Nyt tulevat EU-vaalit – Tässä ovat JHL:läiset ehdokkaat ja näin he lupaavat edistää asiaasi

Katseet siirtyvät jälleen vaaliuurnille: on aika äänestää eurovaaleissa. Motiivi esittelee kaikki seitsemän JHL:n jäsenehdokasta.

Uudet euroedustajat eli mepit valitaan eurovaaleissa 26. toukokuuta. Suomesta valitaan 13 europarlamentaarikkoa. Määrä nousee neljääntoista, kun Iso-Britannian EU-ero eli Brexit toteutuu. Kaikkiaan EU-parlamentissa on 705 meppiä.

Lue lisää eurovaaleista sekä parlamentin toiminnasta tästä.

Eurovaaleissa koko Suomi on samaa vaalipiiriä eli vaaleissa voi äänestää ketä tahansa suomalaista ehdokasta.

Euroopan parlamentti päättää muun muassa monista työelämään liittyvistä asioista. EU:n ansiosta ihmisoikeuksia kunnioitetaan, syrjintä on kielletty, EU-kansalaiset voivat liikkua vapaasti maasta toiseen tai opiskella toisessa EU-maassa.

Lue lisää: Euroopan parlamentti päättää suoraan asioistasi – 5 työelämään erikoistunutta EU-ehdokasta kertoo, miksi äänesi on todella tärkeä

Lue JHL:n tavoitteista EU-vaaleissa tästä.

Eurovaaleissa on ehdolla kaikkiaan seitsemän JHL:n jäsentä kolmesta puolueesta: Tiina Ahlfors (vas.), Eero Heinäluoma (sd.), Tiina Heikkinen (sd.), Mikkel Näkkäläjärvi (sd.), Kaija-Liisa Savolainen (sin.), Sami Säynevirta (vas.) ja Satu Taavitsainen (sd.).

Motiivi esitti heille neljä Euroopan parlamenttiin ja unioniin liittyvää kysymystä:

1 Mitkä ovat olleet tähän mennessä tärkeimmät EU:n aikaansaamat päätökset julkisilla palveluilla työskenteleville?

2 Mihin asioihin EU:n tulee tarttua seuraavan parlamenttikauden aikana julkisten palveluiden työntekijöiden näkökulmasta?

3 Millä tavalla EU:n tulisi suitsia veronkiertoa ja edistää oikeudenmukaista verotusta?

4 JHL on mukana Vaadi faktat -kampanjassa. Voisitko kertoa esimerkin siitä, millaiseen EU:ta koskevaan väärään tietoon olet törmännyt?

Tiina Ahlfors: Köyhyys poistettava 2030 mennessä

Tiina Ahlfors (vas.) on psykoterapeutti ja pienyrittäjä, joka on ennen yrittäjyyttä tehnyt mielenterveys- ja päihdetyötä kaupungin ja järjestöjen palveluksessa. Ahlfors, 43, on uusperheen äiti, jonka perheeseen kuuluu lasten lisäksi puoliso ja koira.

– Köyhyys on ihmisoikeuskysymys.

Kunnallispoliitikko Ahlforsin poliittisen työn perusajatuksena on köyhyyden poisto.

– Viime aikoina on tehty paljon tutkimuksia siitä, miten suuresti köyhyys vaikuttaa jo lapsena ihmisen toimintakykyyn ja edellytyksiin. Köyhyys on ihmisoikeuskysymys.

Ahlforsin mukaan EU:lla on jo olemassa rakenteita ja keinoja köyhyyden poistamiseen. Sen sijaan Suomessa köyhyys koetaan usein liian vaikeaksi teemaksi.

– Haluan nostaa asian keskusteluun, koska myös suomalaisten köyhien asioihin voidaan vaikuttaa EU-tasolla.

1 Mitkä ovat olleet tähän mennessä tärkeimmät EU:n aikaansaamat päätökset julkisilla palveluilla työskenteleville?

EU on turvannut yhteiskuntarauhaa sekä ihmisten hyvinvointia ja elinkeinoja.

Toisaalta EU:hun liittyy myös kielteisiä puolia. Talouskriiseissä harjoitettu politiikka on pienentänyt julkista sektoria ja vaikuttanut negatiivisesti köyhien, palkansaajien ja eläkeläisten asemaan.

2 Mihin asioihin EU:n tulee tarttua seuraavan parlamenttikauden aikana julkisten palveluiden työntekijöiden näkökulmasta?

