16.5.2022

Ukrainan sota sekoitti pasmat satojen JHL:läisten työpaikoilla – Allegron konduktööri Jarkko Korhonen paljastaa, millaiset olivat ikonisen Pietarin-junan viimeiset hetket

allegro-juna

Suomen turvallisuustilanne on kevään aikana muuttunut. Lisäksi Venäjään kohdistuu raskaita talouspakotteita. Kumpikin vaikuttaa JHL:n jäsenten työllisyyteen, tehtäviin ja toimeentuloon. Motiivi selvitti, missä vaikutukset tuntuvat kipeimmin.

Jos Venäjä ei olisi hyökännyt Ukrainaan helmikuussa, saattaisi JHL:läinen konduktööri Jarkko Korhonen, 45, olla tälläkin hetkellä Allegrossa matkalla kohti Pietaria. Työkaverina Korhosella olisi toinen VR:n konduktööri ja kaksi venäläistä kollegaa.

konduktööri Jarkko Korhonen
Konduktööri Jarkko Korhonen työskenteli Allegro-junissa vuodesta 2017 lähtien. Maaliskuussa 2022 Helsingin ja Pietarin välinen junaliikenne keskeytettiin.

Toisin kävi. Kun Venäjä aloitti sodan 24. helmikuuta, joutuivat Allegro-junat talouspakotteiden piiriin. Ne omistaa Karelian Trains-niminen yhtiö. Se on puoliksi VR-yhtymän ja puoliksi Venäjän valtion rautatieyhtiön RZD:n omistama yritys. Huhtikuussa RZD ajatui maksukyvyttömäksi, koska se ei selviytynyt valuuttamääräisten velkakirjojen lyhennyksistä.

RZD on Yhdysvaltain Venäjän-pakotteiden listalla. Siksi VR-yhtymä keskeytti Allegron liikennöinnin 27. maaliskuuta valtion omistajaohjausyksikön kehotuksesta.

Ennen keskeytystä valtiovalta halusi varmistaa, että Venäjällä asuneet suomalaiset pääsevät palaamaan junalla kotimaahan: maiden välinen lentoliikenne oli katkaistu heti sodan alettua. Lisäksi tuhannet venäläiset käyttivät tilaisuutta hyväkseen ja matkustivat Allegrolla Suomeen ja edelleen muualle Eurooppaan.

Korhonen on pahoillaan junaliikenteen keskeyttämisestä mutta ymmärtää sen syyt.

– Sota on tehnyt suuren loven luottamukseen.

Konduktööri Jarkko Korhonen

– Sota on tehnyt suuren loven luottamukseen. Sen palautuminen ja liikenteen käynnistyminen uudelleen edellyttäisivät todennäköisesti totaalista suunnanmuutosta Venäjällä, hän sanoo.

Kotimaan liikenteessä on pulaa konduktööreistä. Niinpä VR siirsi parikymmentä Allegroissa työvuoroja tehnyttä konduktööriä kokonaan kotimaan kaukoliikenteeseen.

Požaluista, Allegro!

Korhonen on työskennellyt VR:n konduktöörinä kymmenen vuotta, ensin pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä ja sitten kaukojunissa. Vuonna 2017 hän pääsi Allegroon töihin. Pääsyvaatimuksena oli vähintään englannin kielen taito, venäjä katsottiin eduksi.

Jo nuorena Korhonen oli kiinnostunut Neuvostoliitosta ja etenkin Venäjän kulttuurista ja kielestä. Venäjää hän opiskeli lyhyenä kielenä lukiossa ja kirjoitti siitä laudaturin.

– Katsoin 80-luvulla televisiosta Ylen Požaluista-kieliohjelmaa, jossa Heikki Kinnunen matkusti junalla Moskovaan. Minulla on jaksot edelleen tallessa.

konduktööri Jarkko Korhonen junan käytävällä
Jarkko Korhonen työskentelee nykyään päätoimisesti VR:n kotimaan kaukoliikenteessä.

Allegrossa työskenteli yleensä kaksi venäläistä ja kaksi suomalaista konduktööriä. Venäjän liikenteessä suomalaisten ansio oli palkkaluokkaa parempi kuin kotimaan kaukoliikenteessä. Lisäksi heille maksettiin ulkomaan päiväraha.

Yleensä Korhonen teki pari–kolme Pietarin-matkaa viikossa.

