Ammattiliitot kisaavat nuorista ja opiskelijoista. Millä keinoin JHL koukuttaa heitä jäseniksi ja aktiiveiksi, kun nykyaika ihannoi yksilökeskeisyyttä ja maailma teknologisoituu kiihtyvää vauhtia?
Pam! Pam! Kymmenet ilmapallot paukkuivat puhki. Paikka oli Tuusulanjärven rannalla sijaitseva Gustavelundin hotelli.
Ilmapallojen sisältä löytyivät värilaput, joiden mukaan Operaatio Hätätilan osallistujat jakautuivat joukkueisiin. Yksi joukkue oli media, toinen maan hallitus ja kolmas ay-liike. Yhteiskunta oli hälytystilassa. Osallistujille jaettiin tehtävät, joilla sen voi pelastaa.
Liminkalaiselle Juuso Huoviselle, 24, marraskuussa järjestetty Operaatio Hätätila oli toinen kerta JHL:n nuorisotoiminnan järjestämässä suurtapahtumassa.
– Pääsin opettelemaan vaikuttamistyötä. Ammattiliittojen rooli yhteiskunnassa tuotiin hyvin esiin.
Osallistujia tapahtumassa oli noin 70. He pelastivat yhteiskunnan suorittamalla erilaisia rastitehtäviä ja ratkomalla mysteerejä. Tehtäviä ryydittivät asiantuntijoiden puheenvuorot.
– Ne kasvattivat nälkää olla mukana JHL:n toiminnassa, Huovinen kertoo.
Mitä hyötyä on kuulua ammattiliittoon?
Juuso Huovinen on ollut JHL:n jäsen keväästä asti. Hän liittyi Oulussa toukokuussa perustettuun nuorisojaostoon heti kun se oli mahdollista.
– Haluan tehdä jäsenhankintaa ja aktivoida pohjoisen aluetta. Tavoitteeni on saada nuorten ääntä isommin kuuluviin koko Suomessa.
Hänet nimitettiin vastikään Nuorisofoorumin eli NuFon jäseneksi. NuFo koostuu 20:sta alle 35-vuotiaasta JHL:n jäsenestä. Se on nuorten äänitorvi JHL:ssä ja muun muassa osallistuu valtakunnallisen ja alueellisen nuorisotoiminnan suunnitteluun. Foorumilaiset nimitetään kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Huovinen kertoo ymmärtäneensä liittoon kuulumisen hyödyt kantapään kautta. Hän loukkaantui työvuoron aikana ja joutui jäämään sairauslomalle. Kun määräaikainen työsopimus päättyi, hän sai alkuun sairauspäivärahaa. Liittoon tai kassaan kuulumattomana hän ei ollut sen jälkeen oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan.
– Liitolta olisin saanut myös neuvontaa ja tukea tilanteeseen. Siinä kohtaa heräsin.
Huovinen työskentelee nykyään liikunnanohjaajana ja jääkiekkovalmentajana.
Lue lisää: JHL-aktiivi Lotta Kuismanen kertoo 9 muutosta, joilla ay-liike saa nuoret mukaan
Politiikka on yksilöitynyt
Juuso Huovinen on sellainen nuori ja innostunut aktiivijäsen, josta ammattiliitot kisaavat. Synkimmät ennustajat manaavat jäsenmäärien romahdusta, koska nuoria ei enää kiinnosta yhteiskunnallinen vaikuttaminen tai järjestötoiminta.
Pelot nuorten passivoitumisesta ovat jossain määrin ylimitoitettuja, kertoo Tomi Kiilakoski, vastaava tutkija Nuorisotutkimusverkostosta. Hän on tutkinut muun muassa nuorten osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun.
– Järjestöihin kuuluvien nuorien määrä on vähentynyt 70 vuodessa vain muutaman prosenttiyksikön verran.
Nykyään noin puolet 10–29-vuotiaista kuuluu johonkin järjestöön. Se voi olla urheiluseura, partio tai ammattiliiton nuorisojaosto. Sen sijaan useaan eri järjestöön samanaikaisesti kuuluvien nuorten määrä on pudonnut paljon, Kiilakoski toteaa.
Kiinnostus politiikkaan on nuorten keskuudessa viime vuosina lisääntynyt. Etenkin 1990-lukua Kiilakoski kuvaa hyvin epäpoliittiseksi ajaksi myös nuorten keskuudessa.
Kiinnostuksen nousu ei ole kuitenkaan heijastunut esimerkiksi järjestötoimintaan yhteisen edun hyväksi. Tämän päivän nuorisolle on luontevampaa vaikuttaa äänestämällä, adresseilla tai kulutusvalinnoilla.
– Politiikka on yksilöitynyt, Tomi Kiilakoski sanoo.