Sosiaalisten oikeuksien pilari ja sen 20 perusperiaatetta linjaavat jo nyt niitä asioita, joilla köyhyyttä voidaan poistaa ja pienituloisten palkansaajien ja itsensä työllistävien asemaa parantaa.

– Sosiaalisten oikeuksien pilari pitää saada jäsenmaita velvoittavaksi päätökseksi.

Siihen kuuluvat oikeastaan kaikki ne asiat, joita meidän hyvinvointivaltiomme on aikoinaan ajanut: köyhyyden estäminen, ammattiyhdistysliikkeen ja palkansaajien oikeus neuvotella työntekijöiden tilanteesta, riittävä eläke ja vähimmäispalkka.

Pilariin kuuluu myös oikeus kohtuuhintaiseen hoitoon ja asumiseen sekä lapsen oikeus kohtuuhintaiseen varhaiskasvatukseen ja hoitoon.

Vielä nyt pilari on vain suositus, ensi kaudella se pitää saada jäsenmaita velvoittavaksi päätökseksi.

Olen todennut useasti, että EU puhuu tällä hetkellä rahan kieltä, mutta jos halutaan muutosta, meidän pitää puhua ihmistä.

Toinen lempilauseeni on: Ei enää köyhiä 2030. EU:ssa tämä on sisäänkirjoitettuna sosiaaliseen pilariin, minkä lisäksi myös YK on linjannut, että köyhyys poistetaan 2030 mennessä.

EU on jäänyt omissa tavoitteissaan jälkeen: sen piti puolittaa köyhyys 2020 mennessä, mutta köyhyys onkin vain lisääntynyt talouskriisien vuoksi.

3 Millä tavalla EU:n tulisi suitsia veronkiertoa ja edistää oikeudenmukaista verotusta?

Jättiläisten, kuten Facebookin, ja alustatalouden yritysten pitää ehdottomasti maksaa veronsa sinne, missä ne tekevät voittonsa. Lisäksi veroparatiisit tulee tilkitä EU-tasolla.

Verojen karkaaminen EU-alueen ulkopuolelle tai veroparatiiseihin pitää estää. EU neuvottelee sopimuksia muiden talousalueiden kanssa, jolloin näihin asioihin pitää puuttua globaalisti sopimusneuvotteluissa.

4 JHL on mukana Vaadi faktat -kampanjassa. Voisitko kertoa esimerkin siitä, millaiseen EU:ta koskevaan väärään tietoon olet törmännyt?

EU-lakeja tulkitaan toisinaan valtakunnan politiikan tai hallituksen agendan mukaan. Hyvä esimerkki on vammaisten asumisen kilpailutus, jossa mentiin EU:n taakse. Todellisuudessa EU ei kuitenkaan velvoittanut kilpailuttamaan. Vammaisten asumisessa tämä on pahimmillaan tarkoittanut sitä, että vammaisen on pitänyt vaihtaa asuntoa, kun palveluntuottaja on vaihtunut.

Tiina Heikkinen: Lapsivaikutusarvioinnit päätöksentekoon

Tiina Heikkinen (sd.) on kajaanilainen kehitysvammaopetuksen koulunkäyntiavustaja sekä tuore kansanedustajan varaedustaja. Hän on kuulunut ammattiliittoon jo JHL:n edeltäjän KTV:n aikana ja toiminut myös varapääluottamusmiehenä.

Heikkinen, 35, ei alun perin suunnitellut ryhtyvänsä eurovaaliehdokkaaksi.

– Tuntui kuitenkin siltä, että Euroopan parlamentissa tehdyt päätökset vaikuttavat suuresti myös tavallisen ihmisen elämään. Hoksasin, että minulle olisi tilausta tavallisten ihmisten asioita hoitamisessa.

Heikkisellä on kolme lasta, kaksi kissaa ja koiraa sekä puoliso. Hän on myös omaishoitaja.

Vapaa-ajallaan Heikkinen rassailee amerikanrautaa sekä kulkee metsässä.

1 ja 2 Mitkä ovat olleet tähän mennessä tärkeimmät EU:n aikaansaamat päätökset julkisilla palveluilla työskenteleville ja mihin asioihin EU:n tulisi tarttua seuraavalla parlamenttikaudella?

Tavoitteena on edistää palkkatasa-arvoa ja saada työntekijöille inhimilliset työolot. Esimerkiksi nollatuntityösopimuksia tulee parantaa.

Jos Euroopassa olisi yhtenäiset työsopimukset ja työehdot, ihmisten työ olisi suojattua ja jokaisen työstään saama palkka riittäisi elämiseen.

