Korkeimman oikeuden tuore ratkaisu linjaa, velvoittaako työsuhteen olennaisen ehdon yksipuolinen muuttaminen työantajaa yhteistoimintaneuvotteluihin.
Yritysten yhteistoimintalain mukaan työnantaja on velvollinen käymään työvoiman käytön vähentämistä koskevat neuvottelut, jos se harkitsee toimenpiteitä, jotka voivat johtaa työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla. Velvoitteen laiminlyönti voi oikeuttaa vähentämistoimenpiteen kohteeksi joutuneen työntekijän saamaan työnantajalta yhteistoimintalaissa säädettyä hyvitystä.
Korkein oikeus otti ennakkoratkaisussaan (KKO:2021:17) kantaa siihen, kuuluuko työnantajan yksipuolisesti muuttama työsuhteen olennainen ehto kyseisen neuvotteluvelvoitteen piiriin, ja voiko velvoitteen laiminlyönti tässä tapauksessa johtaa hyvitysseuraamukseen. Tapauksessa työn-
antajayhtiön tuotantomäärät olivat pienentyneet, ja työnantaja oli yksipuolisesti muuttanut työntekijöiden työsuhteiden olennaista ehtoa. Tapauksessa työnantaja oli muuttanut aiemmin työaikaan kuuluneet lounastauot työntekijöiden omaksi ajaksi.
Työntekijät vaativat korkeimmassa oikeudessa hyvitystä, koska he katsoivat työnantajan laiminlyöneen yhteistoimintavelvoitetta.
Työnantaja kuului yhteistoimintalain soveltamisalaan, mutta ei ollut käynyt työvoiman käytön vähentämistä koskevia neuvotteluja ennen ehtomuutoksen tekemistä.
Työntekijät vaativat korkeimmassa oikeudessa hyvitystä, koska he katsoivat työnantajan laiminlyöneen yhteistoimintavelvoitetta. Lisäksi työnantajan yksipuolinen ehtomuutos tulisi rinnastaa tilanteeseen, jossa työnantaja ensin irtisanoo työsopimuksen ja tarjoaa sitten uutta sopimusta muutetuin ehdoin. Vastaavasti hyvityksen saamisen edellytykseksi säädettyä irtisanomisen käsitettä olisi tulkittava niin, että se kattaa myös työsuhteen
olennaisen ehdon yksipuolisen muuttamisen.
Lue lisää: Lakimies vastaa: Mitä yhteistoimintaneuvotteluissa pitää käsitellä?
Työnantaja kiisti työntekijöiden vaatimukset ja vaati kanteen hylkäämistä. Sen mukaan sillä ei ollut ollut velvollisuutta käydä työvoiman käytön vähentämistä koskevia neuvotteluja, koska se ei ollut lomauttanut, irtisanonut eikä osa-aikaistanut kantajia. Lisäksi se katsoi, ettei työsuhteen olennaisen ehdon yksipuolista muuttamista voi rinnastaa irtisanomiseen, kun arvioidaan työntekijän oikeutta hyvitykseen.
Lisäksi korkein oikeus vetosi yhteistoimintalain tarkoitukseen suojella työntekijää.
Korkein oikeus totesi ratkaisunsa perusteluissa, että yhteistoimintalain sanamuodon mukaan velvollisuus työvoiman käytön vähentämistä koskevien neuvottelujen käymiseen koskee vain tilanteita, joissa työntekijöitä uhkaa irtisanominen, lomauttaminen tai osa-aikaistaminen. Siten lain sanamuoto viittaa siihen, että muu työsuhteen ehtojen yksipuolinen muuttaminen kuin osa-aikaistaminen ei kuulu neuvotteluvelvoitteen piiriin.
Korkein oikeus viittasi kuitenkin aikaisempaan oikeuskäytäntöönsä. Tietyt työsopimuksen päättämistä koskevat, työntekijän suojaksi säädetyt oikeussäännöt soveltuvat myös tilanteessa, jossa työnantaja muuttaa yksipuolisesti työsuhteen olennaista ehtoa sen sijaan, että irtisanoisi työsopimuksen ja tarjoaisi uutta sopimusta muutetuin ehdoin. Lisäksi korkein oikeus vetosi yhteistoimintalain tarkoitukseen suojella työntekijää.
Korkein oikeus katsoi kantajilla olleen oikeus hyvitykseen yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta.
Korkein oikeus katsoi näiden seikkojen puoltavan tulkintaa, jonka mukaan työsuhteen olennaisen ehdon yksipuolinen muuttaminen rinnastetaan yhteistoimintalakia sovellettaessa työsopimuksen irtisanomiseen. Siten työnantaja oli laiminlyönyt yhteistoimintavelvoitteensa, kun se oli jättänyt käymättä työvoiman vähentämistä koskevat neuvottelut. Yhteistoimintalain sisäiseen johdonmukaisuuteen vedoten korkein oikeus katsoi lisäksi kantajilla olleen oikeus hyvitykseen yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta.
Yritysten yhteistoimintalakia ollaan parhaillaan uudistamassa. Työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolinen muuttaminen tultaneen uudistuksessa säätämään nimenomaisesti yhteistoimintalain
muutosneuvotteluiden piiriin kuuluvaksi tilanteeksi.