehui, kuinka joutuisasti hänelle järjestyi aika. Toki toisenlaisiakin kokemuksia vastaanotolle pääsystä on, kertoo JHL:n pääluottamus Jaana Kesänen.
Yhtenä pullonkaulana ulkoistamisen kannattajat pitävät sitä, että Työterveys Helsingillä on vain yksi toimipiste, Helsinginkatu 24:ssä. Aiemmin toimipisteitä oli useita, mutta omistajan, eli Helsingin kaupungin, tahdosta toiminta keskitettiin yhteen osoitteeseen.
Nykyisen työterveyshuollon ongelmina pidetään myös iltavastaanottoaikojen puutetta sekä hoitochatin lyhyempää aukioloa ja sitä, että viesteihin ei vastata yhtä nopeasti kuin yksityisten työterveysyritysten chatissa.
Lomanin mielestä puutteet on helppo korjata.
– Kyseessä on Helsingin oma liikelaitos, jonka ohjaksissa kaupunki on. Jos omistajalla on tahtoa, voidaan avata iltavastaanottoja ja kehittää muutenkin palveluja vastaamaan käyttäjien muuttuvia tarpeita ja toiveita.
Ennaltaehkäisyllä iso merkitys
Miina Salon tehtävä Työterveys Helsingissä on osallistua kaupungin työntekijöiden työkyvyn muutosprosesseihin, työkykyarviointeihin ja uudelleensijoituksiin.
Helsingin periaatteena on ollut, ettei se irtisano henkilöstöään.
– Jos henkilön työkyky heikkenee, on työterveyshuolto mukana kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.Miina Salo
– Jos henkilön työkyky heikkenee, on työterveyshuolto mukana kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa, auttaa työtehtävien räätälöinnissä ja korvaavan työn etsimisessä.
Salo painottaa työterveyshuollon ennaltaehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan merkitystä. Sen ansioSta työurat voivat jatkua ja kaupunki säästää varhaiseläkeperusteisissa maksuissa.
– Työskentelemme tiiviissä yhteistyössä kaupungin henkilöstöpalveluiden kanssa. Jos työterveyshuolto ulkoistetaan, yhteys henkilöstöyksikköön ja kaupungin työsuojeluorganisaatioon ohenee.
Täysillä koronan torjunnassa
Mikä on osatyökykyisten kohtalo jatkossa? Mistä pienituloiset kaupungin työntekijät saavat tulevaisuudessa sairaanhoidon palvelut, kun yksityislääkäreihin ei monilla ole varaa? Näitä kysymyksiä Salo pyörittelee mielessään.
– Korona-aikana kaikki ovat joustaneet ja tehneet pitkiä työvuoroja.Miina Salo
Korona-aikana oman työterveyshuollon merkitys korostui erityisesti, sillä se kohdensi tuntuvasti voimavaroja epidemian torjuntaan. Salo on koulutukseltaan työterveyshoitaja ja hän veti tiimiä, joka teki yhteistyötä kaupungin epidemiologisen yksikön kanssa.
– Jäljitimme tartuntaketjuja työpaikoilla, asetimme sairastuneet eristykseen ja toteutimme koronan jälkihoitoa. Parhaillaan ahkeroimme rokotustalkoissa.
Toiminta oli tehokasta, sillä laboratorio testasi näytteitä kahdessa vuorossa ja koronatiimi toimi seitsemänä päivänä viikossa.
– Kaikki joustivat ja tekivät pitkiä työvuoroja.
Vantaa yksityisti, Turku ei
Salo otaksuu, että laatukilpailutuksen taustalla ovat ennen muuta poliittiset ja ideologiset syyt.
– Kaikki mikä voidaan siirtää markkinatalouden piiriin, halutaan siirtää sinne, hän sanoo.
Vantaa on tuore esimerkki. Kaupunki kilpailutti työterveyshuollon palvelut viime syksynä. Kilpailun voitti Terveystalo, jolle Vantaa päätti myydä jo aiemmin yhtiöittämänsä Aito Työterveys – Vantaan Työterveys Oy:n. Omistus siirtyy Terveystalolle helmikuussa 2022 runsaan 15 miljoonan kauppahinnalla. Sopimukseen sisältyy työterveyspalveluiden tuottaminen Vantaan kaupungille seuraavat neljä vuotta.
Turku päätyi toisenlaiseen ratkaisuun. Kaupungin henkilöstön työterveyspalveluista on vastannut tämän vuoden alusta lukien Länsirannikon Työterveys Oy, joka on kokonaan kuntien omistama, voittoa tavoittelematon sidosyksikkö (niin sanottu in house -yhtiö), joka ei voi toimia vapaasti markkinoilla.
Salon mielestä mitkään järkisyyt eivät estä Helsinkiä pitämästä kiinni omasta liikelaitoksesta ja tarvittaessa ostamasta kuntoutus-, erikoislääkäri- ja muita palveluita yksityisiltä. Niin tapahtuu jo nyt: ostopalveluiden osuus liikelaitoksen runsaan 21 miljoonan euron liikevaihdosta on liki puolet (2020).
Päätös on valtuuston käsissä
Työterveyshuollon tehokkuutta voidaan mitata monin tavoin, tärkeimpiä ovat sairauspoissaolojen määrä ja työkyvyttömyyden väheneminen – siis toiminnan tuloksellisuus ja siitä aiheutuvat kustannukset työnantajalle.
Helsingissä henkilöstön sairauspoissaolot ovat vähentyneet: vuonna 2018 ne vähenivät 4,6 prosenttiin ja seuraavana vuonna 4,5 prosenttiin. Laskua oli erityisesti pitkien sairauspoissaolojen määrässä.
Erityisen hyvin on onnistunut sosiaali- ja terveystoimi. Siellä toimiala ja Työterveys Helsinki ovat yhteisin ponnistuksin onnistuneet vähentämään sairauspoissaoloja.
Koronapandemian aikana erityisesti mielenterveydestä johtuvien poissaolojen määrä on kasvanut liki kaikissa kunnissa, niin Helsingissäkin. Jopa 40 prosenttia kaupungin työntekijöiden sairauspoissaoloista johtuu niistä.
Työterveyshuollosta aiheutuvien kustannusten vertailu on vaikeaa. Osa työantajista tarjoaa työntekijöilleen vain lakisääteiset palvelut, kuten työpaikan terveysriskeihin perustuvat terveystarkastukset ja työhön liittyvästä sairaudesta johtuvat vastaanottokäynnit. Osa tarjoaa huomattavasti laajemmat palvelut, joihin sisältyy yleis- ja jopa erikoislääkärien vastaanotto sekä joukko laboratorio-, kuvantamis- ja muita tutkimuksia.
Helsingissä työterveyshuollon kustannukset ovat parikymmentä prosenttia korkeammat kuin Vantaalla, mutta myös palvelut ovat laajemmat.
Lopullisen ratkaisun Työterveys Helsingin laatukilpailutuksesta ja palveluiden ulkoistamisesta tekee Helsingin kaupunginvaltuusto todennäköisesti helmikuun kokouksessa.