Yksi mököttää ja toinen paiskoo ovia. Kun aikuiset ovat eri mieltä, he voivat käyttäytyä kuin kakarat. Työpaikkariitelyä ei kuitenkaan pidä vältellä, sanovat asiantuntijat.
Siivoojat Aino ja Minna ovat tehneet töitä parina reilun vuoden. Sinä aikana toinen on tullut tutuksi, ja yhdessä on jaettu muutakin kuin työ.
Nyt Minnasta on alkanut tuntua siltä, ettei työ jakaannu tasapuolisesti. Ainolta kuluu huomattavasti enemmän aikaa samansuuruisen tilan siivoamiseen kuin Minnalta.
– Harva meistä saa riidan aikaiseksi tuntemattoman kanssa.
Ulospäin suuntautunut Aino seurustelee ohikulkijoiden kanssa. Se vie aikaa työltä. Jotta kaksikko ehtisi ajoissa seuraavaan paikkaan, sisäänpäin suuntautunut Minna joutuu siivoamaan isomman alueen.
Minnaa tämä suututtaa. Ainosta on tullut niin läheinen, ettei Minna halua loukata häntä.
Minna pitää tunteensa omana tietonaan – ja aloittaa mykkäkoulun.
Työyhteisösovittelun tohtori Timo Pehrman on tavannut työssään satoja ainoja ja minnoja. Hän vertaa heidän tilannettaan parisuhteeseen.
– Parisuhteen alussa kumppanin erilaisuus viehättää. Kun osapuolet tulevat tutummiksi, toisen erilaiset piirteet ja tavat alkavat ärsyttää – ja niin käy työtoveruudessakin. Harva meistä saa riidan aikaiseksi tuntemattoman kanssa, Pehrman sanoo.
Lue lisää: Työpaikka voi olla todellinen rakkaustehdas
Riita on työkalu
Eripura saa yleensä alkunsa työntekoon liittyvistä asioista, kuten työmenetelmistä tai työtekijän osuudesta yhteisessä projektissa. Riidan pelossa kissaa ei nosteta pöydälle, jolloin riita muuttuu työsuhderiidasta tunnepitoiseksi ihmissuhdeongelmaksi.
– Työkaverista tulee mäntti, teki hän mitä tahansa.
– Kun tunteet tulevat kuvioon, ihminen loukkaa, loukkaantuu ja katkaisee välit toiseen. Koska osapuolet eivät puhu toisilleen, totuus muuttuu tulkinnoiksi. Työtoverista tulee mäntti, teki hän ihan mitä tahansa, Timo Pehrman kuvailee.
Jotta asioissa päästään eteenpäin, erimielisyydet on ratkaistava. Toisinaan ratkaisu löytyy puhumalla suu puhtaaksi. Tällöin riita ei ole huono asia.
– Riita ymmärretään yleensä pelkästään kielteisenä asiana, sillä sanaan latautuu isoja tunteita. Moni käsittää sen räyhäämisenä, suun soittona ja toisen ihmisen solvaamisena.
Pehrman puhuu mieluummin konfliktien ratkaisusta kuin riitelystä.
– Siellä, missä on ihmisiä, on erimielisyyksiä. Ellei konflikteja koskaan ole, työyhteisössä joku tai jotkut eivät uskalla kertoa mielipiteitään rehellisesti.
Pakolliset pelisäännöt
Töissä saa riidellä eikä riitelyä pidä kieltää. Jos asioita ei käsitellä avoimesti, riidat pitkittyvät.
Riidoille tulee kuitenkin sopia pelisäännöt. Pehrman nimeää ensimmäisen säännön: erimielisyyksiä aiheuttaviin asioihin on velvollisuus puuttua heti. Hautuva riita laajenee, ja kahden ihmisen torasta tulee helposti kuppikuntien välinen kärhämä.
– Arvostaminen on valinta.
Säännöistä toinen voisi olla tapa, jolla erimielisyydet esitetään – toista ihmistä arvostetaan ja arvostus kuuluu puheessa.
– Arvostaminen on valinta. Voimme suhtautua toiseen ihmiseen ja hänen mielipiteisiinsä arvostellen tai arvostavasti – hakea virheitä tai hyviä puolia. Jokainen tietää, kumpi vie pidemmälle.
Kun riita puhkeaa, sopimukset ja säännöt tahtovat unohtua ja ääni nousta. Tämäkään ei ole ammattisovittelijan mielestä huono juttu. Riitatilanteessa saa huutaa, jos se helpottaa omaa oloa.
