Yhä useampi kyseenalaistaa perinteisen alkoholikulttuurin. Raitistunut Katri Ylinen jätti hyvästit krapulalle ja kännimokille, eikä ilo ilman viinaa enää olekaan teeskentelyä vaan kohentunutta hyvinvointia. Nyt hän toivoo, että työpaikoilla kehitettäisiin vaihtoehtoja korvaamaan alkoholi yhteisön liimana.
Katri Ylinen oli vuosia kärkiryyppääjä, se, joka porukassa johtaa muita juomaan lisää. Hän käytti alkoholia usein mutta menestyi myös työelämässä. Hän ajatteli pitkään, että juominen ei ole hänelle ongelma. Kunnes tuli vaihe, jossa alkoholin haitat tuntuivat hyötyjä suuremmilta.
Ylisellä oli univaikeuksia, ahdistusta ja masennusta, ja alkoholi oli hänelle lähes ainoa stressinhallintakeino ja ilonlähde. Hän joi aina päihtymystarkoituksessa.
Keväällä 2020 Ylinen oli valmis luopumaan viinasta. Hän vetäytyi pois tutuista baariporukoista ja haki tuntumaa elämään ilman alkoholia. Hän huomasi toipuvansa: uni ja palautuminen paranivat, olotila kirkastui ja mieliala kohentui.
Tukea raittiudelleen Ylinen löysi sober curious -ilmiöstä, kokeilevasta suhtautumisesta alkoholittomuuteen. Nyt hän kehittää alkoholitonta elämäntapaa yhdessä toisen raitistuneen, Laura Wathénin kanssa Darravapaa-yhteisössä.
Pois alkoholiongelman stigmasta
Kun Ylinen kertoi raitistumisestaan julkisesti sosiaalisessa mediassa, juomattomuus kiinnosti. Utelijoille hän vastasi, että oli jo juonut tarpeeksi. Ylisen mielestä kukaan ei ole velvollinen erittelemään raittiutensa syitä muille.
– Kyselijöiden kannattaisi miettiä, onko todellakin valmis kuulemaan rehellisen vastauksen, Raittiuden takana voi olla kipeitäkin asioita, kuten raskauden yritystä, sairautta tai lapsuus alkoholistiperheessä, Katri Ylinen kertoo.
Raitistunut joutuu joskus miettimään, kuuluuko juomattomuuden syistä kertoa työpaikalla. Ylisen mielestä aihetta voi lähestyä tilannekohtaisesti: milloin on oleellista, että muut tietävät raittiudesta. Asiasta voisi kertoa esimerkiksi esihenkilölle ennen työpaikan yhteistä tapahtumaa, jotta alkoholittomuuteen osataan varautua.
– Ovatko alkoholittomat vaihtoehdot esillä yhtä arvokkaasti kuin viinakset?
Vaikka THL:n mukaan yli puoli miljoonaa suomalaista juo yli riskirajojen, on alkoholiongelma monesti yhä tabu. Ylinen toivoo, että aiheesta voitaisiin keskustella avoimemmin.
– Päihdeongelman käsittelyä työpaikoilla voisi verrata vaikkapa masennukseen tai muihin mielenterveyden haasteisiin. Milloin ja kenelle on relevanttia kertoa terveyden uhista?
Keskustelua kannattaa avata esimerkiksi, jos päihdeongelmasta toipuva toivoo kollegoiden tukea.
– Puhumalla asiat normalisoituvat. Alkoholiongelman hoitamisesta voisi tulla yhtä normaali asia kuin terapiassa käynti on nykyisin, toteaa Ylinen.
Lue lisää: Työ & alkoholi: Päihdeongelman piilottelu vähentynyt, puuttumista hidastellaan
Alkoholittomia vaihtoehtoja löytyy
Suomessa alkoholi on perinteisesti ollut kiinteä osa yhteisöjen vapaa-ajanviettoa. Ylisen mielestä myös alkoholittomuus kannattaisi tuoda mukaan jo tapahtumien suunnitteluun. Netin kautta toteutettava ennakkokysely on hyvä tapa selvittää, millaista tarjoilua osallistujat toivovat.
– Raittiuden huomioiminen on myös yhdenvertaisuuskysymys: ovatko alkoholittomat vaihtoehdot esillä yhtä arvokkaasti kuin viinakset? Kaupoissa on tarjolla jo laaja valikoima laadukkaita alkoholittomia juomia, kuten lehtikuohuja sekä holittomia artesaanioluita ja tisleitä.
Työpaikkojen virkistymispäiviin kaivattaisiin uudenlaisia tapoja rentoutua ja verkostoitua.
– Työhyvinvoinnissa voitaisiin vaikkapa sukeltaa muistoihin siitä, mistä tykkäsi lapsena, ennen kuin alkoholi tuli kuvioihin. Sitä kautta voi nousta esille asioita, joilla juomisen voisi korvata tunnelman vapauttajana.
5 vinkkiä raittiuteen työpaikalla
1. Ennakointi auttaa. Raittius mukaan jo tapahtumien suunnitteluun. Nettikysely selvittää, kuinka moni osallistujista suosii alkoholitonta tai vähäalkoholista tarjoilua.
2. Muutakin kuin vissyä. Tarjolle muutakin kuin vissyä ja pommacia! Alkoholittomien juomien valikoimasta löytyy paljon vaihtoehtoja.
3. Huomioi eri kulttuurit. Alkoholisensitiivinen kommunikointi ottaa huomioon kulttuurien, uskontojen ja elämäntapojen suhteen alkoholiin.
4. Tukea työyhteisöltä. Työyhteisö voi tukea raitistujaa niin, ettei virkistystoiminta ole alkoholista riippuvaista.
5. Älä kysy miksi. Ei udella syitä tai lokeroida henkilöä, vaan huomioidaan raittiuden moninaisuus. On monia tapoja ja syitä olla juomatta.
Työhyvinvointi ehkäisee juomisen tarvetta
Monesti raitistuneet herkistyvät huomaamaan toisten juomisen ongelmallisuutta. Silloin raitistunut joutuu pohtimaan, onko toisen alkoholinkäyttöön velvollisuus puuttua. Yliselle tilanne on tuttu.
– Jos itse on hiljattain prosessoinut omaa ongelmallista juomistaan, siihen peilaa herkemmin myös muiden juomista. Vastuu kollegan juomisesta on kuitenkin aika raskas taakka kannettavaksi, niin itselle kuin muillekin.
Toisten juomisen vahtimisen roolia Ylinen ei suosita kenellekään.
Videolla ruoditaaan suomalaista alkoholikulttuuria ja sen kipupisteitä.
Yliselle raittius on tuonut elämänlaatua, mikä heijastuu myös työelämään. Kun mieliala on vakaampi, myös paineensieto ja vastuunkanto paranevat. Hänen mielestään työpaikoilla olisi silti yhä varaa vähentää työn kuormittavuutta.
– Parasta, mitä työnantaja voi tehdä henkilöstön jaksamisen hyväksi, on ennaltaehkäistä ihmisten väsymistä ja mielenterveyden haasteita.
Ylinen heittää haasteen työelämään: miten välttää työn stressaavuus niin, että vapaa-ajalla ei olisi pakko nollata aivojaan juomalla itsensä humalaan?