Kiilakosken mukaan nuoriso on kasvanut maailmaan, missä on valtavasti virikkeitä. Sosiaalisesta mediasta, pelaamisesta ja kuluttamisesta hyvän olon saa nopeasti. Ammattiliittojen kaltaiset perinteiset instituutiot tähtäävät toiminnallaan kauemmas tulevaisuuteen. Niiden päämäärä voi olla esimerkiksi tes-neuvotteluissa tai työntekijän puolustamisessa tilanteessa, joka ehkä tulevaisuudessa toteutuu.
Kiilakoski tiivistää ammattiliittojen haasteen kahteen kysymykseen: millaiset ovat uudet, usein elämykselliset tavat innostaa nuoria jäsenyyteen ja miten jäseniä saisi innostettua aktiiveiksi.
– Nuoret tarvitsevat heille luontevia vaikuttamisen tapoja. Ne eivät voi kuitenkaan olla ristiriidassa järjestöjen perinteisten toimintatapojen kanssa, hän pohtii.
Lue lisää: 11 kuvaa JHL-nuorten suurtapahtumasta: Enemmän kuin räväkkää menoa
Tapahtuman tähtinä Mikael Gabriel ja Antti Tuisku
JHL markkinoi nuorisotapahtumiaan nuorille ja opiskelijoille suunnatuilla kirjeillä, Tiktokissa ja Instagramissa. Onnistuneen tapahtuman jälkeen aktiivien jakamat kuvat ja videot sosiaalisessa mediassa ovat tärkeä osa markkinointia.
Sosiaalinen media on auttanut ammattiliiton markkinoinnissa ja se on lisännyt liiton tunnettavuutta, kertoo JHL:n valtakunnallisen nuorisotyön vastuuhenkilö Maria Helin.
– Sosiaalisessa mediassa nuoret keskustelevat paljon heille tärkeistä asioita, kuten palkoista, työssä jaksamisesta ja opiskelijoihin kohdistuneista leikkauksista.
JHL:n nuorisotapahtumissa on tärkeää yhdessä tekeminen ja positiivinen energia. Samalla osallistujille voidaan jakaa tietoa esimerkiksi edunvalvonnasta ja sitouttaa jo olemassa olevia jäseniä aktiiveiksi.
– Moni tulee tapahtumiin yksin ja haluaa tehdä asioita yhdessä, Helin kertoo.
Helinin mukaan liiton tavoite on järjestää nuorille ja opiskelijoille suunnattu suurtapahtuma kaksi kertaa vuodessa. Ideoita tapahtumiin kootaan vuotuisessa nuorten työpajassa. Käytännön järjestelyihin osallistuvat myös nuoret itse.
Täksi vuodeksi on suunniteltu ainakin risteilyä. Toukokuun 16.-18. järjestettävälle risteilylle mahtuu mukaan 80 henkeä. Helinin mukaan tällä hetkellä nuoria kiinnostavat televisioformaatteihin perustuvat ja keikkojen yhteyteen rakennetut tapahtumat. Vuonna 2022 Tampereella Särkänniemessä järjestetyn JHL goes Amazing Race -tapahtuman 40 paikkaa täyttyivät kuudessa minuutissa. 140 jäi vielä jonoon.
Tapahtumaan kuului myös Back to School -konsertti, tähtinään Mikael Gabriel ja Antti Tuisku. Mikael Gabriel osallistui myös kisan lähtöseremonioihin.
– Voi olla, että sillä oli myös vaikutusta suosioon, Helin sanoo ja naurahtaa.
Lue lisää: Kesäkuvat Särkänniemestä: JHL:n nuortentapahtuman suosio ylitti kaikki odotukset, 140 ei mahtunut mukaan
Ammattiliiton jäsenyys on yhteisöllistä
Liittoon kuulumattomille ikätovereilleen Juuso Huovinen markkinoisi jäsenyyttä yhteisöllisyydellä ja vaikuttamismahdollisuuksilla.
– Olisi tärkeää kertoa konkreettisesti, että liitto on työntekijöiden puolella.
Huovisen mukaan JHL on esiintynyt edukseen esimerkiksi mielenosoituksissa. Liitto voisi esitellä nykyistä enemmän nuoria jäseniä ja sitä, miten he ovat päässeet vaikuttamaan asioihin vaikkapa Nuorisofoorumissa.
– On ollut hirveän rohkaisevaa päästä itse tekemään vaikuttamistyötä.
Huovinen vahvistaa, että mielenkiintoinen sisältö sosiaalisessa mediassa on tärkeää, mutta se on vasta ensikosketus. Hän nostaa parhaaksi jäsenhankintakeinoksi oppilaitosagenttien jalkautumisen oppilaitoksiin. Oppilaitosagentti on JHL:n kouluttama henkilö, joka kiertää oppilaitoksia kertomassa ammattiliitoista ja työelämästä.
Nuorisotoiminnan tarkoitus on löytää ja kouluttaa uusia aktiiveja, luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja nuorisopolun jälkeen.
– Nuori jäsen liittyy varmimmin, kun hänet kohdataan kasvokkain ja keskustellen.
Lue lisää: Lautapelejä, Pride-tapahtumia ja yhteiskunnallista vaikuttamista – Oulu sai oman nuorisojaostonsa