Harjoittaako Suomen valtio työehdoilla shoppailua? Sitä ihmetellään Metsälän säilöönottoyksikössä, joka siirtyy ensi vuoden alussa Helsingin kaupungilta Maahanmuuttovirastolle. Siirtoa koskeva yt-neuvottelu käynnistyy tänään 7. syyskuuta, ja henkilöstö pelkää työpaikkojen menetystä ja palkkojen pudotusta.
Metsälän vastaanottokeskuksen yhteydessä toimiva säilöönottoyksikkö on ollut toiminnassa vuodesta 2005 lähtien. Ensi vuoden alussa yksikkö siirtyy kokonaisuudessaan Maahanmuuttoviraston alaisuuteen. Vastaanottokeskuksen toiminnasta vastaa edelleen Helsingin kaupunki.
Säilöönottoyksikön henkilöstömäärä on 37: johtaja ja apulaisjohtaja, 24 ohjaajaa, 9 vartijaa, terveydenhoitaja ja toimistosihteeri. Noin kolmannes heistä, lähinnä ohjaajat ja turvallisuudesta vastaavat työntekijät, on JHL:n jäseniä.
Pääluottamusmies Kai Suutari
Helsingin kaupungin ja JHL:n mielestä siirto tulisi toteuttaa liikkeenluovutuksella, jolloin henkilöstö siirtyisi kaupungilta valtiolle vanhoina työntekijöinä. Liikkeenluovutuksen sijasta valtio perustaa erillispäätöksillä Maahanmuuttovirastoon virat säilöönottotoiminnan aloittamista varten.
– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että siirtyvät työntekijät joutuvat hakemaan nykyisiä työpaikkojaan, jos haluavat säilyttää työnsä säilöönottoyksikössä. Moni pelkää, työllistyykö sittenkään. Sen lisäksi siirtyviä uhkaa ainakin alkuvaiheessa palkanalennus, sanoo kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialueen pääluottamusmies Kai Suutari.
Yksikön siirtymistä koskevat yt-neuvottelut käynnistyvät tänään torstaina 7. syyskuuta, ja Suutarin mukaan henkilöstö on jo valmiiksi varsin pettynyt tilanteeseen.
Saneliko valtiovarainministeriö?
Kun Oulun ja Joutsenon säilöönottokeskukset siirtyivät Maahanmuuttoviraston alaisuuteen vuonna 2016, siirto toteutettiin liikkeenluovutuksella. Silloin luovuttajataho oli valtio, ja siirto tapahtui erillisellä lainmuutoksella. Metsälän tapauksessa luovuttava taho on Helsingin kaupunki, mikä tekee asiasta mutkikkaamman.
Sopimustoimitsija Jorma Viiala
Tiettävästi Maahanmuuttovirasto ja sisäministeriö olisivat olleet valmiit toteuttamaan siirron liikkeenluovutuksella. Valtiovarainministeriön tulkinnan mukaan kyse on kuitenkin hallinnollisten tehtävien siirrosta viranomaiselta toiselle, eikä siihen voi EU-direktiivin nojalla soveltaa liikkeenluovutuksen periaatteita.
Kai Suutari epäilee, että todellinen syy VM:n tiukalle tulkinnalle johtuu rahasta.
– Tulee tunne, että valtio tässä shoppailee itselleen edullisempaa työehtosopimusta. Kuulostaa aika selkärangattomalta, hän lataa.
Myös JHL:n sopimustoimitsija Jorma Viiala ihmettelee valtion menettelyä.
– Se ei anna kovin hyvää kuvaa valtiosta työnantajana, hän sanoo.
Lähtöpalkoissa tuntuva ero
Kai Suutarin epäily työehtoshoppailusta perustuu siihen, että alkuvaiheessa siirtyvän henkilöstön palkka alenee tuntuvasti, joissain tapauksissa jopa 30 prosenttia nykyisestä.
