16.4.2019

Karu totuus Ruotsin vanhuspalveluista: Yksityisellä puolella tuntuvasti huonommat palkat ja työolot kuin kunnallisella

Voiton tavoittelulla on suora yhteys huonompiin työoloihin, kertoo ruotsalaisen ammattiliiton raportti.

Yksityisesti tuotetut vanhuspalvelut tarjoavat keskimäärin huonommat työehdot kuin kunnallisesti tuotetut – kaikilla vertailukelpoisilla mittareilla. Asia selviää ruotsinkielisestä Så mycket bättre? -raportista, jonka on teettänyt ruotsalainen ammattiliitto Kommunal.

Raportti kertoo, että vanhuspalvelujen voiton tavoittelulla on suora yhteys huonompiin työoloihin sekä palkoista ja henkilökunnan määrästä tehtäviin säästöihin.

Kokoaikaiset työntekijät kuntien tuottamissa vanhuspalveluissa ansaitsevat Ruotsissa keskimäärin 2 300 kruunua eli 220 euroa enemmän kuussa kuin yksityisillä työskentelevät.

Vanhus saa lääkkeitä

Yksityisen sektorin vanhuspalvelussa työskentelevät tienaavat Ruotsissa vähemmän kuin julkisella puolella. Kuvituskuva ei liity juttuun.

Yli 20 prosenttia palveluista tuotetaan yksityisesti

Ruotsissa yksityisesti tuotetaan 20 prosenttia ikääntyneiden asumispalvelupaikoista ja 23 prosenttia kotipalvelutunneista. Suomessa ikäihmisten asumispalveluista 47 prosenttia on yksityisten tuottamia. Kotihoitokäynneistä 12 prosenttia on yksityisten toimijoiden tekemiä.

Yksityisiä vanhuspalveluja tuotetaan tietyillä alueilla enemmän kuin toisilla. Vuonna 2017  yksityisistä palvelukodeista 46 prosenttia ja yksityisestä kotihoidosta 59 prosenttia tuotettiin Tukholman läänissä. Siellä lähihoitajien, kuten muidenkin ammattiryhmien, palkkataso on korkeampi kuin muualla maassa.

– Palkkoihin kohdistuu painetta. Samalla on kova pula työntekijöistä.

Yksityisten tuottamien vanhuspalveluiden osuus on alhainen monilla seuduilla, joiden palkkataso on maan keskiarvoa matalampi.

– Palkkoihin ja työehtoihin kohdistuu painetta. Samalla vanhustenhuollossa on kova pula työntekijöistä. Ammattiryhmissämme vain ei ole tapana vaihtaa työpaikkaa. Monella yksityisellä työskentelevällä olisi mahdollisuus vaihtaa kunnalliselle puolelle, sanoo Kommunalin pääekonomisti Torbjörn Dalin.

Lue lisää: Työehdot puntarissa: Kuinka käy, kun kuntates vaihtuu yksityiseen?

Palkkaero kasvaa

Kuntapuolen työntekijät tienaavat Ruotsissa tuntuvasti enemmän kuin yksityisen puolen. Vuonna 2016 kokoaikaiset työntekijät kuntien tuottamissa vanhuspalveluissa tienasivat keskimäärin 24 400 kruunua (2 341 euroa) kuussa.

Yksityisten tuottamissa vanhuspalveluissa kokoaikaiset saivat palkkaa keskimäärin 22 100 kruunua (2 120 euroa) kuussa.

Yksityisellä työntekijät ovat nuorempia ja kunnallisella koulutetumpia.

Vuosina 2008–2016 palkkaero kasvoi 800 kruunua (77 euroa). Osa-aikaisten palkkoja ei vertailtu, koska yksityiset ja kunnalliset työnantajat tilastoivat niitä eri tavalla.

– Palkkaero on iso siitä huolimatta, että suuri osa yksityisistä vanhuspalveluista tuotetaan Tukholmassa, jossa palkkataso on korkeampi. Jos yksityisiä palveluja löytyisi tasaisemmin maan eri osista, palkkaero olisi todennäköisesti vielä suurempi, Dalin sanoo.

Torbjörn Dalin ja Lars Fischer

Kommunal-ammattiliiton Torbjörn Dalin (vas.) ja Lars Fischer peräävät parempia työehtoja vanhustenpalvelun työntekijöille.

Hän toteaa, että yksityisellä puolella työntekijät ovat hieman nuorempia ja kunnallisella puolella hieman koulutetumpia. Tämä saattaa selittää osan palkkaeroista.

Palkan lisäksi eroja on lomaoikeudessa. Yksityisten työntekijät saavat lain takaaman 25 päivän eli viiden viikon loman, kun taas kunnallisilla työntekijöillä voi olla 31 tai 32 lomapäivää, jos he ovat olleet pitkään töissä kunnalla.

Paljon osa-aikaisia

Yksityisellä puolella määräaikaisten osuus on 37 prosenttia, kunnallisella 27 prosenttia. Luvut ovat vuodelta 2017.

– Osa-aikaisten suuri määrä johtuu kustannuksista ja siitä, että he ovat naisia.

Osa-aikaisten osuus on suuri sekä kunnallisissa että yksityisissä vanhuspalveluissa. Kunnallisella puolella osa-aikaisten osuus on 61 prosenttia ja yksityisellä 72 prosenttia.

– Uskon, että osa-aikaisten suuri määrä johtuu kustannuksista ja siitä, että osa-aikaiset ovat naisia, sanoo Lars Fischer, Kommunalin työpaikka- ja sopimusyksikön päällikkö.

