Keski-Uudenmaan sote-järjestelmä mullistui – luottamusmies huolestui jäsenten palkoista ja työehdoista: ”Koko alueelta pitäisi nyt löytyä aktiivisia JHL:läisiä”

Kuudesta kunnasta koottu Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä kerää yhden sateenvarjon alle kirjavan valikoiman palveluita ja ammatteja. Järvenpääläinen pääluottamusmies kannustaa nyt kaikkien kuntien JHL:läisiä aktivoitumaan, jotta liiton piirissä olevien työntekijöiden ääni kuuluu jatkossakin.

Keski-Uudellamaalla eletään perinpohjaisen muutoksen aikaa. Koko alueen sote-järjestelmä myllättiin 1. tammikuuta uusiksi, kun kuuden kunnan sote-palvelut yhdistyivät saman sateenvarjon alle.

Samalla satojen JHL:n jäsenten työnantaja vaihtui kunnasta kuntayhtymäksi. Nyt liiton paikallisaktiivi kertoo olevansa huolissaan, että JHL:n edustama monialainen ammattikirjo jää suurella alueella isompien ammattiryhmien varjoon.

Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän eli Keusoten kunnat ovat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen  ja Tuusula. Kuntayhtymä perustettiin 2017, ja vuoden 2018 ajan se vastasi sote-palveluiden järjestämisestä. Tämän vuoden alussa myös palveluiden tuotantovastuu siirtyi kuntayhtymälle.

Keski-Uudenmaan soten palveluita käyttää 200 000 asukasta ja yhtymä työllistää noin 3 500 työntekijää. JHL:läisiä työntekijöistä on arviolta 200–300.

– Alue on niin valtava, että sen haltuunotto on iso haaste.

Uuden kuntayhtymän vaikutukset ulottuvatkin myös JHL:n rakenteisiin. Koko Keski-Uudenmaan soten alueen kattava yhdistys perustettiin 3. joulukuuta. Sen tarkoitus on tuoda liiton jäsenten ääni kuuluviin.

Järvenpään JHL ry:n pääluottamusmiestä Pia Honkasta huolettaa, että liiton jäsenet voivat jäädä muiden jalkoihin, kun työehdoista lähdetään jälleen neuvottelemaan.

Hän kannustaa liiton jäseniä aktivoitumaan koko alueella.

– Alue on niin valtava, että sen haltuunotto on iso haaste. Jokaisen kuuden kunnan alueelta pitäisi löytyä aktiivisia JHL:läisiä. Pelkään, että voimme muuten jäädä sote-kuntayhtymässä altavastaajiksi.

Lue lisää: Sote-uudistus avaamassa tukipalvelut kertarysäyksellä kilpailulle – JHL:n edustajistoon noussut Krista Kiuru: Työntekijöille epävarmuutta ja valtiolle lisälasku

Jyräävätkö hoitajat tessissä?

Ainakin 70 prosenttia kuntayhtymän työntekijöistä työskentelee KVTES:in eli 
kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen ehdoilla. JHL on Julkisen alan unionin kautta yksi pääsopijoista, kun uutta KVTES:iä aletaan neuvotella ensi syksynä. Silloin sovitut ehdot astuvat voimaan 1. huhtikuuta 2020.

Kentällä tulisi ensi tilassa varmistaa, että kaikilla alueilla on aktiivisia luottamushenkilöitä.

Jotta liitto varmistaisi vankan aseman neuvottelupöydässä, kentällä tulisi tarttua toimeen ensi tilassa –  eli varmistaa, että kaikilla alueilla on aktiivisia luottamushenkilöitä, toteaa Pia Honkanen.

Tuusulan pääterveysasemalla Hyrylässä uudesta sote-kuntayhtymästä tiedotettiin viime vuoden lopulla pahvikylteillä.
Tuusulan pääterveysasemalla Hyrylässä uudesta sote-kuntayhtymästä tiedotettiin viime vuoden lopulla pahvikylteillä.

– Vain siten voidaan saada kaikille sopiva työehtosopimus, jossa huomioidaan pienemmätkin ammattiryhmät eikä pelkkiä hoitoammattilaisia.

Lue lisää: Työehdot puntarissa: Kuinka käy, kun kuntates vaihtuu yksityiseen?

Harmonisointi on haaste

Iso haaste on harmonisointi eli työehtojen ja palkkojen yhtenäistäminen. Se ulottuu muihinkin kuin JHL:läisiin.

KVTES on määrittänyt työehtojen ja palkkojen vähimmäistason, mutta kunnilla on ollut paikalliset sopimukset, joilla eri kuntien työntekijät ovat saaneet erisuuruista palkkaa ja erilaisia etuja.

Pia Honkanen

– Esimerkiksi Tuusulassa ja Järvenpäässä lähihoitajien palkoissa on eroa toistasataa euroa, Honkanen huomauttaa.

– Tuusulassa ja Järvenpäässä lähihoitajien palkoissa on eroa toistasataa euroa.

Myös ammattinimikkeet on yhdistettävä. Samaa työtä tekevien ihmisten tehtäväkohtaisten palkkojen tulee olla yhtenevät.

– Vaikkapa Tuusulassa samalla nimikkeellä voidaan tehdä aivan erilaisia töitä kuin Mäntsälässä tai Järvenpäässä. Tehtävien vaativuuden arvioinneissa on isoja eroja.

Lue lisää: Kansalaiset epäilevät: Sote-uudistus heikentää työntekijöiden asemaa

”Kokonaispalkat eivät laske”

Ensi vaiheen palkkaharmonisointi toteutetaan yksiköissä, jotka yhdistyvät fyysisesti. Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän henkilöstöjohtaja Päivi Autere kertoo, että tämä tapahtuu vuoden 2019 aikana.

Sen sijaan kaikkien palkkojen harmonisointia saadaan vielä odottaa. Se kytkeytyy uuteen palkkausjärjestelmään, jonka käytännön suunnittelu alkaa tänä vuonna.

Henkilöstöjohtajan mukaan lähtökohta on, että kenenkään kokonaispalkka ei laske.

– Palkkarakenne kyllä voi muuttua. Jos jollakulla on isolla henkilökohtaisella lisällä korjattu pientä tehtäväkohtaista palkkaa, uudessa järjestelyssä tehtäväkohtaista palkkaa voidaan nostaa ja henkilökohtaisen lisän osuutta pienentää.

Pia Honkanen kysyy, miten onnistutaan kehittämään kuntayhtymän kattava paikallissopimus, joka on kaikille edullinen. Harmonisointipakko koskee peruspalkkauksen lisäksi esimerkiksi hälytysrahaa.

– Edessä on kova työ, mutta tilanne on hyvä.

– Hälytysrahan summa vaihtelee kunnittain 15 ja 60 euron välillä. Miten se tasataan? Joku kärsii, kun summa pienenee, joku taas voittaa, kun se suurenee.

Henkilöstöasioita koskeva ohjeistus joudutaan tekemään uusiksi, kertoo Autere.

– Edessä on kova työ, mutta tilanne on hyvä. Voimme verrata kuntien käytäntöjä ja ottaa kuntayhtymään parhaat mallit.

Lue vuoden ensimmäisestä Motiivista, millaisissa tunnelmissa neljä JHL:läistä siirtyy Keski-Uudenmaan eri kunnista kuntayhtymään. Motiivi 1/2019 ilmestyy 23. tammikuuta.