28.3.2024

Muistimaisteri ja sinnikkyyden perikuva: Nimityypit Sami ja Kallas kertovat, mistä saavat ideat Espoon katujen nimiksi

Työn imua ei voi estää, kun kokenut konkari ja tuore osaaja yhdistävät voimansa. Tällä kertaa Motiivin Työkaverini-juttusarja kurkistaa nimistöammattilaisten saumattomaksi hitsautuneeseen yhteistyöhön.

Alahoro Asikkalassa, Kusipää Sodankylässä, Pallivaha Turussa. Hätäpaskanlähde Isokyrössä, Paskahauta Keuruulla ja Pervonmaa Loimaalla.

Moni jaksaa hihitellä hävyttömille paikannimille, joita maamme tarjoaa suhteellisen runsaasti. Alun perin nämäkään nimet eivät olleet härskejä, vaan aikansa kielen tuotteita. Esimerkiksi Paska-alkuinen nimi on saattanut kertoa paikan mutaisuudesta.

Mutta naurattavatko nimet nimistöammattilaisia? Kallas Lukka, 38 ja Sami Suviranta, 61, suunnittelevat Espoon kaupungilla rakenteilla olevien alueiden paikannimiä ja katuosoitteita. Nyt he kertovat yhteistyöstään toimistollaan Espoon Otaniemessä.

– Me voisimme puhua nimistä loputtomasti, Lukka pohtii ja naurahtaa.

– Mutta nimet viehättävät vähän eri syistä kuin maallikkoa, JHL:läinen Suviranta jatkaa.

Sami Suvijärvellä ja Kallas Lukalla on paljon yhteistä. Molemmilla ensimmäinen nimistökurssi suomen kielen yliopisto-opinnoissa kolahti ja johti uralla nimistöjen parissa.

Uudet kielen vivahteet innostavat

Historiallisten ja kulttuuristen yhteyksien ymmärtäminen saa ammattilaiset innostumaan. Kielestä löytyy jatkuvasti uusia vivahteita.

Esimerkiksi Espoon Latokaskessa on osa-alue nimeltään Kukkumäki. Nimi tulee vanhasta mökin nimestä Kuckubacka, jossa murresana kucku tarkoittaa käkeä.

– Nimet viehättävät ammattilaista eri syistä kuin maallikkoa. Sami Suviranta

– Jo tarina on hauska. Hauskaa on myös se, että kyse on ollut aikansa muotinimestä. Espoossa ja muualla Uudellamaalla on ollut useampia tämännimisiä torppia ja mäkitupia, Suviranta kertoo.

Ihmiset ovat siis lainanneet Kuckubacka-nimen muista kylistä, koska miksei mukavalla nimellä voisi kutsua myös oman kylän mökkiasumusta.

Nykynimetkin suunnitellaan vuosisatojen nimistöhistorian päälle. Lisäksi alueiden omalla historialla ja luonteilla on väliä, mutta jo käytössä olevia nimiä ei enää saa antaa pääkaupunkiseudulla.

Paikallisen kulttuurin ja kielien arvostaminen on ase englannin ylivaltaa vastaan. Espoossa paikannimet suunnitellaan edelleen suomeksi ja ruotsiksi, vaikka palvelua saa myös englanniksi.

Työuran eri päät täydentävät toisiaan

Sami Suviranta on kävelevä Espoon historian ja nimistöjen hakukone. Kallas Lukka puolestaan tuo työpaikalle uutta näkemystä ja tietotekniikkataitoja.

Suviranta on suunnitellut nimiä Espoossa yli 30 vuotta. Lukka tuli taloon lokakuussa vanhempainvapaan sijaiseksi. Yhteistyö solahti uomiinsa heti.

– Rakkaus nimiin ja luottamus toisen ammattitaitoon yhdistävät meitä. Kallas Lukka

He olivat entuudestaan tuttuja työkavereita, sillä muutama vuosi sitten Lukka työskenteli talossa kahden ja puolen vuoden ajan.

– Rakkaus nimiin ja luottamus toisen ammattitaitoon yhdistävät meitä, Lukka tiivistää hyvän yhteistyön salaisuuden.

Kävelykokoukset eri alueilla ovat yksi tapa tehdä yhteistyötä.

Etänäkin homma toimii

Koronan perintönä Suviranta työskentelee pääosin etänä, Kallas toimistolla. Yhteistyö pelaa etäyhteyksien ansiosta tai niistä huolimatta. Välillä töitä tulee paiskittua yksin, mutta yhdessä he sparrailevat usein. Apua kehtaa kysyä ja sitä saa, molemmat tuumivat.

Maastoon he jalkautuvat yhdessä kerran pari kuussa.

– Kävelykokoukset ovat hyvä tilaisuus perehtyä Espoon eri alueisiin ja muutenkin kehittää työtä, Lukka pohtii.