Torbjörn Dalin huomauttaa, että moni osa-aikainen haluaisi kokoaikatyön. Ruotsin tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan kunnallisista osa-aikaisista 30 prosenttia ja yksityisistä 45 prosenttia haluaisi tehdä kokoaikatyötä.

Kokoaikaisuudesta pitää tulla lähtökohta yksityisissä vanhuspalveluissa, Kommunal twiittasi jo lokakuussa 2016:

Eläkeongelmia

Ulkoistusten johdosta työntekijöiden on hankala arvioida tulevaa eläkettään. Lastenhoitaja voi työskennellä samassa päiväkodissa koko ikänsä, mutta päiväkodin toimintaa pyörittävät yritykset saattavat vaihtua muutaman vuoden välein.

Välillä toiminnasta voi vastata kunta. Ruotsin eläkejärjestelmä on muutenkin monimutkainen. Työntekijän pitää itse valita sijoitusrahasto osalle eläkerahoistaan.

– Jos olen valinnut maksuja perivän rahaston lyhyeksi jaksoksi, vaikka kolmeksi vuodeksi, maksut syövät eläkesäästöä ja sitä kertyy vähemmän kuin olisi muuten kertynyt, sanoo Kommunalin liittotoimitsija Inger Hjärtström.

– Pahimmassa tapauksessa voi joutua tuottajalle, jolla ei ole työehtosopimusta.

Ruotsalaisten eläke koostuu yleiseläkkeestä, virkaeläkkeestä ja omista säästöistä. Virkaeläke on työnantajille vapaaehtoinen, mutta se sisältyy lähes kaikkiin työehtosopimuksiin.

Ruotsissa työehtosopimukset eivät ole yleissitovia. Työntekijä voi joutua monen eri työehtosopimuksen alaiseksi uransa aikana.

Yleiseläkkeen korvaustaso on laskenut noin 50 prosenttiin palkasta, Hjärtström sanoo. Siksi työntekijät ovat yhä riippuvaisempia virkaeläkkeestä.

– Pahimmassa tapauksessa voi joutua tuottajalle, jolla ei ole työehtosopimusta. Silloin ei välttämättä saa virkaeläkevakuutusta lainkaan, Hjärtström sanoo.

Myös osa-aikaisuus laskee tulevaa eläkettä. Kommunalin laskelmien mukaan seitsemän kymmenestä sen hoiva- ja hoitoalalla työskentelevästä jäsenestä joutuu turvautumaan takuueläkkeeseen – siitä huolimatta, että he ovat tehneet täyden uran.

Yksityisen puolen työntekijät kokevat työolonsa huonommiksi kuin kunnallisen.

17 minuutin suihku

Yksityisen puolen työntekijät kokevat työolonsa huonommiksi kuin kunnallisen.

Suurimmat erot koskevat yleistä tyytyväisyyttä työntekijänä ja mahdollisuutta saada lähiesimieheltä tukea. Kuntatyöntekijöiden mielestä toiminta on paremmin järjestettyä ja mahdollisuudet osallistua toiminnan suunnitteluun paremmat kuin yksityisten mielestä.

– Jäsenemme ovat huomanneet, että mikrojohtaminen on lisääntynyt, Dalin sanoo.

– Yksityisiä toimijoita ohjataan tarkemmin, minkä vuoksi asioille tehdään enemmän aikamäärityksiä kuin aikaisemmin. Ei ole tavatonta, että jäsenemme saavat tehtävälistan, jonka mukaan suihkussa käynti saa kestää 17 minuuttia ja ulkoilu kaksi minuuttia.

Työntekijöiden työolovertailu perustuu 3 707 lähihoitajan ja 2 808 hoiva-avustajan puhelinhaastatteluun. Haastattelut tehtiin helmi–huhtikuussa 2017 osana Kommunalin jäsentutkimusta.

”Lisää tuloja, vähemmän menoja”

Hyvinvointipalveluista voi tehdä voittoa kahdella tavalla – lisäämällä tuloja ja vähentämällä menoja.

Näin sanoo Linn Herning, norjalaisen Hyvinvointivaltion puolesta -ajatushautomon (For velferdsstaten) toiminnanjohtaja.

Yritykset voivat kasvattaa tulojaan lisäämällä rahoitusta, esimerkiksi vaatimalla kunnilta enemmän rahaa, tai myymällä käyttäjille lisäpalveluita.

Ulkoistuksia puolustavien väitteissä toistuu usein, että yhtiöillä olisi suurtuotantoetuja, halvemmat kiinteistökustannukset, vähemmän sairauspoissaoloja ja innovatiivisempi tapa toimia.

Herning ampuu väitteet alas.

– Kenellä on suurtuotantoetuja, jos ei julkisella sektorilla? Kuka saa halvemmat lainat kuin kunnat ja valtio, joilla on veronkanto-oikeus? Vähempään sairasteluunkaan en usko.

Tekeekö yksityinen sektori asiat fiksummin, kuten usein toistettu argumentti kuuluu?

– Voihan henkilöstömääristä ja palkkamenoista säästämistä innovatiiviseksikin kutsua.

Kommunalin raportti perustuu Ruotsin Tilastokeskuksen (Statistiska Centralbyrån) palkkarakennetilastoihin ja työvoimatutkimuksiin. Raportti esiteltiin Kunnantyöntekijäin pohjoismainen yhteistyö KPY:n kokouksessa Norjassa huhtikuun alussa. Myös Linn Herning ja Lars Fischer puhuivat tilaisuudessa.