27.1.2020

Kuusi ohjetta, joilla sinäkin selviät huomisesta: Tulevaisuusguru Perttu Pölönen paljastaa elämän tarkoituksen

Tulevaisuusguru Perttu Pölönen

Perttu Pölönen, 24, on renessanssinero, joka tuntuu onnistuvan kaikessa. Silti mahalaskut kuuluvat myös hänen elämäänsä.

Keksijä. Säveltäjä. Yrittäjä. Tulevaisuusvalmentaja. Kirjailija. Vuoden luovin suomalainen. Kolmiloikan Suomen mestari. Helsinkiläisellä Perttu Pölösellä on monta titteliä – ja ikää 24 vuotta.

Harva meistä on saanut kutsun osallistua Nobel-illallisille, vielä harvempi 18-vuotiaana. Pölönen on.

Missä näitä neroja oikein kasvaa?

– Nurmijärven Klaukkalassa, kuuluu vastaus.

Hän oli hyvä koulussa, mutta ei kuulunut kympin kerhoon.

– Matematiikka vaati minulta työtä siinä kuin muiltakin. Vielä 17-vuotiaana minulla oli rastatukka ja pukeuduin nepalilaiseen ponchoon, olin täysi hippi!

Tulevaisuusguru Perttu Pölönen
– Meillä on teknologia, välineet ja vauraus torjua ilmastonmuutos, mutta riittääkö meillä tahtoa?

”Älä hukkaa hyvää kriisiä”

Ei kukaan, vähiten Pölönen itse, osannut aavistaa, että vuoden kuluttua hän voittaa EU:n nuorten tiedekilpailun kehittämällään Sävelkellolla ja opiskelee pian Kalifornian Piilaaksossa avaruusjärjestö Nasan kampuksella.

– Osa menestyksestä on ollut onnea tai sattumaa – olisi ihan turha kieltää sitä. Lisäksi löysin jo nuorena intohimon kohteita, sellaisia kuin musiikki, urheilu ja taide. Vanhempani tukivat minua, sain kokeilla ja myös epäonnistua ja yrittää uudelleen.

Pölösen ensimmäinen neuvo Motiivin lukijoille kuuluu: Älä hukkaa hyvää kriisiä.

– Mahalaskut kuuluvat elämään. Niistä oppii. Ne ovat pohja uusille oivalluksille ja myöhemmälle menestykselle.

”Olet enemmän kuin internet”

Pölönen tunnetaan musiikin opetuksen uudistaneesta Sävelkellosta ja sen mobiilisovelluksesta. Lisäksi hän on tunnettu tulevaisuuden visioistaan ja puhujan lahjoistaan.

Viime vuonna tulevaisuusvalmentajan kalenterissa oli lähes kaksisataa puhekeikkaa. JHL:n Ammattialafoorumissa ensi lokakuussa hän paljastaa, miltä huomisen työ näyttää.

Niin, miltä?

Ensimmäiseksi Pölönen maalaa silmien eteen ihmiskunnan historian kolme vallankumousta, maanviljelyn, teollisuuden ja informaatioteknologian, jotka ovat ratkaisevalla tavalla muuttaneet elämäämme.

– Juuri nyt elämme neljännen vallankumouksen kynnyksellä. Sitä varten meidän tulee ymmärtää suhteemme koneisiin ja ylipäätään teknologiaan ja miettiä, missä olemme parempia kuin koneet ja algoritmit.

Tulevaisuusguru Perttu Pölönen
– Ihailen ihmisiä, jotka ovat jääneet historiaan myötätunnostaan ja kärsivällisyydestään, sellaisia kuin Nelson Mandela, Äiti Teresa ja Martin Luther King.

Pölönen on vakuuttunut siitä, että neljäs vallankumous on inhimillinen. Kaikki se, mikä tekee meistä ihmisiä ja mikä ei väänny koodin pätkäksi: Katse, kosketus, mielikuvitus, myötätunto, uteliaisuus, rakkaus.

Sen sijaan että naulaamme oman identiteettimme lääkärin, poliisin tai opettajan ammattiin, meidän tulisi Pölösen mielestä miettiä, mitä taitoja meillä on.