Minua huolettaa, että nykyisellä työmarkkinapolitiikalla luodaan halpatyövoimamarkkinoita. Tällöin työntekijät kärsivät. Suomalaisten veronmaksajien ei pian ole mahdollista tehdä työtä, koska sillä ei tule toimeen.

Minulle lapset ovat kaikessa poliittisessa työssäni ensisijainen asia, sillä he ovat meidän tulevaisuutemme. Euroopan päätöksentekoon pitää ottaa lapsivaikutusarvioinnit mukaan.

– Jos Euroopassa olisi yhtenäiset työehdot, jokaisen palkka riittäisi elämiseen.

Haluan tehdä ennaltaehkäisevää politiikkaa. Siksi lapsiin ja nuoriin tulee sijoittaa.

3 Millä tavalla EU:n tulisi suitsia veronkiertoa ja edistää oikeudenmukaista verotusta?

Meidän pitää pyrkiä reiluun kilpailuun ja siihen, että verokikkailu ei ole mahdollista EU:n sisällä – eikä mielellään missään koko maailmassa. Veroparatiisit pitää kieltää ja veronkierron olla rangaistavaa.

4 JHL on mukana Vaadi faktat -kampanjassa. Voisitko kertoa esimerkin siitä, millaiseen EU:ta koskevaan väärään tietoon olet törmännyt?

Luin mielipidekirjoituksen, jonka mukaan meille on pakkosyötetty Eurooppaa ja yhteisöllisyyttä. On harhaa kuvitella, että Suomi voisi pärjätä ilman Eurooppaa tai Euroopan unionia.

En ymmärrä, miksi toiset haluavat lietsoa vihaa, kun pitäisi pyrkiä rauhaan ja yhteistyöhön.

Eero Heinäluoma: Suomen pitäisi ottaa isompi rooli EU:ssa

Eero Heinäluomalle (sd.) eurovaaliehdokkuus on jatkumoa pitkälle uralle suomalaisessa päätöksenteossa.

Heinäluoma, 64, on toiminut kansanedustajana ja eduskunnan puhemiehenä. Lisäksi hänet on nähty SDP:n puoluesihteerinä sekä Vanhasen ensimmäisen hallituksen valtiovarainministerinä. JHL:ssä Heinäluoma on edustajiston jäsen.

– Suomi on ollut EU:ssa kokoaan isompi vaikuttaja, mutta merkityksemme on kutistunut.

– Yli puolet meidän lainsäädännöstämme saa alkunsa eurooppalaisesta päätöksenteosta. Tässä tarvitaan vahvaa suomalaista panosta, Heinäluoma perustelee siirtymistään EU-ehdokkaaksi.

Hän muistuttaa kannattaneensa aina EU-jäsenyyttä ja kertoo osallistuneensa jäsenyyden puolesta tehtävään kampanjointityöhön palkansaajaliikkeen riveissä. Sittemmin hän on ollut Euroopan sosialidemokraattisen puolueen varapuheenjohtaja ja valtiovarainministerikaudellaan EU:n valtiovarainministerineuvoston puheenjohtaja.

– Tiedän, että vaikuttaminen on mahdollista, mutta se vaatii täydellisen sitoumuksen. Suomi on ollut aikoinaan EU:ssa kokoaan isompi vaikuttaja, mutta nyt merkityksemme on kutistunut. Suomen pitäisi ottaa uudelleen isompi rooli EU:n sisällä. Olemme EU-maiden eturivissä monissa asioissa, kuten miesten ja naisten tasa-arvossa tai innovatiivisuudessa.

1 Mitkä ovat olleet tähän mennessä tärkeimmät EU:n aikaansaamat päätökset julkisilla palveluilla työskenteleville?

EU:n ansiosta taloutemme on kehittynyt paremmin. Tämä on tuonut meille voimavaroja huolehtia julkisista palveluista. Lisäksi EU tunnustaa työntekijöiden oikeudet ja neuvottelutoiminnan.

Tärkeää on myös, että EU antaa kullekin jäsenmaalle mahdollisuudet rakentaa hyvinvointipalvelut oman maan kulttuurin ja toiveiden pohjalta. Unioni ei pakota yksityistämään eikä kilpailuttamaan kaikkia palveluita, vaan jäsenmaat voivat järjestää esimerkiksi koulutuksen tai terveydenhuollon niin kuin itse katsovat parhaaksi. On arvo sinänsä, ettei unioni päätä kaikesta.

– On arvo sinänsä, ettei unioni päätä kaikesta.