– Tiukat käytöstä sitovat raamit estävät osapuolia esiintymästä tilanteessa omana itsenään. Jommallakummalla jää jotain hampaankoloon ja riita jää kytemään. Kummankin on saatava puhua suunsa puhtaaksi.
Puhe lisää ymmärrystä
Riitaan ei löydy ratkaisua, jos osallisten välinen suhde jää hoitamatta. Siksi riidan ratkaisu saa toisinaan odottaa. Alkuun voidaan sopia vain, että osapuolet alkavat puhua keskenään.
– Puhe lisää ymmärrystä toista ihmistä kohtaan. Kun ymmärrys lisääntyy, kasvaa halu sovintoon.
– Kun ymmärrys lisääntyy, kasvaa halu sovintoon.
Sovinto ei tarkoita, että osapuolet olisivat asiasta yksimielisiä. Päinvastoin: sovinto on sitä onnistuneempi, mitä enemmän näkemykset riidan aikana ovat toisistaan etääntyneet.
– Jos ihminen pystyy hyväksymään toisen ihmisen erilaisuuden ja siitä huolimatta arvostamaan tätä, konflikteja syntyy huomattavasti vähemmän.
Niin kävi Ainolle ja Minnalle. Yhteisessä, esimiehen avustamassa keskustelussa Minna kertoi, kuinka häntä harmitti työmääränsä lisääntyminen. Aino vastasi, että hän pitää ihmisten kanssa juttelemisesta, muttei halua loukata Minnaa.
Aino pyysi anteeksi. Puhe purki mielipahat, ja kaksikko ymmärtää toisiaan paremmin. Nyt Aino puhuu töissä mieluummin Minnan kuin vieraiden kanssa.
Ammattilainen ei etsi syyllisiä
Työpaikkariitojen sovittelu kuuluu ensisijaisesti esimiehelle ja henkilöstöosastolle. Useimmat riidat ratkeavat ilman hallinnollisia keinoja eli keskustelemalla, kunhan osapuolten välillä on halua sovintoon.
Aina keskusteluyhteys ei aukene omin konstein ja tarvitaan ulkopuolista apua, kuten työterveyspsykologia.
Kirjoitan @laakarilehti riitelystä ja kannustan riitelemään enemmän, mutta rakentavasti. Se ratkaisee vaikeitakin asioita maton alle lakaisemisen sijaan. Juoruilu ja kiukuttelu kuuluvat Kauniit ja rohkeat -sarjaan, eivät työpaikalle. https://t.co/17nBhX2HFj #sote #työelämä
— Petja Orre (@petjaorre) June 18, 2018
– Ammattilainen ei etsi syyllisiä eikä ratkaise erimielisyyksiä, vaan auttaa asianosaisia löytämään tilanteeseen ratkaisun. Itse tuotettuun ratkaisuun sitoudutaan vahvemmin kuin ulkopuolisen tarjoamaan, kertoo työterveyspsykologi Mari Lassila Finla Työterveydestä.
– Pitkään kestäneen riidan aikana normaalit käytöstavat katoavat.
Ensin Lassila tapaa riidan osapuolet ja heidän esimiehensä yksitellen. Tapaamisessa osalliset tulevat kuulluiksi ja saavat kertoa näkemyksensä tilanteesta ja siihen johtaneista syistä.
– Keskustelu ammattilaisen kanssa selkeyttää omia ajatuksia ja valmentaa osapuolia toistensa tapaamiseen. Pitkään kestäneen riidan aikana normaalit käytöstavat ovat usein kadonneet.
Ammattilaisen ohjaamassa tapaamisessa osapuolet hakevat sovintoa keskustelemalla asioista, jotka ovat hiertäneet heidän välejään. Sen aikana löytyy yleensä jonkinlainen yhteinen näkemys tai ainakin ymmärrys toista kohtaan. Aito pahoittelu toimii siltana konkreettisten toimintatapojen sopimiseen.
– Esimiehen tehtävä on tukea alaista kaikissa tilanteissa.
Sovitut asiat kirjataan ylös ja osapuolet sitoutuvat noudattamaan niitä. Se, kuinka hyvin osapuolet ovat lupauksensa pitäneet, selviää muutaman kuukauden päähän sovitussa seurantatapaamisessa.
– Joskus tapaamisia tarvitaan useita. Tilannetta avataan uudelleen ja kirkastetaan esimiehen osuutta ratkaisun löytymiseen, Mari Lassila kertoo.
– Esimiehen tehtävänä on tukea alaistaan kaikissa tilanteissa.