HUSLABin tilanne:
Kiusaamista, pahaa oloa ja sairauslomia – helle-vichyt olivat viimeinen pisara

Työpakkakiusaamista, epäasiallista kohtelua ja räjähdysmäisesti lisääntyviä sairauspoissaoloja. Ja sitten ne työnantajan tarjoamat helle-vichyt, joita ei annettu kaikille työntekijöille. Ei ihme, että tunteet käyvät kuumina HUSLABissa.

Pitkään jatkunut henkilöstövaje on johtanut sairauspoissaolojen jyrkkään kasvuun Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin kuuluvassa HUSLABissa. Myös kiusaamista ja epäasiallista käytöstä koskevat yhteydenotot ovat vuoden 2018 aikana lisääntyneet.

– Tilanne on huolestuttava, ja työantajan on tehtävä asialle jotain, vetoavat HUSLABin ja HUS-Kuvantamisen henkilökuntaa edustavat työsuojeluvaltuutetut Jani-Pekka Leino ja Laura Häggblom.

Jani-Pekka Leino ja Laura Häggblom
Työsuojeluvaltuutetut Jani-Pekka Leino ja Laura Häggblom ovat huolissaan HUSLABin henkilöstön jaksamisesta.

Yhdessä kolmannen työsuojeluvaltuutetun kanssa kaksikko edustaa runsasta 3 000:ta sairaanhoitopiirin laboratorioissa ja kuvantamispalveluissa työskentelevää ammattilaista, muiden muassa lääkäreitä, lähi-, röntgen- ja sairaanhoitajia, laborantteja, bioanalyytikoita ja tukipalveluhenkilöstöä.

Leinolle kuuluvat HUSin Syöpäsairaalan sekä Kymenlaakson ja Itä-Uudenmaan laboratorioiden ja kuvantamispalveluiden henkilöstön työsuojelu, Häggblomille puolestaan Naistenklinikan, Lastenklinikan ja Kirurgisen sairaalan näytteenotossa ja kuvantamisessa työskentelevien työsuojeluasiat. Lisäksi Häggblom huolehtii Hyks-sairaanhoitoalueen, eli Helsingin, Espoon ja Vantaan, laboratorio- ja kuvantamisyksiköiden henkilökunnan työsuojelusta.

– Monet HUSLABin laboratoriot ovat kroonisesti alimiehitettyjä. Tilannetta yritetään paikata päivittäisjohtamisen mallilla siirtämällä henkilöstöä yksiköstä toiseen vaikka kesken työpäivän, mutta tilanne alkaa olla henkilöstön kannalta kestämätön, Leino ja Häggblom sanovat.

Kuvantamisen yksiköissä tilanne on heidän mielestään hiukan parempi, mutta HUSLABin pienet laboratoriot ovat erityisen haavoittuvia, ja niissä henkilöstö on joutunut venymään äärirajoille.

Kymmeniä yhteydenottoja

HUSLABin kylttiLaboratoriohenkilöstön uupumus näkyy Jani-Pekka Leinon mukaan monenlaisena oireiluna.

– Sain viime kevään ja kuluneen kesän aikana kymmeniä yhteydenottoja työpaikkakiusaamisesta ja -häirinnästä. Ilmoitukset eivät keskittyneet yhteen tai kahteen yksikköön, vaan niitä on tullut useista toimipisteistä, hän kertoo.

Osa yhteydenotoista liittyi esimiehen ja työntekijän väleihin, osa työntekijöiden keskinäisiin suhteisiin. Kun kaksikko selvitti tapausten luonnetta, löytyi aitoja ja vakavia kiusaamistapauksia mutta osaa tapauksista voi luonnehtia kuormitustekijöiden aiheuttamiksi ”kiusaamiskokemuksiksi”.

– Asiat, jotka kyettäisiin normaalitilanteessa hoitamaan paikallisesti keskustellen, ovat kärjistyneet ja ihmiset kokevat tulevansa kiusatuiksi. Koska näitä ilmoituksia on tullut niin runsaasti, ne on otettava vakavasti, vaikka aina kiusaamisen objektiiviset kriteerit eivät täyttyisikään, sanoo Häggblom.

Sairauspoissaolot kasvussa

HUSLABin alkuvuoden sairauspoissaololukujen perusteella Leinon ja Häggblomin huolen ymmärtää, sillä laboratorioissa työskentelevien sairauspoissaolot lisääntyivät 25,5 prosenttia viime vuoteen samaan ajankohtaan verrattuna.

– Eikä influenssa-aalto todellakaan selitä näin jyrkkää nousua. Sitä paitsi henkilökunnan rokotuskattavuus on koko HUS-sairaanhoitopiirissä 97 prosentin luokkaa ja HUSLABissakin 95 prosenttia, huomauttaa Häggblom.

Veri- ja muiden näytteiden otto on toisteista, etenkin rannekanavia ja muita tuki- ja liikuntaelimiä rasittavaa työtä.