2 Mihin asioihin EU:n tulee tarttua seuraavan parlamenttikauden aikana julkisten palveluiden työntekijöiden näkökulmasta?

Tulevaisuudessa työntekijöiden oikeuksia pitää vahvistaa. Unioni ei voi olla vain markkinoita ja yrityksiä varten. Meidän pitää huolehtia siitä, että unioni turvaa työntekijöiden neuvotteluoikeudet ja toimivat pelisäännöt esimerkiksi osa-aikaisille työntekijöille tai toisessa maassa työskenteleville.

3 Millä tavalla EU:n tulisi suitsia veronkiertoa ja edistää oikeudenmukaista verotusta?

Uuden parlamentin tulee pyrkiä lopettamaan verokierron välttely ja olla paljon tylympi verovälttelijöitä kohtaan.

Jos veronkierto sallitaan, julkisen sektorin tulopohja pettää ja työolot sekä palvelut heikkenevät. Onneksi tätä keskustelua ei käydä yksin Suomessa ja EU:ssa vaan myös OECD-maissa. OECD on käynnistänyt verovälttelyn estämishankkeen, joka toteutetaan kahden kolmen vuoden aikana.

Veronkierron ja verokilpailun ehkäisemiseksi pitää verotuksen avoimuutta lisätä. Yritysten tulee raportoida maakohtaisesti liiketoiminnan tulokset ja maksetut verot.

Toisaalta on edistettävä sellaisia minimiveroratkaisuja, joissa yritysten tulosta voidaan verottaa siinä maassa, jossa tulos on syntynyt – silloinkin, kun yritys yrittää saada verohyötyjä veroparatiisista. Tämä on suuri hanke, jossa puhutaan useiden miljardien verotuloista.

4 JHL on mukana Vaadi faktat -kampanjassa. Voisitko kertoa esimerkin siitä, millaiseen EU:ta koskevaan väärään tietoon olet törmännyt?

Erittäin usein väitetään, että EU-säädökset vaativat aina kilpailuttamaan. Tämä ei ole totta. Julkisista peruspalveluista on nimenomaisesti säädetty, ettei EU vaadi kilpailutusta: jäsenmaat päättävät itse, miten esimerkiksi terveydenhuolto tai koulutus on järjestetty.

Toinen virheellinen tieto liittyy hankintadirektiiviin. Julkisia hankintoja tehtäessä on kilpailutettava, jotta veronmaksajille voidaan tuottaa edullisia ratkaisuja. EU:n raja-arvot ovat kuitenkin paljon korkeammat kuin mitä Suomessa käytetään. Käytännössä siis Suomi on itse vetänyt hankintadirektiivin sovellutusrajan niin alas, että pienissä tapauksissa pienet yritykset kärsivät.

Samanlainen tapaus on liikelaitosten ulosmyyntioikeus. Tässäkin tapauksessa Suomi on itse linjannut ulosmyyntirajan viiteen prosenttiin, kun EU sallisi jopa 20 prosenttia. Tämän tuloksena julkisten liikelaitosten toiminta käy vaikeaksi.

Molemmissa tapauksissa kyse on siitä, etteivät EU-säännökset rajoita asiaa vaan syynä ovat ideologisista syistä Suomessa tehdyt väärät päätökset.

Mikkel Näkkäläjärvi: Eurooppaa on kehitetty liikaa talouden ehdoilla

Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi (sd.) opiskelee parhaillaan johtamista Lapin yliopistossa. Hänen juurensa ovat vahvasti Lapissa, jossa hän vietti lapsuutensa poromiesperheessä. Myös metalliteollisuus, matkailu sekä asiakaspalvelun tehtävät ovat hänelle tuttuja.

Näkkäläjärvi, 28, on tällä hetkellä Euroopan Unionin alueiden komitean pohjoisin jäsen.

– Olen kasvanut Pohjois-Lapissa ja asunut Inarissa, joka on rajakunta sekä Norjan että Venäjän kanssa. Tätä kautta muun muassa rajan yli tapahtuva yhteistyö on tullut tutuksi.

Näkkäläjärvi oli neljä vuotta sitten ehdolla eduskuntavaaleissa, mutta tällä kertaa hän valitsi eurovaalit. Hän uskoo, että Euroopan parlamentissa on suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa muun muassa ilmastonmuutokseen, ympäristön tilaan, rauhantyöhön ja digitalisoitumiseen liittyviin kysymyksiin.

Erityisesti Näkkäläjärvi haluaa edistää EU-integraatiota.

