JHL & varhaiskasvatusuudistus: Jarruvaihde päälle

JHL vaatii varhaiskasvatuslain valmistelun keskeyttämistä. Liiton mielestä lakiesityksen pohjana olevat laskelmat ovat virheellisiä ja henkilöstörakenteeseen tavoitellut muutokset epärealistisia.

Varhaiskasvatuslain toisen vaiheen toteutuminen muuttaisi päiväkodeissa työskentelevien henkilöstörakennetta radikaalisti. Nykyisin vakiintunut käytäntö, jonka mukaan lapsiryhmässä on kaksi lastenhoitajaa ja yksi lastentarhanopettaja, muuttuisi siten, että ryhmässä toimisi yliopistosta valmistunut varhaiskasvatuksen opettaja ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut varhaiskasvatuksen sosionomi. Kolmantena ryhmään kuuluisi yksi ammatillisen koulutuksen saanut lastenhoitaja.

sopimustoimitsija Minna Pirttijärvi
JHL:n sopimustoimitsija Minna Pirttijärvi.

– Käytännössä tämä tarkoittaa lastenhoitajien määrän puolittumista nykyisestä ja toimivaksi havaitun moniammatillisen yhteistyön heikentymistä, sanoo JHL:n sopimustoimitsija Minna Pirttijärvi.

Vaikka muutokselle luvataan siirtymäaikaa vuoteen 2030 asti, se saattaa tarkoittaa töiden loppumista useilta tuhansilta lastenhoitajilta.

– Mitä kunnat aikovat tehdä päiväkodeissa työskentelevien lastenhoitajien ja lähihoitajien suhteen, irtisanoa, lisäkouluttaa vai ohjata muihin töihin? Entä yksityiset päiväkodit? Siellä vaihtoehtoja henkilöstön uudelleen sijoittamiseksi on vielä vähemmän, Pirttijärvi huomauttaa.

Myös sosionomien asema uhkaa heiketä, sillä esitys veisi heiltä kelpoisuuden toimia päiväkotien johtajina.

Laskelmat pielessä

JHL kritisoi lakiuudistusta siitä, että se perustuu virheellisille laskelmille. Vertikal Oy:llä teetetty selvitys nimittäin paljastaa, että uudistuksen pohjana on käytetty väärää suhdelukua.

– Vuonna 2016 voimaan tulleen lain mukaan yli 3-vuotiaiden ryhmässä voi olla kahdeksan lasta yhtä aikuista kohden, mutta läheskään kaikki kunnat eivät tiukentaneet mitoitusta vaan säilyttivät entisen, eli seitsemän lasta yhtä aikuista kohden, huomauttaa Pirttijärvi.

Todellisuudessa suhdeluku on 1:6,5. Osaksi juuri tästä syystä riittävää määrää yliopistokoulutettuja varhaiskasvatuksen opettajia ei ehdi valmistua ennen siirtymäkauden loppua.

– Ministeriön tavoite on epärealistinen, Pirttijärvi sanoo.

Toistaiseksi varhaiskasvatuksen opettajien koulutukseen on varattu 28 miljoonaa euroa, mutta sillä saadaan koulutettua vain tuhat opettajaa. Se ei riitä täyttämään vajetta, sillä lakiesityksen toteutuminen tarkoittaisi kasvatustieteen kandidaattien ja sosionomien määrän lisäämistä 9 000:lla nykyisestä. Lastenhoitajien vakanssit vähenisivät vastaavalla määrällä vuoteen 2030 mennessä.

Muutkin epäilevät

Myös Kuntaliitto ja KT Kuntatyönantajat kritisoivat varhaiskasvatuslain uudistusta. Niiden mielestä päiväkotihenkilöstön ammattinimikkeistä ei tulisi ensinkään säätää laissa. Lisäksi ne toteavat, että lastentarhanopettajien määrällinen lisäys siirtymäajan puitteissa on vähintäänkin ”haastava”.

Muutos tarkoittaisi myös palkkakustannusten tuntuvaa nousua. Lakiesityksen mukaan päiväkotihenkilöstön palkat sivukuluineen olisivat noin 39 miljoonaa euroa korkeammat vuonna 2030 kuin vuonna 2017.

KT Kuntatyönantajat epäilee ministeriön lukua ja toteaa omassa lausunnossaan, että kustannukset nousisivat liki 50 miljoonaa nykytasosta.

Jotain myönteistäkin

askartelukortteja kädessäJotain hyvääkin lakiesitykseen Minna Pirttijärven mielestä sisältyy.

– Esityksessä todetaan, että lisäopintoja suorittamalla perhepäivähoitajan ammattitutkinnon suorittanut henkilö voi saada kelpoisuuden työskentelyyn päiväkodissa. Tätä JHL on tavoitellut pitkään, ja nyt se toteutuu, hän sanoo.

Lisäksi JHL on vaatinut, että perhepäivähoidossa olevien lasten varahoito tulisi toteuttaa perhepäivähoitomuotoisesti, eikä päiväkodissa kuten nykyisin usein tapahtuu. Tästä lakiesityksessä ei ole mitään mainintaa.

– Varahoidon järjestäminen toisella perhepäivähoitajalla tukisi perhepäivähoidon säilymistä yhtenä hoitomuotona. Lisäksi se olisi oikein perhepäivähoidoin valinnutta perhettä ja lasta kohtaan, sanoo Pirttijärvi.

JHL ei aio luovuttaa lakimuutoksen suhteen, vaan aikoo teettää tarkentavia laskelmia varhaiskasvatuslain vaikutuksista. Lisäksi liitto tulee lähestymään kaikkia kansanedustajia kirjeellä, jotta lakiesitystä ei nykymuodossaan hyväksyttäisi.

Lisää:

Mitä helsinkiläisessä päiväkoti Saanassa ajatellaan varhaiskasvatuslain uudistuksesta? Löydät jutun tästä.

Motiivi kirjoitti varhaiskasvatuslaista ja henkilöstömitoituksesta myös 2017. Juttu löytyy tästä.