Kiinnipitäminen on viimeinen keino turvallisuuden takaamiseksi. Koulussa voimakeinoihin saavat turvautua vain opettaja ja rehtori, ei koulunkäynninohjaaja. Lapsella on oikeus tulla kuulluksi.
Toisluokkalainen joutui kiinnipitojen kohteeksi toistuvasti lyhyen ajan sisällä koululla ja iltapäiväkerhossa. Lasta oli muun muassa pidetty maassa painopeiton alla siten, että yksi ohjaaja oli istunut lapsen päällä ja toinen pidellyt jalkoja.
Lapsen vanhempi kanteli asiasta. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen antoi 12. marraskuuta 2021 ratkaisun kiinnipitotilanteista koululla.
Ratkaisussa käsitellään voimankäyttöä, vanhempien ennalta annetun suostumuksen merkitystä ja oppilaalle annettavaa tukea perusopetuksessa.
Voimakeinojen käyttö merkitsee vakavaa puuttumista perustuslain turvaamaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Tähän oikeuteen ei saa puuttua mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta.
Milloin ja kenellä on oikeus käyttää voimaa?
Perusopetuslaissa opettajalla ja rehtorilla on oikeus voimakeinojen käyttöön vain, kun oppilas poistetaan luokkahuoneesta tai oppilaalta otetaan haltuun aine tai esine.
Muussa tilanteessa kiinnipito ja perusoikeuksien rajoittaminen voivat tulla kyseeseen ainoastaan rikoslain mukaisena hätävarjeluna tai pakkotilassa silloin, kun vähemmän rajoittavat toimet eivät tule kysymykseen.
Kiinnipitäminen on viimesijainen keino.
Kiinnipitäminen on viimesijainen keino turvallisuuden takaamiseksi ja oppilaan rauhoittamiseksi, oikeusasiamies painottaa. Hän toteaa, että ”kiinnipitämisen on oltava joka tapauksessa luonteeltaan lähinnä hoidollista sekä kokonaisuutena arvioiden puolustettavaa, kun otetaan huomioon lapsen käyttäytyminen ja kokonaistilanne”.
Kauanko saa rajoittaa?
Rajoittaa ei saa enempää tai kauemmin kuin on välttämätöntä. Painopeittoa voidaan käyttää ainoastaan terapeuttisena ja rauhoittavana välineenä, koska perusopetuslaki ei salli voimankäyttövälineitä.
Kurinpitovalta on perusopetuslaissa annettu vain opettajille ja rehtorille, ei kouluavustajille tai -ohjaajille. ”Jos voimakeinoja käyttää tai kiinnipitoihin turvautuu koulunkäynnin-ohjaaja, menettelyä ei voida missään tilanteessa arvioida perusopetuslain mukaan”, ratkaisussa todetaan.
Kiinnipitoja arvioidaan siis rikoslain perusteella, jolloin kyse voi olla hätävarjelusta tai pahoinpitelystä.
Tapauksessa lapsen vanhempien kanssa oli etukäteen sovittu tiettyjen rajoitustoimenpiteiden käytöstä. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies toteaa, että ”vaikka henkilön oma suostumus ei oikeuta rajoittamaan hänen perusoikeuksiaan, voi se olla yksi tekijä arvioitaessa sitä, miksi asiassa on käytetty kiinnipitoa”.
Lue lisää: 14 kuvaa kertoo, kuinka lämpimät välit koulunkäynninohjaaja Terhi Tuomaisella ja erityisnuorilla on
Mitä oikeuksia lapsella on?
Kun suostumusta hankitaan, on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että suostumus on aidosti vapaaehtoinen ja riittävän täsmällinen sekä siihen, että suostumuksen antaja ymmärtää sen merkityksen.
Lapsella on oikeus ilmaista oma näkemyksensä ja saada se huomioiduksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies toteaa, ettei voi pitää hyväksyttävänä, että oikeutus oppilaan kiinnipitoihin ja käytettyihin menetelmiin johdetaan huoltajan antamasta suostumuksesta.
Lapsella on oikeus suojeluun ja huolenpitoon.
Apulaisoikeusasiamies korostaa, että heti tarpeen ilmetessä on tärkeää antaa oppilaalle riittävä tuki oppimiseen ja koulunkäyntiin. Hän huomauttaa, ettei koulu voi toistuvasti käyttää kurinpitokeinoja tai kiinnipitoa järjestyksen ylläpitämiseen silloin kun lapsen käytökseen koulussa vaikuttaa hänen terveydentilansa tai muu tuen tarpeensa.
Lapsella on oikeus oppimisen ja koulunkäynnin tukeen sekä hyvinvoinnilleen välttämättömään suojeluun ja huolenpitoon. Kaikkia oppilaita tulee suojella aggressio- ja konfliktitilanteilta, ja koulun on löydettävä keinot tukea oppilasta niin, ettei tilanteisiin toistuvasti ajauduta.
Lue lisää: Lakimies vastaa: Voiko oppilaan kiinnipito olla pahoinpitelyä?
Tarja Terävä on JHL:n oikeudellisen toimialueen lakimies.