– Euroopan valtiot ja varsinkin pohjoismaiset hyvinvointivaltiot hyötyisivät, jos esimerkiksi verotusta yhtenäistettäisiin.

View this post on Instagram

Euroopan reunalta Euroopan ytimeen. Olen ehdolla Euroopan parlamenttiin koska haluan päästöttömän hyvinvointivaltion, jossa kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa. EU on tuonut Suomelle turvallisuutta, tukenut kestävää kasvua ja antanut miljoonille nuorille mahdollisuuden opiskella ja elää ulkomailla. EU on puolustanut ihmisoikeuksia ja rauhaa. EU:n myötä Suomi on itsenäisempi ja vahvempi kuin koskaan. Ja olemme mukana niissä pöydissä, joissa asioistamme päätetään. Nyt vahvaa Euroopan unionia tarvitaan taistelemaan aikamme isoimpien kysymyksien puolesta: Ilmastonmuutos uhkaa ihmiskunnan tulevaisuutta, ja ilmaston lämpeneminen ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on saatava pysäytettyä. Demokratian, ihmisoikeuksien ja ihmisten vapauksien puolustajia kaivataan kipeämmin kuin aikoihin niin Euroopassa kuin koko maailmassa. Jotta uusilta talouden kriiseiltä, massatyöttömyydeltä ja inhimilliseltä kärsimykseltä vältytään, tarvitaan oikeudenmukaista talous- ja veropolitiikkaa, yhteisiä pelisääntöjä ja solidaarisuutta. Minä olen matkalla Euroopan reunalta Euroopan ytimeen varmistamaan, että EU kamppailee tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen torjumisen, kestävän arktisen politiikan, ihmisoikeuksien ja demokratian puolesta. Tule mukaan! Tervetuloa jo 26.4. klo 19.00 Helsingin Ravintolan Maxineen vaalibileisiin. Siellä julkaistaan myös varsinainen vaalivideo. Facebook-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/802693640093981 Saa jakaa ja kutsua kavereita mukaan! ✌️#EU #Eurooppa #vaalit2019

A post shared by Mikkel Näkkäläjärvi (@nakkalajarvi) on

1 Mitkä ovat olleet tähän mennessä tärkeimmät EU:n aikaansaamat päätökset julkisilla palveluilla työskenteleville?

EU on kehittänyt työelämää esimerkiksi parantamalla työturvallisuutta. EU on solminut kauppasopimuksia eri maiden kanssa ja pyrkinyt niissäkin ottamaan työntekijöiden oikeudet kohtuullisesti huomioon.

Uusimpia uudistuksia ovat maasta toiseen liikkuvien työntekijöiden sosiaaliturvauudistus, nollatuntisopimus ja perhevapaauudistus.

– Eurooppaa on kehitetty liikaa talouden ehdoilla.

Paljon on silti tehtävää, sillä mielestäni Eurooppaa on kehitetty liikaa talouden ehdoilla.

2 Mihin asioihin EU:n tulee tarttua seuraavan parlamenttikauden aikana julkisten palveluiden työntekijöiden näkökulmasta?

Meidän pitää kehittää Euroopan sisämarkkinoille sääntöjä, joilla estetään yrityksien mahdollisuudet verokikkailuun ja verojen välttelyyn. Lisäksi tarvitaan toimenpiteitä, joilla turvataan työntekijöiden oikeus kouluttautua uusiin tehtäviin, jos työpaikka on taloudellisten tekijöiden vuoksi vaarassa.

Myös talouspolitiikkaa pitää miettiä uudestaan. Finanssikriisin jälkeen harjoitettiin talouskuripolitiikka, jossa valtiot pakotettiin leikkaamaan julkisista palveluista ja toimeentulosta. Tämä epäonnistui – siksi minusta talouspolitiikkaa pitäisi tehdä enemmän ihmiset edellä.

Tämä tarkoittaisi sitä, että EU:n budjetista nykyistä suurempi osa käytetään koulutukseen ja tutkimukseen. Lisäksi pitäisi kehittää suhdannetasausrahastoja, eli yhteisiä rahavarastoja, joilla voitaisiin talouskriisitilanteissa tukea ihmisten uudelleenkouluttautumista ja vauhdittaa julkisia investointeja. Se tarkoittaisi myös sitä, että tukipakettien ehdot eivät saisi olla saajilleen liian tiukkoja.

Digitalisaation puolella yleinen tietosuoja-asetus GDPR oli hyvä ensimmäinen askel. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan pidemmälle menevää sääntelyä. EU:n tulee ottaa jämerämpi ote kansainvälisten digijättien kanssa ja vaatia sääntöjä siitä, miten ihmisten tietoja saa käyttää. Lisäksi EU:n tulisi ajaa kansainvälistä yksityisyydensuojakokousta – vastaavaa kuin ilmastokokous.