– Siinä sai käytännön kieliharjoitusta. Myös venäläiskollegoiden kanssa ehti vaihtaa muutaman sanan vuoron aikana.

Toisinaan Pietarin pysähdys kesti vain muutaman tunnin – juuri sen verran, että Korhonen ehti jaloitella kaupungilla ennen paluuta Suomeen.

– Pisin pysähdys Pietarissa oli 15 tuntia. Silloin ehti tutkia kaupunkia kunnolla.

Jarkko Korhonen

– Pisin pysähdys kaupungissa oli 15 tuntia. Silloin ehdin kävellä pitkin Nevski-pääkatua, syödä georgialaisravintolassa ja tutkia kaupunkia kunnolla.

Konduktöörien yöpymistä varten VR oli vuokrannut Pietarista neljän huoneen asunnon. Sitä käyttivät myös Allegrojen ravintolapalveluista vastanneen Avecran työntekijät.

– Poikkeustilanteita varten työnantaja oli järjestänyt Allegron toiselle miehistölle hotellihuoneen aseman liepeiltä. Sitä käytimme, jos Pietarin junassa oli tuplarunko ja enemmän henkilökuntaa. 

Lue lisää: 5 vinkkiä, miten otat palautteen vastaan: Palaute kuuluu asiakaspalveluun, mutta kaikkea ei tarvitse niellä  

Tuliaisina merileväkaviaaria

Toistaiseksi viimeisen työvuoronsa Allegrossa Korhonen teki maaliskuun puolivälissä. Kyseessä oli päiväreissu Pietariin ja takaisin.

– Perillä ehdin olla nelisen tuntia ja katsella kaupunkia kenties viimeisen kerran pitkään aikaan.

Kaduilla oli rauhallista. Vain pankkikorttien käyttö tökki, ja siksi hänellä oli hiukan käteistä varattuna tuliaisia varten.

– Minulla oli tapana tuoda Venäjältä muun muassa merileväkaviaaria ja tattarisuurimoita. Ne, kuten monet muutkin tuotteet, ovat siellä edullisempia kuin Suomessa, hän kertoo.

Viimeiset vuorot loppuunmyytyjä

Allegron maaliskuun junavuorot olivat lähes loppuunmyytyjä. Valtaosa oli transitmatkustajia, jotka jäivät pois Tikkurilan asemalla jatkaakseen lentokentälle.

Jos transitmatkustajalla ei ollut eurooppalaista koronatodistusta, hänet jouduttiin käännyttämään jo tiskillä Pietarissa. Muutamien kollegoiden Korhonen tietää todistaneen jopa käsirysyjä, kun maasta pyrkineiltä venäläisiltä puuttui terveystodistus.

Allegro-juna
Allegro-junien liikennen pysäytettiin maaliskuussa Venäjän pakotteiden takia.

Koronapandemia puhkesi talvella 2020. Korhosen mukaan se oli vedenjakaja maiden välisessä junaliikenteessä, sillä pandemia pysäytti maiden välisen liikenteen puoleksitoista vuodeksi.

Ennen koronaa päivittäisiä junavuoroja oli neljä. Kun Allegron liikenne käynnistyi jälleen viime joulukuussa, junavuorojen määrä puolittui. Helsingin ja Moskovan väliä liikennöinyt Tolstoi ei ehtinyt palata koronatauolta ennen kuin sota puhkesi.

– Vuosien mittaan tutustuin Allegron venäläiskollegoihin, mutta liikenteen päätyttyä heistä ei ole kuulunut mitään. On surullista, että kaikki kontaktit ovat nyt jäissä.

Vainikkalassa hipihiljaista

Talouspakotteet vaikuttavat myös VR:n tavaraliikenteeseen. Tullin tilastojen mukaan Venäjälle kuormattujen junavaunujen määrä laski huhtikuussa 49 prosenttia vuoden takaisesta.  Venäjältä huhtikuussa saapuneiden junavaunujen määrä väheni peräti 65 prosenttia.

Vainikkalan ratapihalla on hiljaista. Meno Suomen ja Venäjän rajanylityspaikalla Lappeenrannassa ei vauhditu jatkossakaan, sillä VR-yhtymä on ilmoittanut irtautuvansa koko idän tavaraliikenteestä vuoden loppuun mennessä.

tavaravaunuja kiskoilla
Venäjälle suuntautuva VR:n tavararaliikenne työllistää Suomessa noin 300 henkilöä. Nyt uhkana on lomautus.