– Pitkien sairauslomien taustalla on usein tilapäistä tai pysyvämpiluonteista työkyvyn alenemaa, mutta lyhyitä, 1–3 päivän sairauslomien kasvua ne eivät selitä. Kyse on henkilökunnan pahasta olosta, työsuojeluvaltuutetut päättelevät.

Sairauslomien lisääntyminen on omiaan pahentamaan työvoimapulaa.

– Myös henkilöstön vaihtuvuus on suurta. Sen takia uusia työntekijöitä pitää perehdyttää, ja se sitoo kokeneiden työpanosta. Joissain yksiköissä perehdytystä varten on omat nimikkohenkilöt, joissain yksiköissä perehdytys on laiminlyöty ja asiat siltäkin osin retuperällä, tietää Leino.

käytettyjen neulojen säilöLaura Häggblom uskoo, että HUSLABin Kampin toimipisteen näytteenotossa maaliskuussa 2016 tapahtunut virhe ei olisi ollut mahdollinen, jos työntekijän perehdytys olisi hoidettu kuten asiaan kuuluu. Virhe johti 19 potilaan mahdolliseen altistumiseen tarttuville taudeille – potilaiden onneksi tartunnoilta kuitenkin vältyttiin.

Vakava rekrytointiongelma

Laboratoriohenkilöstön vaje johtuu pätevien bioanalyytikkojen riittämättömyydestä. Heitä ei ole koulutettu tarpeeksi nykyiseen kysyntään nähden.

– Bioanalyytikoilla olisi ottajia, sillä julkisen terveydenhoidon lisäksi heitä kärkkyvät yksityiset terveysketjut ja teollisuus. HUSilla on vakava rekrytointiongelma; palkoilla julkinen puoli ei tunnetusti kilpaile ja toisaalta alan ihmiset tietävät HUSLABin tilanteen ja hakeutuvat siksi mieluummin muualle, sanovat Leino ja Häggblom.

Mikä siis neuvoksi?

– Ehdotamme ostopalveluiden lisäämistä kaikkein kuormittuneimmissa ja kriittisimmissä kohteissa. Sairaanhoitopiiri ostaa kirurgisia operaatiota yksityissektorilta ja paikkaa hoitajapulaa Seuren kautta vuokraamillaan sijaisilla. Miksi se ei voisi ostaa rajoitetussa määrin myös laboratoriopaketteja yksityisiltä toimijoilta?

Helle-vichyt viimeinen pisara

vichypulloja jääkaapissaMyös henkilökunnan reilu ja arvostava kohtelu parantaisi Häggblomin mukaan ilmapiiriä työpaikoilla.

– Sanottaisiin edes joskus kiitos. Tai annettaisiin henkilöstölle oikeasti mahdollisuus vaikuttaa työvuoroihinsa sen sijaan että laitetaan henkilöstö riitelemään helle-vichyistä!

Pakko tämäkin on kertoa, sillä se kuvaa HUSLABin ja laajemminkin HUSin henkilöstöpolitiikkaa: Kulunut kesä oli kuuma, ja monissa sairaanhoitopiirin yksikössä hoitajat joutuivat työskentelemään jopa 30 asteen lämpötilassa. Kun lämpötila nousee kohtuuttoman korkeaksi, on ensisijainen keino tauottaa työtä.

– Hektisessä näytteenotossa ja kaikilla vuodeosastoilla taukojen pitäminen ei kesälomien ja henkilöstöpulan takia ollut mahdollista, joten työnantajan ohje oli tarjota yksi hellevichy jokaiselle työntekijälle työvuoron aikana, kertoo Häggblom.

Osa HUSin esimiehistä oli sitä mieltä, että laitoshuoltajat ja muu tukipalveluhenkilökunta ei ansainnut kurkun kostuketta.

– Kuvitelkaapa tilanne, jossa laitoshuoltaja kärrää vichylastin hoitajien kansliaan, mutta häntä on kielletty itse ottamasta. Tämä kuvaa hyvin sairaanhoitopiirin joidenkin esimiesten toimintaa.

Uudella johtajalla näytön paikka

Työsuojeluvaltuutetut eivät moiti sairaanhoitopiirin ylintä johtoa, etenkään pian pestinsä jättävää toimitusjohtajaa Aki Lindéniä.

– Hän on kuunnellut henkilöstöä, mutta HUS on iso laiva ja kääntyy hitaasti. Uudella toimitusjohtajalla Juha Tuomisella on näytön paikka, Jani-Pekka Leino ja Laura Häggblom toteavat.

Kiitosta kaksikko antaa myös HUSin koulutusmyönteisyydestä.

– Vaikka lisäpätevyyden hankkiminen ei läheskään aina nosta työntekijän palkkaa, myöntää työnantaja opintovapaita ja pyrkii muutenkin mahdollistamaan henkilön opinnot työn ohessa. Myös HUSin oma koulutus on pääsääntöisesti laaja-alaista ja korkeatasoista.

Lisäys 31.8.2018: HUSLABin vastine yllä olevaan artikkeliin.