– Olemme hitaampia muuttumaan kuin ympäristömme. Meidän pitää keskittyä siihen, mikä ei muutu, koska se on arvokasta. Monet ammatit katoavat, mutta myötäsyntyiset ominaisuudet ja elämän varrella opitut taidot pysyvät.

Pölösen neuvo numero kaksi: Mieti mitä sellaista sinussa on, mitä et löydä internetistä.

– Se saattaa olla valttisi tulevaisuuden työmarkkinoilla.

”Opettele myymään osaamistasi”

Perttu Pölösen äiti aloitti viime syksynä 28:nnen lukuvuotensa Arkadian yhteislyseon opettajana.

– Samassa koulussa, samalla työnantajalla. Hänen kaltaisensa alkavat olla poikkeus. Varmoja työpaikkoja ei ole, sillä yksikään työnantaja ei voi luvata, että homma jatkuu seuraavat 30 vuotta tai kerran hankitulla osaamisella pärjää.

Työelämä jatkaa pirstaloitumistaan, ja osaamisvaatimukset kasvavat. Meiltä jokaiselta edellytetään aiempaa enemmän vastuunkantoa; tutkinnot tai koulutusputket eivät enää määritä tulevaisuuden töitämme, vaan polun löytäminen on itse kunkin omilla harteilla.

On turha kysyä nuorelta, mikä sinusta tulee isona. Kannattaisi kysyä, mitä teet seuraavaksi. Ja mitä aiot tehdä sen jälkeen?

Pölösen neuvo numero kolme: Omaksu yrittäjämäinen asenne.

– Kaikkien ei tarvitse hankkia y-tunnusta, mutta ole proaktiivinen. Ainakin omaa osaamista pitää osata myydä.

Tulevaisuusguru Perttu Pölönen
– Tulevaisuutta varten sanoisin: Tee asioita, joista lapsesi olisivat kiitollisia ja isovanhempasi ylpeitä.

Lue lisää: Työelämän tulevaisuus on suuri tuntematon, mutta tässä tulee järeä veikkaus: Löydätkö ammattisi pysyvien, poistuvien vai muuttuvien joukosta?

”Älä anna hyvinvoinnin laiskistaa”

Suomen ja suomalaisten mahdollisuuksia pärjätä globaalissa kilpailussa Pölönen ei epäile – jos pelaamme korttimme oikein.

Ensinnäkin meillä on vahvoja näyttöjä historiasta. Sata vuotta sitten viisi prosenttia väestöstä opiskeli kansakoulua pidemmälle, nykyään kuulumme maailman koulutetuimpiin kansoihin, hän muistuttaa.

Itsenäistymisen alussa Suomen bruttokansantuote oli nykyisen Tansanian tasolla, ja vielä 60-luvulla otimme vastaan kehitysapua.

– Ponnistimme pohjalta ja onnistuimme, parissa sukupolvessa meistä tuli maailman parhaita melkein kaikessa.

Alla olevalla videolla Pölönen kertoo, mitkä ovat hänen mielestään kaikkien aikojen suomalaiset innovaatiot.

Vaikka Pölönen on arvioinut suomalaista koulua ja opetusmetodeja väliin kriittisesti, hän uskoo, että peruskoulun pulpeteissa istuu huikea potentiaali.

– Millään maalla ei ole parempia lähtökohtia. Kyse on siitä, osaammeko hahmottaa huomisen muutoksen niin, että valmistamme nuoret tulevaisuuteen emmekä tee heistä menneisyyden menestyjiä.

Silti: Suomalaisia on alle promille maapallon väestöstä. Mihin se riittää?

– Pieni ei voi taistella kaikessa isoa vastaan, mutta voimme olla ketteriä. Vähentää byrokratiaa ja purkaa sääntelyä. Tehdä Suomesta paikan, johon tulevaisuuden elintärkeä talentti, esimerkiksi tekoälyyrittäjät, haluaa tulla.

Pölösen neuvo numero neljä: Hyvinvointi ei saa tehdä meistä laiskoja.

– Olisi sääli, jos Suomesta ja Euroopasta tulisi saavutettujen etujen museo.

”Peräpeilistä ei näe tulevaisuuteen”

Perttu Pölönen uskoo kehitykseen. Mutta optimistisinkaan ei voi sulkea silmiä ilmastonmuutokselta, lähes apokalyptiselta uhalta, joka väijyy ihmiskunnan ja koko planeetan yllä.