Muutos on iso yhtiölle ja sen työntekijöille. Venäjälle suuntautuva tavaraliikenne muodostaa noin kolmasosan yhtymän rahtiliikenteestä, ja sen parissa työskentelee noin 300 henkilöä, valtaosa heistä JHL:n jäseniä.

Hiljeneminen koskettaa erityisesti Vainikkalan aseman ratapihatyöntekijöitä, sillä siellä ei ole muuta kuin rajaliikennettä.

– Olen erityisen huolissani Vainikkalan ratapihatyöntekijöiden kohtalosta.

Pääluottamusmies Arto Finne

– Heistä olen erityisen huolissani, toteaa VR Transpointin Kaakonkulman pääluottamusmies Arto Finne.

VR Transpoint on emo-VR:n logistiikkapalveluja tuottava tytäryhtiö.

Vainikkalassa työskentelee 45 JHL:läistä vaihtotyönjohtajaa, vaununtarkastajaa ja muuta ratapihatyöntekijää. Lisäksi Venäjän liikenteen alasajo heijastuu Haminan, Kouvolan ja Kotka-Mussalon ratapihoilla työskenteleviin.

VR Transpointin muutosneuvottelut, käytännössä yt:t, käynnistyivät viime viikolla ja kestävät kuusi viikkoa.

– Toiveemme on, että työnantaja saa järjestymään lisää korvaavaa kotimaan tavaraliikennettä. Muussa tapauksessa tiedossa voi olla lomautuksia, kenties pahempaakin, ennakoi Finne.

Lue lisää: Käkätin on ratapihatyöntekijän keskeisin työväline

Saimaan kanava uinuu

Ei paatin paattia. Näin kuvailee JHL:läinen sulkumestari Tuomo Nurkka näkymää Saimaan kanavalla. Hän työskentelee Lappeenrannassa Mälkiän sulun valvomossa, josta avautuu kilometrien näkymä tyhjälle kanavalle.

Kevättalvi 2022 on ollut poikkeuksellinen Saimaan vesistöalueella työskenteleville. Kanava avattiin talven jäljiltä jo 28. maaliskuuta, mutta laivoja ei edelleenkään näy.

sulkumestari Tuomo Nurkka
Sulkumestari Tuomo Nurkka Mälkiän sululla Lappeenrannassa. Nurkka on myös JHL:läisten pääluottamusmies.

Vielä viime vuonna kanavan kautta kulki rahtia liki 1,4 miljoonaa tonnia, pääasiassa metsä- ja kaivosteollisuuden raaka-aineita ja tuotteita.

Kanava sijaitsee osittain Venäjän puolella, ja sijaintia pidetään riskinä. Ulkomaiset varustamot eivät halua kuljettaa aluksiaan Venäjän aluevesien kautta. Myös kotimaiset puunjalostus- ja sahatavarayritykset empivät vesikuljetuksia ja etsivät vaihtoehtoisia reittejä joko pyörillä tai kiskoilla.

Sen seurauksena lähes kaikki Finnpilot Pilotage Oy:n Saimaalla työskentelevät luotsit, kutterinhoitajat ja luotsinvälittäjät on lomautettu 90 päiväksi. Luotsiasemilla työskenteleviä JHL:läisiä siivoojaemäntiä lomautus ei koske.

Sen sijaan Arctia Meritaito Oy:n JHL:läisillä työntekijöillä on pelko puserossa.

– Kesä varmaankin menee ilman lomautuksia. Huvivenekausi on käynnistymässä, ja risteilyveneliikenne Lappeenrannasta alkaa pian, mutta syksystä kenelläkään ei ole tietoa, toteaa Nurkka. Hän on myös JHL:läisten pääluottamusmies.

Saimaan kanavan tilanne on epävarmuutta täynnä.

Sopimus irti, liikenne seis?

Pari viikkoa sitten venäläinen Izvestija-lehti kertoi, että Venäjä harkitsee muutoksia Saimaan kanava-alueen vuokrasopimukseen, kenties jopa koko sopimuksen irtisanomista. Uutinen ei ainakaan vähennä viranomaisten ja työntekijöiden huolta.

Kanavalla on mittaa 43 kilometriä, ja viisi sen kahdeksasta sulusta sijaitsee Venäjän puolella. Jos kanavan käyttö syystä tai toisesta estyy, katkeaa koko laivaliikenne Saimaan vesistöalueelta Suomenlahteen.

sulkumestari Tuomo Nurkka
Sulkumestari Tuomo Nurkka Mälkiän sulun valvomossa.

