Sairauspoissaolot kasvoivat rajusti kunta-alalla kaikissa työntekijäryhmissä ja ikäluokissa viime vuonna. Eniten sairastivat alle 30-vuotiaat.
Kuntatyöntekijät olivat viime vuonna neljä päivää enemmän pois töistä sairauden vuoksi kuin edellisenä vuonna. Keskimäärin he olivat pois töistä 20,7 päivää, selviää Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksesta.
Sen sijaan koronapandemian akuutit vuodet, eli 2021 ja 2022, eivät poissaoloja lisänneet. Koronan aiheuttamat poissaolot lisääntyivät vasta, kun korona oli ”ohi” ja koronarajoituksia ja matkustusrajoituksia höllennettiin.
– On todennäköistä, että nyt havaittu kasvu selittyy koronaviruksen aiheuttamilla poissaoloilla, sanoo johtava tutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta.
Tämän voi päätellä Kelan sairauspäivärahatilastoista, jotka antavat tietoa pitkistä yli yhdeksän päivän poissaoloista ja niiden syistä.
– Koronaviruksen aiheuttamista sairauksista johtuvat poissaolot kasvoivat Kelan tilastoissa vuonna 2022. Sen sijaan edellisvuoden tasolla pysyivät mielenterveyden häiriöiden, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja hengityselinten sairauksien perusteella myönnetyt sairauspäivärahat, Jenni Ervasti kertoo.
Pandemiassa väki jaksoi hammasta purren
Työsuojeluvaltuutettu Heta Tuura Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (HUS) on samaa mieltä Ervastin kanssa: Vaikka hoitoalan henkilöstön kuormitus oli kahtena ensimmäisenä koronavuotena kova, se ei näkynyt sairauspoissaoloina. Väki jaksoi hammasta purren.
Hän näkee sairauspoissaolojen lisääntymiselle kaksi mahdollista selitystä. Yhtäältä ikääntyvät työntekijät kärsivät työn kuormittavuudesta johtuvista vaivoista. Toisaalta nuoremmat työntekijäsukupolvet jäävät Tuuran mielestä aiempia sukupolvia herkemmin sairauslomalle psyykkisistä syistä.
– Nuorilla on terve käsitys siitä, milloin pitää hakeutua sairauslomalle.
Työsuojeluvaltuutettu Heta Tuura.
Tuuran mielestä kyse ei ole siitä, että uusilla työntekijäsukupolvilla olisi heikompi mielenterveys kuin aiemmilla sukupolvilla. Sen sijaan heillä on parempi käsitys siitä, milloin ei enää jaksa ja pitää hakea apua jaksamiseen.
– Nuorilla on terve käsitys siitä, milloin pitää hakeutua sairauslomalle. Sen sijaan yli 50-vuotiaat työntekijät kurittavat itseään liikaa, eli töissä ollaan, vaikka terveys ei siihen riitä, Tuura sanoo.
Tilastot tukevat Tuuran näkemystä. Kunta-alan työntekijöistä eniten sairastivat alle 30-vuotiaat.
Hoitoalan ammatit kärjessä
Hoitoalan ammatit ovat edelleen keskimääräisten sairauspoissaolojen kärjessä. Varhaiskasvatuksen opettajat, perhepäivähoitajat, laitoshuoltajat, lähihoitajat, lastenhoitajat, koulunkäyntiavustajat ja kodinhoitajat olivat keskimäärin poissa töistä oman sairauden takia yli 25 päivää vuonna 2022.
Vähäisintä poissaolo oman sairauden takia oli johtajilla, erityisasiantuntijoilla, taloussihteereillä ja tiedottajilla, keskimäärin 9–11 päivää.
Suhteellisesti suurin kasvu sairauspoissaolopäivissä verrattuna edelliseen vuoteen oli puistotyöntekijöillä, kodinhoitajilla, palomiehillä ja vartijoilla, opetusalan johtajilla, laitoshuoltajilla, lastenhoitajilla ja varhaiskasvatuksen opettajilla.
Nollakerholaisten määrä väheni
Nolla päivää sairastaneiden osuus väheni kaikissa kunta-alan ammateissa vuonna 2022. Aiempina koronavuosina olivat etätyöhön siirtyminen ja kontaktien välttäminen kasvattaneet niiden työntekijöiden osuutta, jotka eivät olleet vuoden aikana poissa päivääkään oman sairauden vuoksi.
Nolla päivää sairastaneiden työntekijöiden osuus oli 29 prosenttia vuonna 2021 ja enää 16 prosenttia vuonna 2022.
– Vähintään yksi sairauspoissaolopäivä oli viime vuonna tyypillisimmin niissä töissä, joissa on paljon ihmiskontakteja, kuten terveydenhuollon, sosiaalityön, varhaiskasvatuksen, opetuksen ja pelastustoimen ammateissa. Tämäkin tukee oletusta koronaviruksesta poissaolojen taustasyynä, Jenni Ervasti sanoo.
Kaikkien ammattiryhmien sairauspoissaolot ovat lisääntyneet.
– Aiempaan vuoteen verrattuna nolla päivää sairastaneiden osuus väheni eniten johtotehtävissä, joissa tosin on edelleen enemmän nolla päivää sairastavia kuin monissa muissa tehtävissä, Ervasti jatkaa.