3 Millä tavalla EU:n tulisi suitsia veronkiertoa ja edistää oikeudenmukaista verotusta?

Ensimmäiseksi pitäisi luoda yritysverotuksen puolella minimiverokanta sekä yhteinen veronkeräysmalli. Paljon voidaan tehdä myös esimerkiksi veropohjasäännöksen harmonisoinnin tai finanssitransaktioveron (eli rahojen siirtojen perusteella määräytyvä vero) avulla. Lisäksi pitäisi huolehtia, että automaattinen verotietojen vaihto toteutuu EU:n alueella.

4 JHL on mukana Vaadi faktat -kampanjassa. Voisitko kertoa esimerkin siitä, millaiseen EU:ta koskevaan väärään tietoon olet törmännyt?

Usein EU:n vastustajat antavat valheellisen kuvan siitä, miten paljon meillä olisi rahaa ilman EU:ta. Samalla he unohtavat kertoa, mitä kaikkea hyvää EU meille tuo ja miten iso tappio meille koituisi, jos emme olisi esimerkiksi EU:n sisämarkkinoilla ja EU:n neuvottelemien kauppasopimusten piirissä.

Kaija-Liisa Savolainen: Ennakkoluulot estivät työnsaannin

Kaija-Liisa Savolainen (sin.) on viittomakielinen ja kuuro tekstihuoltaja Jyväskylästä.

– Olin töissä Jyväskylän Sakupe Oy:llä mutta määräaikainen työsopimus päättyi kaksi kuukautta sitten ja nyt olen työtön, hän kertoo.

Savolainen, 50, haluaa parantaa erityisesti vammaisten ja vähemmistöjen tilannetta Suomessa. Hän kertoo olleensa itse noin kymmenen vuotta työttömänä kuuroutensa vuoksi ja kokee, ettei saanut työtä ennakkoluulojen vuoksi.

Savolaisen perheeseen kuuluu aviomies ja kaksi pörröistä koiraa.

1 Mitkä ovat olleet tähän mennessä tärkeimmät EU:n aikaansaamat päätökset julkisilla palveluilla työskenteleville?

Hyviä ovat olleet kaikki ne EU:n päätökset, jotka ovat vaikuttaneet työelämää kehittävien päätösten tekoon Suomessa.

2 Mihin asioihin EU:n tulee tarttua seuraavan parlamenttikauden aikana julkisten palveluiden työntekijöiden näkökulmasta?

Tärkeää on, että vammaisten ja vähemmistöjen syrjintä estetään Euroopassa.

– Vammaisten ja vähemmistöjen syrjintä on estettävä Euroopassa.

Jo nyt EU kieltää työelämässä syrjinnän sukupuolen, rodun, uskonnon, iän, vamman tai seksuaalisen suuntautuneisuuden perusteella.

3 Millä tavalla EU:n tulisi suitsia veronkiertoa ja edistää oikeudenmukaista verotusta?

Veronkierto on lopetettava ja rikollisesta veronkierrosta on määrättävä suuremmat sanktiot.

Sami Säynevirta: EU:n on tartuttava eläin- ja ympäristökysymyksiin

Sami Säynevirta (vas.) on eläinten vankkumaton puolustaja. Hän työskentelee ympäristöjärjestö Luonto-Liitossa ja toimii eläinoikeusjärjestö Animalian varapuheenjohtajana. Lisäksi hän on eurooppalainen Eurogroup for Animals –järjestön hallituksen jäsen.

Säynevirralle, 50, vaikuttamistyö europarlamentissa on ollut haaveena jo pidempään.

– Luontoon liittyvät kysymykset eivät ole pelkästään kansallisia kysymyksiä, vaan ne koskettavat koko Eurooppaa ja maailmaa. Siksi europarlamentti on tehokas kanava vaikuttaa tärkeiksi kokemiini kysymyksiin eläimistä ja luonnosta.

Säynevirta harrastaa aktiivisesti musiikkia, kuntoilua, koirien kanssa liikkumista sekä mökkeilyä.