Eniten häntä huolestuttaa kuitenkin lisääntyvä eriarvoisuus.

– Pelkään, että se tulee entisestään kärjistymään, koska yleensä uusi teknologia luo ainakin aluksi eriarvoisuutta ihmisten välille.

Ensin puhelin oli vain harvoilla, ja vasta vähän ajan kuluttua tekniikka halpeni ja puhelimen käyttö tuli mahdolliseksi kaikille. Samoin käy edistyneemmän teknologian kanssa.

– Kysymys kuuluu, kuinka nopeasti saavutetaan vaihe, jossa kaikki pääsevät hyötymään älylaitteista, esimerkiksi robotiikasta, teollisesta 3D-printtauksesta tai kvanttitietokoneista.

Eriarvoisuus uhkaa korostua etenkin sukupolvien välillä. Tämä johtuu siitä, että teknologiaa kehittävät etupäässä nuoret.

– Ikäihmiset syyttävät teknologiaa, mutta heiltä ei ole kysytty, mitä he haluavat ja tarvitsevat. Meidän tehtävä on pitää kaikki mukana teknologian murroksessa, se kainuulainen mökinmummokin.

View this post on Instagram

Back at my day job. ?

A post shared by Perttu Pölönen (@perttu.polonen) on

Myös ilmastonmuutoksen selättäminen on Pölösen mielestä viime kädessä johtamishaaste ja tahdon asia. Toistaiseksi johtajuutta ja tahtoa ei ole löytynyt.

Voisimmeko lopettaa nälänhädät? Kyllä. Ruokaa riittäisi kaikille, jos se jaettaisiin nykyistä tasapuolisemmin. Voisimmeko nostaa kaikki ihmiset köyhyysrajan yläpuolelle? Kyllä. Entä pystyisimmekö saamaan lapsikuolleisuuden lähes nollaan? Yes!

– Meillä on teknologia, välineet ja vauraus korjata kaikki nämä ongelmat ja torjua myös ilmastonmuutos, mutta riittääkö meillä tahtoa?

Pölösen neuvo numero viisi: Kun uhka on globaali, ei peräpeiliin katsominen auta.

– Muutos ja luopuminen pelottavat, ja silloin on kiusaus uskoa niitä, jotka lupaavat palauttaa entisajan ihanteet ja hallinnan. Älä usko heitä, sillä paluuta entiseen ei ole.

”Tee maailmasta parempi”

Kolmas globaali uhka piilee Pölösen mielestä verkko- ja sosiaalisen median sisältöjen radikalisoitumisessa.

– Sisällöissä pitää ampua aina vaan kovempaa, jotta ne saavat maksimaalisen huomion informaatiotulvassa. Jos katsot videon Donald Trumpista, palvelun algoritmi ohjaa vain kolmen sinulle suositellun videon kautta Ku Klux Klania ihannoivan materiaalin ääreen.

This struck me by surprise! MIT Tech Review 35 Innovators under 35 in Europe!!! I could’ve made the list still in…

Julkaissut Perttu Pölönen Tiistaina 4. joulukuuta 2018

Algoritmien logiikka pyrkii pönkittämään jo olemassa olevia käsityksiämme ja ennakkoluulojamme – tai manipuloimaan ja muuttamaan toimintaamme haluttuun suuntaan.

– Internetiä ei luotu sivistämään meitä, vaan pitämään meidät tyytyväisinä. Meillä on pääsy kaikkeen maailman tietoon, mutta se ei ole tehnyt meistä uteliaita eikä lisännyt halua haastaa omaa ajattelua.

Pölösen kuudes ja viimeinen neuvo: Teknologia tekee monet asiat paremmin kuin me, mutta se ei tee meistä parempia ihmisiä.

– Entä jos tekisimme maailmasta paremman emmekä pelkästään tehokkaamman?

Lopuksi tulevaisuusguru kertoo, mikä on elämän tarkoitus.

– Elämän tarkoitus on pitää huoli siitä, että tavoittelee oikeita asioita. Mikään ei kalva niin kuin se, että huomaa onnistuneensa jossain, millä ei ole ollut oikeasti mitään väliä.

Perttu Pölönen puhuu Ammattialafoorumissa 23. lokakuuta 2020. Ilmoittaudu mukaan täältä.