Heti venäläismedian uutisen jälkeen tuli tieto, että Suomi kaavailee luopuvansa kanavan lähes sata miljoonaa euroa maksavasta suurremontista. Perusparannushanketta ei tietenkään kannata toteuttaa, jos kanavassa on pelkkää huviliikennettä.

Hallitus päättää remontin lykkäämisestä tai siitä luopumisesta vielä kevään aikana.

”Elämme sakessa sumussa”

Mikäli uhkakuvat toteutuvat, noin kolmenkymmenen kanavalla työskentelevän työt vähenevät.

– Juuri nyt elämme sakeassa sumussa, sillä kenelläkään ei ole tietoa tulevasta. Työnantajan viesti työntekijöiden suuntaan on, että tilannetta seurataan aktiivisesti ja eletään viikko kerrallaan, kertoo Nurkka.

Mälkiän sulku
Mälkiän sulku on yksi Saimaan kanavan Suomen puolella sijaitsevista suluista. Viisi sijaitsee rajan takana Venäjällä.

Arctia Meritaidon JHL:läiset kone- ja sähköasentajat, sulkumestarit ja rakennusammattilaiset vastaavat kanavan kunnossapito- ja huoltotöistä sekä vesiliikenteen esteettömästä sujumisesta.

Kesäsesonki perinteisesti vuoden kiireisintä aikaa, ja siksi henkilöstö on pyrkinyt pitämään vuosilomia talvisin.

– Tästä saattaa tulla erilainen kesä.

Sulkumestari Tuomo nurkka

– Tästä saattaa tulla erilainen kesä. Toistaiseksi huolto- ja kunnostustöitä on riittänyt, mutta kuinka pitkään, ihmettelee Nurkka.

Suomen ja Venäjän rajalla tilanne on kuitenkin ihan ennallaan.

– Meidän porukka käy huoltamassa sulkuja Venäjän puolella, koska sopimusvelvoitteet niin määräävät. Kaikki kanavalla on valmista – vain laivat puuttuvat.

Lentoliikenne toipumassa

Venäjän vastaiset pakotteet koskevat myös lentoliikennettä. Venäjän ilmatilan sulkeminen on vaikuttanut etenkin Kiinan lentoihin, mutta samaan aikaan muu lentoliikenne on toipumassa koronan aiheuttamasta kuopasta. Siksi lentoasemista huolehtivan Finavian henkilöstö voi huokaista helpotuksesta.

Lentokenttien henkilöstö voi huokaista helpotuksesta.

– Varsinkin Helsinki-Vantaan kenttä vetää hyvin, eikä lomautuksia ole tällä tietoa luvassa, sanoo Finavian pääluottamusmies Jouko Sarkkinen.

Jos taas epävakaus Venäjällä lisääntyy, se vaikuttaa nopeasti lentoliikenteeseen ja JHL:läisten työllisyysnäkymiin.

Finavian palveluksessa on vajaa 400 liiton jäsentä. He ovat muun muassa kunnossapidon ammattilaisia, sähköasentajia, operaattoreita, palveluneuvojia ja vuoroesihenkilöitä.

Lue lisää: Matkustajien käytöksessä on tapahtunut huomattava muutos, kertoo turvatarkastaja Piia Vesterinen

Rajalla ja puolustuksessa töitä riittää

Venäjän hyökkäyssodan seurauksena Suomen turvallisuuspoliittinen linja on muuttumassa ja Suomi hakee puolustusliitto Naton jäsenyyttä.

Suomi on aiemminkin pitänyt huolta puolustuksestaan, mutta lähivuosina Puolustusvoimien budjettia lihotetaan lisää, jopa parilla miljardilla eurolla. Raha käytetään materiaalihankintoihin, uuden henkilöstön palkkaamiseen sekä kertausharjoitusten lisäämiseen.

Myös rajaturvallisuuteen aiotaan satsata aiempaa enemmän.

Se tarkoittaa, että JHL-perheeseen kuuluvien Aliupseeriliiton ja Rajaturvallisuusunionin jäsenmäärä kasvaa ja liittojen jäsenille riittää töitä.

Todennäköisesti myös monien Puolustusvoimissa työskentelevien kokonaisansiot kasvavat, sillä kertausharjoituksista kantahenkilöstölle maksettavat päivärahat ja sotaharjoituskorvaukset ovat tuntuva palkanlisä.