Tämä johtuu siitä, että valtion palkkausjärjestelmä eroaa kunnallisesta. Valtiolla ei ole myöskään kelpoisuusvaatimuksia esimerkiksi ohjaajan virkoihin toisin kuin kunnalla.
Siirtoa koskeva yt-neuvottelu käynnistyy 7. syyskuuta 2017.
Valtion virkaehtosopimuksen mukainen ohjaajan tehtäväkohtainen peruspalkka on 1 855 euroa kuussa. Kuntien ja järjestöjen ylläpitämissä keskuksissa lähtöpalkka on tuntuvasti parempi, Metsälän yksikössä noin 2 300 – 2 400 euroa.
Ajan myötä ero tasoittuu, sillä valtiolla henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuva palkanosa voi olla enintään 50 prosenttia tehtäväkohtaisesta palkasta. Mikäli valtiolle siirtyvä ohjaaja saisi ajan myötä täydet ”suorituspisteet” osaamisestaan, nousisi kuukausipalkka lähes 2 800 euroon.
Jorma Viialan mukaan todella harva voi kuitenkaan yltää moisiin suorituspisteisiin ja sen mukaisiin ansioihin.
– Useimmille tuo 50 prosenttia on toiveajattelua, sillä valtiolla työsuorituksen arviointiin perustuva osuus on keskimäärin 27 prosenttia peruspalkasta, hän kertoo.
Suoritusarviointi tulisi tehdä noin kuuden kuukauden kuluttua viranhoidon alkamisesta.
Myös palvelussuhdeturva puhuttaa
Palkkojen ohella Metsälän säilöönottoyksikössä puhuttaa Helsingin kaupungin palvelussuhdeturva ja sen kattavuus. Helsingin kaupunkistrategia takaa vakituiselle henkilöstölle palvelussuhdeturvan toiminnallisista syistä johtuvissa muutoksissa.
Jos säilöönottoyksikön työntekijä hakee valtion virkaa, eikä tule valituksi, hän on Kai Suutarin tulkinnan mukaan kaupungin uudelleensijoituksen piirissä.
– Mutta onko henkilö palvelussuhdeturvan menettämisen uhalla velvoitettu hakemaan valtion virkaa, jonka ehdot ovat huonommat kuin kaupungilla, hän pyörittelee.
Voi myös kysyä, miten motivoitunutta siirtyvä henkilöstö on, jos palkka putoaa satasilla kuussa heti kättelyssä tehtävien säilyessä ennallaan.
Suutarin mielestä olisi kaikkien etu, jos siirto tapahtuisi liikkeenluovutuksella.
– Jos se ei ole mahdollista, ei ketään pitäisi pakottaa hakemaan nykyistä huonommin palkattuun työhön, vaan hänen kuuluisi päästä uudelleensijoituksen piiriin, jolloin Helsingin kaupunki tarjoaisi hänelle korvaavaa työtä. Liitolta edellytän tukea, esimerkiksi oikeudellista neuvontaa ja oikeusapua, jos jäsenet haluavat riitauttaa asian, hän toteaa.
Johtaja kannustaa hakemaan virkoja
Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen kiistää, että VM olisi sanellut sen, kuinka säilöönottoyksikön siirto tulisi suorittaa.
– Valittu toteutustapaa perustuu lakiin, hän sanoo ykskantaan.
Nuutinen toimi aiemmin liki kymmenen vuotta Metsälän säilöönottoyksikön johtajana kunnes siirtyi 2016 nykyiseen virkaansa Maahanmuuttovirastoon. Siksi hän tuntee hyvin yksikön henkilökunnan.
– Toiminnan jatkuvuuden kannalta pitäisin hyvänä, että nykyinen henkilöstö hakisi virkoja. Siellä on osaavaa väkeä, jonka ammattitaitoa tarvitaan, hän sanoo.
Lue myös seuraavat Motiivin jutut :
Ohjaajana vastaanottokeskuksessa
Turvapaikanhakijat auttavat Kemijärveä