1 Mitkä ovat olleet tähän mennessä tärkeimmät EU:n aikaansaamat päätökset julkisilla palveluilla työskenteleville?

Seuraan EU:n päätöksiä eläin- ja luontonäkökulmasta. Olen tällä hetkellä tyytyväinen EU:n komission huomioon siitä, että Euroopan suurpetojen ja erityisesti uhanalaisen suden elinvoimaisuuteen ja tilanteeseen pitää tarttua vakavasti.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Suomessa susikantaa ei voida enää hoitaa metsästämällä, vaan suden kanssa pitää pystyä elämän rinnakkain ja mahdollisia petovahinkoja pitää ennaltaehkäistä.

Toivon, että EU:ssa etsitään lisäksi ratkaisu siihen, kuinka Pohjois-Suomen porotalous ja suden rinnakkainelo pystytään mahdollistamaan.

2 Mihin asioihin EU:n tulee tarttua seuraavan parlamenttikauden aikana julkisten palveluiden työntekijöiden näkökulmasta?

Mielestäni tärkeää on tulo- ja varallisuuserojen pienentäminen. Työstä on tehtävä taloudellisesti kestävää ja työntekijöiden oikeuksia kunnioittavaa sekä samalla ympäristön kannalta oikeudenmukaista. EU:n on tärkeä huolehtia työntekijöiden työehdoista ja erityisesti muista maista tulevien työntekijöiden työehtojen osalta.

Työstä on tehtävä taloudellisesti kestävää, työntekijöiden oikeuksia kunnioittavaa ja ympäristön kannalta oikeudenmukaista.

Tavoitteeni on, että EU:ssa tartutaan eläin-, luonto-, ja ympäristökysymyksiin vakavasti ja aktiivisesti. Eläinten hyvinvoinnin tasoa ja luonnon monimuotoisuuden tilaa pitää parantaa radikaalisti ja ilmastonmuutosta on torjuttava ilmastoa kuormittavia päästöjä vähentämällä.

3 Millä tavalla EU:n tulisi suitsia veronkiertoa ja edistää oikeudenmukaista verotusta?

Veronkierto ja verovälttely on rikollista toimintaa ja se on estettävä. Tällainen toimita aiheuttaa vuosittain jopa 200 miljardin euron veromenetykset EU:ssa. Veronkierto vähentää tasapuolisia kilpailuedellytyksiä ja heikentää valtioiden veropohjaa. Tätä pystytään ehkäisemän siten, että pankkisalaisuudesta on luovuttava ja omistajatiedosta on tehtävä julkisia.

4 JHL on mukana Vaadi faktat -kampanjassa. Voisitko kertoa esimerkin siitä, millaiseen EU:ta koskevaan väärään tietoon olet törmännyt?

Asiakysymyksissä oikea ja objektiivinen tieto on ehdottoman tärkeää päätöksenteon tukena. Pidän Vaadi faktat -kampanjaa tärkeänä. Vääristyneeseen uutisointiin törmää eläin-, luonto- ja ympäristöuutisissa. Esimerkiksi eläinperäisiä tuotteita markkinoidaan usein väärillä mielikuvilla, eikä todellista eläintuotannon näkökulmaa tuoda esille.

Turkistuotteita markkinoidaan myös vääristyneesti luonnonmukaisena tuotteena. Tällaisten mielikuvien levittäminen on  valemarkkinointia ja tällaiseen toimintaan EU:n on tärkeä tuottaa jäsenmaita sitovat reunaehdot.

Satu Taavitsainen: Pikavippifirmojen vilunki kuriin

Satu Taavitsainen (sd.) on viime kauden kansanedustaja ja tämän kauden ensimmäinen varakansanedustaja. Hän työskentelee toiminnanjohtajana sosiaali- ja terveysalan järjestössä Mikkelissä.

Taavitsainen, 42, koki poliittisen herätyksen vuonna 1999 Yhdysvalloissa tehdessään vapaaehtoistyötä köyhien ja asunnottomien parissa.

– Tuolloin päätin tehdä kaikkeni, ettei Suomesta tule ihmisiä eriarvoistavaa yhteiskuntaa.

Taavitsaiselle tulevat eurovaalit ovat erittäin tärkeät.

– Eurooppalaista hyvinvointia ei mitata sillä, kuinka paljon maanosamme rikkaimmat vaurastuvat, vaan sillä kuinka huolehdimme heistä, joilla on hyvin vähän.

Taavitsainen on kuulunut ammattiliittoon opiskeluajoista saakka ja hän on JHL:n edustajiston jäsen.

