Teli on ammattiliitto JHL:n uusi yksikkö, joka huolehtii liikenteen, tekniikan ja energia-alan edunvalvonnasta ja ammattialatoiminnasta. Tämä on vasta alkulaukaus entistä paremmalle edunvalvonnalle, lupaa pääluottamusmies Jyrki Fahlström.
VR:n Ilmalan varikolta syötetään koko Suomen junaliikenne. Siellä työskentelee päivittäin liki 500 henkilöä, noin 300 heistä kalustohallissa huoltaen ja korjaten VR:n kalustoa kellon ympäri.
Hallin kiskoilla jököttää lähes kuusikymmentä tonnia painava IC-junan ohjausvaunu, jonka kiskojarrun ylilämpöanturi on vaurioitunut. Asentaja Lauri Laakso on junan alla montussa ja jäljittää vaunussa ilmennyttä vikaa.
Paikalla on myös VR Kunnossapito Oy:n pääluottamusmies Jyrki Fahlström. Hän ja muut VR:n palveluksessa olevat JHL:n ammattilaiset ovat uuden teli-yksikön isoin henkilöstöryhmä. Pelkästään heitä on pitkälti toista tuhatta.
Nimensä yksikkö sai junavaunujen alla olevasta telistä, alusvaunusta. Ilman sitä yksikään vaunu ei liiku metriäkään.
Lue lisää: ”Isoilla tytöillä pitää olla isot lelut” – Tuija Lind kuljettaa lossillaan jopa tukkirekan
”Teli on vasta alkulaukaus”
Aiemmin Raideammattilaiset JHL, Energia-alan yhteisjärjestö JHL ja muu paltalainen sopimuskenttä toimivat irrallaan toisistaan ja nojasivat edunvalvonnassa emo-JHL:ään. Loppusyksystä 2022 raideammattilaisten puheenjohtaja Teppo Järnstedt siirtyi JHL:n palvelukseen ja vasta perustetun teli-yksikön vetäjäksi.
Jyrki Fahlströmin mielestä on korkea aika miettiä, miten voidaan entisestään tehostaa yhteistyötä liiton, raideammattilaisten ja energia-alan yhteisjärjestön kesken.
– Teli on vasta alkulaukaus. Mielestäni liittoon pitäisi rakentaa yksi vahva yhteisjärjestö, joka kokoaa kaikki paltalaiset alat yhteen, hän sanoo.
Entä miten kaksikko kommentoi pari viikkoa sitten päättyneitä raidealan työehtoneuvotteluja ja valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen pohjalta syntynyttä ratkaisua?
– Työnantajan vahva koordinaatio asetti neuvotteluille paljon rajoitteita, ja ratkaisun jouduttamiseksi jouduimme jättämään lakkovaroituksen. Se oli JHL:n raideammattilaisten ensimmäinen tes-neuvottelujen takkuamisen takia jätetty lakkovaroitus, Järnstedt sanoo.
Neuvottelun lopputulosta hän pitää olosuhteet huomioiden siedettävänä.
– Raitiovaununkuljettajille maksetaan yleiskorotuksen lisäksi erillinen järjestelyerä, 207 euroa kuukaudessa.
Neuvottelupäällikkö Teppo Järnstedt
– Positiivista on se, että raitiovaununkuljettajille maksetaan yleiskorotuksen lisäksi erillinen järjestelyerä, joka nostaa palkkoja sopimuskauden aikana 207 euroa kuukaudessa.
Siitä hyötyvät Tampereen Ratikan kuljettajat. Sama erä on sisältynyt jo ennestään metronkuljettajien ja Helsingin kaupunkiraideliikenteen paikallisiin sopimuksiin. Tämän jälkeen se on heilläkin osa yleissitovaa tessiä.
Pääluottamusmies Jyrki Fahlström kiittelee järjestelyerän lisäksi uuteen sopimukseen sisältyvää palkallisen vanhempainvapaan laajennusta. Entisen kolmen päivän sijasta ei synnyttävä vanhempi saa 32 palkallista vanhempainvapaapäivää.
– Pidän sitä hyvänä saavutuksena.
Muuten rautatiealan tes noudattelee muista sopimuksista tuttua linjaa: jokaisen palkka nousee kahden seuraavan vuoden aikana yhteensä kuusi prosenttia.
Alan voittajat ja häviäjät
Teli-yksikön perustaminen osui hyvään saumaan, sillä Venäjän hyökkäyssota ja sitä seurannut energiakriisi ja inflaatio vaikuttavat Paltan sopimusaloilla työskentelevien kukkaroon ja työllisyysnäkymiin. Energiayhtiöt kuuluvat voittajiin, sillä ne ovat vuolleet kultaa keskellä energiakriisiä. Toisaalta niitä rasittavat valtavat investointipaineet fossiilivapaaseen energiaan. Lisäksi alaa vaivaa työvoimapula.
– Huipputuloksen ja työvoimapulan pitäisi näkyä alan arvostuksessa ja palkkauksessa, sanoo Suomen Energia-Urakointi Oy:n pääluottamusmies Timo Viljanen Lahdesta. Asia jää nähtäväksi, sillä energia-alan neuvottelut ovat kesken.
Raiteilla tilanne on vaikea, sillä VR on lopettanut koko idän tavaraliikenteen. Samalla työt ovat loppuneet useissa VR Transpoint -logistiikkayksikön toimipisteissä rajan pinnassa.
