Lakko-oikeus on yksi työntekijöiden ammatillisista perusoikeuksista, mutta voiko lakon laittomuuden tietää etukäteen? Entä mikä on lakkosakko tai poliittinen lakko? Kysymyksiin lakko-oikeudesta vastaa JHL:n lakimies Keijo Tarnanen.
JHL:läiset työntekijät käyttivät viimeksi työtaistelu- ja lakko-oikeuttaan viime vuoden loka- marraskuussa. Ensin lakkoiltiin Oulun kaupungin ateria- ja puhtauspalvelujen ulkoistamisia ja sitten Jyväskylän kaupungin jättilomautuksia vastaan.
Usein työnantajapuoli pyrkii leimaamaan lakot laittomiksi. Jyväskylässä näin kävi jo ennen kuin lakko oli alkanutkaan. Työantaja piti lakkoa ”laittomana poliittisena työtaisteluna” ja paikallislehti Keskisuomalainen (29.10., 5.11.2020) otsikoi sen lakkoa edeltävänä päivänä laittomaksi. Työntekijällä on kuitenkin oikeus tietyin edellytyksin ja rajojen puitteissa osallistua lakkoon eli seisauttaa työnteko väliaikaisesti.
1 Mikä on lakko-oikeus?
Työtaisteluoikeus on työntekijöiden ammatillisesta yhdistymis- ja järjestäytymisvapaudesta johdettava perusoikeus (Suomen perustuslaki 13 §). Lakko on keskeinen työtaistelumuoto. Se on kollektiivinen työtaistelutoimi, jossa henkilöjoukko seisauttaa työnteon väliaikaisesti.
Lakolla pyritään tietyn tarkoituksen toteuttamiseen painostuksen tai uhan avulla, ja se liittyy ainakin välillisesti palvelussuhteeseen. Se voidaan toteuttaa monin eri tavoin.
2 Koska lakko on laillinen?
Yleensä työtaistelutoimet ovat sallittuja silloin, kun niitä ei ole erikseen kielletty. Työehtosopimus (tes) asettaa työrauhavelvollisuuden sopimuskaudeksi, jolloin tesiä vastaan kohdistuvat toimenpiteet ovat kiellettyjä. Kun voimassa oleva työ- tai virkaehtosopimus on päättynyt, alkaa niin kutsuttu sopimukseton tila. Silloin erilaiset työtaistelutoimet ovat laillisia.
3 Mikä on poliittinen lakko?
Poliittisella lakolla halutaan vaikuttaa poliittisiin tai yhteiskunnallisiin päämääriin. Myötätunto- eli tukilakolla taas osoitetaan tukea jonkin toisen alan tai toimipaikan lakossa oleville.
– Kunnan ja valtion virkamiehillä ei ole oikeutta poliittiseen tai myötätuntolakkoon.
Tukilakko ja poliittinen lakko ovat laillisia työtaistelutoimia, jos lakolla ei osaksikaan pyritä vaikuttamaan oman tesin määräyksiin. Myös tuettavan tukilakon on oltava laillinen. Kunnan ja valtion virkamiehillä ei ole oikeutta poliittiseen tai myötätuntolakkoon.
runsain joukoin väkeä. Poliittisella mielenilmauksella vastustettiin silloisen pääministeri Juha Sipilän hallituksen ajamaa työttömien aktiivimallia.
Lue lisää: #Äänityöttömälle: Jo riittää kyykytys
4 Mikä on lakkosakko?
Työnantaja voi haastaa ammattiliiton ja yhdistyksen työtuomioistuimeen työrauhavelvoitteen rikkomisesta. Tuomioistuin voi tuomita ne hyvityssakkoon, jos lakon aikana tes on ollut voimassa ja sen katsotaan kohdistuvan johonkin tesissä sovittuun asiaan ja työnantajan työnjohto-oikeuteen. Laittoman lakon seuraukset kohdistuvat aina ammattiliittoon tai sen jäsenyhdistykseen eivät yksittäiseen työntekijään.
5 Voiko lakon laillisuuden tietää etukäteen?
Osapuolten etukäteen esittämät kannanotot työtaistelun laillisuudesta ovat vain heidän omia, usein tarkoitushakuisia arvioitaan. Arvioita on kyllä sinänsä helppo esittää lakkoja koskevaan laajaan oikeuskäytäntöön nojautuen. Laillisuudesta päättää lopulta aina kuitenkin työtuomioistuin. Yksittäisen työntekijän näkökulmasta lakkoa voi pitää laillisena, kun toimeenpanijana on yhdistys tai liitto.
Lue lisää: JHL:n työtaisteluohjeet