1 Mitkä ovat olleet tähän mennessä tärkeimmät EU:n aikaansaamat päätökset julkisilla palveluilla työskenteleville?

Iloitsen, että EU:n ”pilliinpuhaltajadirektiivi” eli väärinkäytösten ilmoittajien suojadirektiivi on edennyt. Yritysten ja julkisyhteisöjen toiminta ei ole aina asiallista. Väärinkäytöksiä ja laittomuuksia tapahtuu, kuten Suomessa esimerkiksi vanhustenhuollossa ja perintäyhtiöissä.

Suomessa vanhusten hoivakotien laiminlyönteihin puuttuneet hoitajat on poikkeuksetta irtisanottu. Direktiivi turvaa työntekijöitä, jotka ilmoittavat ja paljastavat työympäristöönsä tai työpaikkaansa liittyviä väärinkäytöksiä.

EU-lainsäädännöstä on tullut paljon hyvää kansalliseen lainsäädäntöön. Tällaista on esimerkiksi pätkätyöntekijöiden aseman parantaminen sekä naisten ja miesten välisen tasa-arvon ja muun yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän poistaminen. EU:ssa on pidetty esillä palkkatasa-arvon tärkeyttä. EU:n työviranomaisen (ELA) perustamisesta on tehty päätös.

Palkka-avoimuutta täytyy lisätä korjaamalla tasa-arvodirektiiviä.

2 Mihin asioihin EU:n tulee tarttua seuraavan parlamenttikauden aikana julkisten palveluiden työntekijöiden näkökulmasta?

Väärinkäytösten ilmoittajien suojadirektiivi pitää hyväksyä. Olen sataprosenttisesti sitoutunut edistämään tätä direktiiviä.

Myös palkka-avoimuutta täytyy lisätä korjaamalla tasa-arvodirektiiviä. EU:ssa pitää lisätä erilaisia matalan kynnyksen keinoja, jotta työtekijöiden syrjintään voidaan puuttua tehokkaammin ja nopeammin. EU:n työviranomaisen (ELA) työn aloittamista pitää tukea, jotta saadaan sitä kautta sekä psyykkistä että fyysistä työsuojelua parannetuksi.

Kansainvälisten perintäyhtiöiden ja pikavippifirmojen laittomuudet pitää lopettaa. Suomessa on nykyään massatyöttömyyden lisäksi massaulosotto- ja maksuhäiriöongelma. Tilapäinen rahapula, sairastuminen tai työttömyys eivät saa johtaa elinikäiseen velkavankeuteen.

Vapaakaupan ehdoista yksi tärkeimmistä on velvoite noudattaa kaikkia työntekijöiden perusoikeuksia, jotka on sovittu kansainvälisessä työjärjestössä ILO:ssa. Rikkomuksista on tehtävä sanktioituja. On riski vapauttaa kauppaa sellaisten maiden kanssa, joissa sosiaaliset standardit ovat hyvin alhaiset. Esimerkiksi Kolumbia-sopimuksen yhteydessä ei juurikaan vaadittu parannuksia, vaikka maan ay-tilanne oli järkyttävä.

Työntekijöiden oikeus liikkua Euroopassa maasta toiseen ei saa tarkoittaa ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä halpatyövoimana.

Työntekijöiden oikeus liikkua Euroopassa maasta toiseen ei saa tarkoittaa ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä halpatyövoimana. Suomessa tehdystä työstä kuuluu maksaa suomalaisen työehtosopimuksen mukainen palkka ja noudattaa suomalaisia työehtoja.

3 Millä tavalla EU:n tulisi suitsia veronkiertoa ja edistää oikeudenmukaista verotusta?

Kannatan minimiverokantojen asettamista EU:ssa yritys- ja pääomatuloille, jotta epäreilu yritysverokilpailu maiden välillä saadaan loppumaan. Edistän monikansallisten yritysten harjoittaman verovälttelyn ratkaisemista.

Kansainvälisten perintäyhtiöiden ja pikavippifirmojen harjoittama vilunki pitää laittaa kuriin. Pienituloisten ihmisten sairaalalaskujen myyminen ympäri maailmaa pitää saada loppumaan.

4 JHL on mukana Vaadi faktat -kampanjassa. Voisitko kertoa esimerkin siitä, millaiseen EU:ta koskevaan väärään tietoon olet törmännyt?

Yleisesti hoetaan, että EU:sta ei ole mitään hyötyä ja olemme pelkkiä nettomaksajia. EU ei ole paratiisi mutta pelkästään Euroopan rauhan turvaajana EU:lla on merkitystä.

Uudesta tietosuoja-asetuksesta näyttää olevan sellainen käsitys, että se estää avoimuuden. On esimerkiksi väitetty, että tietosuoja-asetus estäisi palkka-avoimuuden lisäämistä.