Matkustajaliikenteessä VR:llä menee paremmin: Helmikuussa 2023 kaukoliikenteessä tehtiin liki 1,2 miljoonaa matkaa. Se on lähes kaksi kertaa enemmän kuin helmikuussa 2022 ja noin seitsemän prosenttia enemmän kuin ennen koronaa vuonna 2019.
Sota on lopettanut myös Saimaan kanavan liikenteen, minkä takia Arctia Meritaito Oy:n JHL:läinen käyttö- ja kunnossapitohenkilöstö, vajaa 20, on lomautettu tammikuusta 2023 lähtien toistaiseksi. Liikennekauden keväällä käynnistyessä henkilöstö kutsutaan takaisin ja katsotaan, mitä töitä hiljentyneellä kanavalla on tarjota ja kuinka monelle.
Terävyyttä ja näkyvyyttä
Neuvottelupäällikkö Teppo Järnstedtin mielestä telin tehtävänä on terävöittää ja koordinoida aiempaa tiiviimmin energia-alan sekä liikenteen ja tekniikan parissa työskentelevien sopimustoimintaa ja laajemminkin edunvalvontaa.
– Myös neuvottelutoiminnan muutosten ennakointi kuuluu asiaan. On oltava valmiina, jos sopiminen siirtyy työpaikoille.
Myös Timo Viljanen näkee telille selkeän tarpeen.
– Elinkeinoelämän keskusliitto EK on luopunut keskitetyistä palkkaratkaisuista, mutta sen sormenjälki näkyy edelleen vahvana paltalaisilla sopimusaloilla. Teli on sille vastavoima.
Toinen yksikön tavoite on nostaa liikenteen sekä teknisen ja energia-alan näkyvyyttä ja painoarvoa niin JHL:ssä kuin laajemminkin yhteiskunnassa. Jälkimmäistä varten on työstetty muutama sivu tekstiä eduskuntavaalien jälkeen työnsä aloittavan hallituksen ohjelmaa varten.
Kun energia-alan investointeja harkitaan, tulisi telin mielestä vahvistaa omavaraisuutta ja pyrkiä kohti ympäristön huomioon ottavia tuotantomuotoja. Kohti hiilivapaata yhteiskuntaa pyrittäessä olisi kuitenkin huomioitava siirtymän vaikutukset työpaikkoihin, työoloihin ja työn vaatimuksiin sekä minimoitava henkilöstöön kohdistuvat haitat. Myös riittävästä muutosturvasta on sen mukaan huolehdittava.
Ammattialatoiminta osaksi teliä
Raideliikenteessä teli painottaa pääradan parantamisen tärkeyttä, koska se takaisi parhaiten toimivan liikenteen rataverkossa. Sen sijaan miljardiluokan uusiin ratahankkeisiin, jotka tunnetaan Suomi-radan ja Tunnin radan nimillä, paperissa ei oteta kantaa.
– Rautatieliikenteen kilpailutus tulisi jatkossakin toteuttaa Open Access -mallilla, johon jokainen operaattori osallistuu omalla kalustollaan, sanoo Järnstedt.
Julkisomisteiset yhtiöt tulisi telin mukaan säilyttää valtion ja kuntien omistuksessa. Samalla olisi huolehdittava hyvästä henkilöstöpolitiikasta ja siitä, että henkilöstöllä on edustus yhtiöiden hallituksissa tai johtoryhmissä.
Järnstedtin mielestä on tärkeä lisätä jäsenten vaikuttamisväyliä myös JHL:n sisällä.
– Siten voimme parantaa jäsenten sitoutumisastetta toimintaan ja vaikuttaa työpaikan oloihin, hän uskoo.
Myös liikenne-, energia- ja teknisten alojen ammattialatoiminta aiotaan kytkeä osaksi teliä. Tähän asti toiminta onkin ollut alavireistä, jos sitä vertaa JHL:n kasvatus- ja ohjausalan (kaaos), sosiaali- ja terveydenhoidon (sote) tai ravitsemis- ja puhtaus-alan (rapu) ammattialafoorumien toimintaan.
Isoja ja pieniä työnantajia
Teli-aloilla työskentelee yli 6 000 JHL:n jäsentä. Isoja työllistäjiä VR:n ohella ovat lentokentistä huolehtiva Finavia ja lentokenttien turvapalveluita tuottava Airpro.
Lisäksi pääkaupunkiseudun metro- ja raitiovaunuliikenne ja Tampereen Ratikka työllistävät satoja kuljettajia ja muita ammattilaisia. Myös kuntaomisteisissa energiayhtiöissä ja kotimaan lauttaliikenteessä työskentelee runsaasti JHL:läisiä.
Jäsenmäärältään pienimpiä aloja ja työpaikkoja ovat urheilujärjestöt, neuvonta-ala, satamat ja muutamat valtio-omisteiset yritykset. Ne on kuitenkin keskitetty samaan teli-yksikköön, sillä niiden työehtoneuvottelut käydään Paltan kanssa.
Ulkopuolisen silmin teliä koskeva edunvalvontakokonaisuus vaikuttaa sekametelisopalta, mutta Järnstedtin mielestä aloilta löytyy myös paljon yhteistä.
– Raidepuolella ja energia-alalla on runsaasti yhdistäviä tekijöitä, esimerkiksi radanrakennukseen ja niiden sähköistykseen liittyen, hän sanoo.