Tällä hetkellä työn alla on Suurpellon Kyläsepäntien varteen kaavoitettavien kortteleiden nimistö. Alue on kuulunut kylään nimeltä Sepänkylä, ruotsiksi Smedsby.

– Seudulla on asunut kyläseppä, joten nimet saadaan seppiin liittyvästä sanastosta, Suviranta kertoo.

Mikään ei ärsytä toisessa

Puolin ja toisin satelevat kehut eivät vaikuta sanahelinältä vaan vilpittömältä toisen arvostamiselta. Hymyt ovat herkässä.

Eikö toisessa tosiaan ärsytä yhtään mikään?

– Mitään ei ainakaan vielä ole ehtinyt tulla esiin, Lukka virnistää.

Molemmat remahtavat nauruun.

Kallas Lukka tuo tuoretta verta nimistösuunnitteluun.

Kallas Samista: Olen oppinut sinulta kaiken, mitä tiedän Espoosta

Nämä kolme sanaa luonnehtivat sinua parhaiten: Innostunut, tietävä, kannustava.

Yhdessä olemme vahvoja, koska: Yhteistyö toimii.

Meitä yhdistää: Asenne eli se, miten lähestymme asiantuntijuutta. Olemme innostuneita ja samalla aaltopituudella. Näistä luottamus rakentuu.

Tästä olemme eri mieltä: Olemme todella samalla aaltopituudella ja löydämme helposti yhteiset ratkaisut, joten en osaa sanoa.

Arvostan sinussa erityisesti: Huikeaa tietomääräsi Espoon historiasta ja nimistöstä. Voin luottaa siihen, että saan apua ja vastauksia. Sinusta tulee tosi hyvä fiilis.

Hyvän työkaverin tekee: Luottamus.

Yhteistyötämme voisi vielä parantaa: Se toimii hyvin, mutta itse voisin kysyä mielipidettä ja apua vieläkin aikaisemmin. Eihän se toista häiritse niin paljon kuin ajattelisi.

Olen oppinut sinulta: Kaiken, mitä tiedän Espoosta.

Haluaisin oppia sinulta: Kyvyn tallentaa valtavia tietomääriä.

Sami Suviranta jaksaa innostua nimistä yhä uudestaan, vaikka uraa on jo takana.

Sami Kallaksesta: Kaikki yhteistyö kanssasi on mielekästä

Nämä kolme sanaa luonnehtivat sinua parhaiten: Ammattitaitoinen, yhteistyökykyinen myös meitä laajemmin työyhteisössä, hauska.

Yhdessä olemme vahvoja, koska: Molemmilla on omat taitonsa.

Meitä yhdistää: Rakkaus nimiin. Me molemmat pystymme myös itsenäiseen työskentelyyn, sillä sitäkin tässä työssä on paljon. Asioiden pitää hoitua erillään ja yhdessä.

Tästä olemme eri mieltä: Ei vielä ole ihmeemmin tullut esiin työssä.

Arvostan sinussa erityisesti: Olet todella ammattitaitoinen ja työtoverina luotettava. Lisäksi olet mukava ja hauska. Kaikki yhteistyö on mielekästä.

Hyvän työkaverin tekee: Luottamuksen lisäksi avoimuus ja innostus.

Yhteistyötämme voisi vielä parantaa: Aina periaatteessa voi parantaa, vaikka hyvin sujuukin. Kommunikointia voisi aikaistaa.

Olen oppinut sinulta: Tuoretta näkemystä ja uutta teknologiaa.

Haluaisin oppia sinulta: Määrätietoisuutta viedä projekteja loppuun.


Lue Työkaverini-juttusarjan aiemmat osat:

Pitkämieli ja lyhytpinna: Nimi-intohimo yhdisti Samin ja Kaijan – Nämä työkaverukset ovat saattaneet keksiä sinunkin kotikatusi nimen

Elämänkokemus ja ikäero rikastuttavat työkaveruutta – Tamperelaiset lastenhoitajat Anita ja Terhi eivät ärsyynny toisiinsa koskaan

Järjen ääni ja tulisielu: Koulunkäynninohjaajat Hanna ja Marika ovat työkaverit ja bestikset, jotka soittavat toisilleen joka ilta

Työkaverini-sarja jatkuu: Vastakohdat täydentävät toisiaan, tuumivat svengaavat sairaalahuoltajat Minna ja Mirja

Työkaverini-sarja jatkuu: Sähkärit Rölli ja Masa ovat rempseitä poikia mutta pohjimmiltaan herkkiä kuin hiirulaiset

Työkaverini-juttusarja jatkuu: Kirjastovirkailijat Auli ja Tiina ovat pitkäaikainen työpari, jolta luonnistuu myös sanaton kommunikointi