31.5.2024

“Pienelläkin rahoituksella olisi voitu jatkaa”: Nuorisotyöntekijät menettivät merkittävän valtakunnallisen tukiverkoston

Nuorisotyöntekijät Suvi Lappalainen ja Reetta Möller nojaavat puuhun.

Vuosien kuluessa kehitetty vertaistuen Kanuuna-malli loppui kuin seinään. Samalla nuorisotyön ammattilaisten omalta tuelta putosi pohja koko maassa. 

Kuinka rauhoittaa nuoria, kun nuorisotalolla syttyy tulipalo tai joku käyttäytyy siellä uhkaavasti? Kunnallisilla nuorisotyöntekijöillä on keinot hallussa.

Nuorisotyöntekijät eivät tee kriisityötä, mutta heillä on valmius auttaa nuoria esimerkiksi kollektiivisessa surutyössä. Vakavimmissa tapauksissa, kuten kouluampumisissa, järkytys koskettaa koko maan koululaisia – mutta myös ammattilaisia.

Kuntien nuorisotyöstä vastaavat nuorisotoimen johtajat heräsivät 2000-luvulla siihen, että he ovat itse vertaistuen tarpeessa. He alkoivat kokoustaa keskenään, ja näistä tapaamisista kehittyi vähitellen maanlaajuinen ammattilaisten verkosto nimeltään Kanuuna.

Nuorisotyöntekijät Suvi Lappalainen ja Reetta Möller nojaavat pilariin Lahdessa.
Suvi Lappalainen (vas.) ja Reetta Möller olivat Kanuuna-verkoston kantavia voimia.

Vuodesta 2018 Kanuuna oli Kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskuksen hallinnoija ja päätoteuttaja. Nyt tälle vakiintuneelle toiminnalle on laitettu piste, kun opetus- ja kulttuuriministeriö päätti olla jatkamatta sen rahoitusta. Kanuunan toimintaa hallinnoi Lahden kaupunki.

Päätös osui osaamiskeskuksen toimintakauden 2020–23 loppuun, joten se ei tullut täytenä yllätyksenä. Kanuunalaisilla oli syytä uskoa, että toiminta olisi edelleen jatkunut jossakin muodossa. Viime syksystä lähtien käydyt keskustelut ministeriön edustajien kanssa eivät kuitenkaan tuottaneet tulosta.

Tärkeä tuki varsinkin pienten kuntien nuorisotyölle 

Kanuuna on tarjonnut neuvoja ja henkistäkin apua. Esimerkiksi julkisissa tiloissa työskentelevien nuorisotyöntekijöiden verkoston merkitys korostui korona-aikana, kun nuorisotyöntekijät olivat poliisien ohella ainoita, jotka päivystivät kaduilla ja kylien raiteilla.

Suvi Lappalainen toimi Kanuunassa verkostopäällikkönä.

– Osaamiskeskuksilla oli kohtuullisesti rahaa käytössään. Oli selvää, että ilman osaamiskeskuksen asemaa samansuuruinen rahoitus ei olisi ollut mahdollista. Verkostojen perustoimintoja olisi kuitenkin voitu jatkaa muulla, erittäin pienellä rahoituksella, noin 130 000 eurolla, Lappalainen sanoo.

Lue lisää: Nuoriso-ohjaaja Keba Sabally paljastaa 5 keinoa, joilla teiniin saa yhteyden 

Nuorisotyöntekijät Suvi Lappalainen ja Reetta Möller pitelevät käsissään kunniakirjaa.
Suvi Lappalainen ja Reetta Möller saivat JHL:ltä kunniakirjan tunnustuksena Kanuuna-verkoston toiminnasta.

Viime vuonna perustettiin Kunnallisen nuorisotyön yhdistys, joka Lappalaisen mukaan on vielä alkutekijöissään. Hän arvelee, että kuntien rahoittama yhdistys voisi jatkaa siitä, mihin Kanuunassa päästiin, mutta ainakin siirtymävaiheeseen olisi tarvittu rahoitusta.

– Kanuuna oli tärkeä varsinkin pienille kunnille. Verkostopäällikkö Suvi Lappalainen

Lappalainen kertoo, että Kanuuna oli tärkeä varsinkin pienille kunnille, joilla on vähemmän resursseja kehittämiseen kuin isoilla kunnilla. Kanuuna esimerkiksi toteutti kolmena vuonna Nuorisotutkimusseuran kanssa valtakunnallisen, nuorille suunnatun kyselyn. Sen tuloksia hyödyntämällä kunnat arvioivat ja kehittivät toimintaansa. Kysely oli kunnille maksuton ja helppo toteuttaa.

– Kanuunassa on ollut tapana sanoa, että olemme kuntien palvelijoita, ei siis ulkopuolelta tulevia kehittäjiä. Se oli meidän klangi, että autetaan kuntia kehittämään itse toimintaansa.

”Toimivat rakenteet ajettiin alas”

Reetta Möller toimi Kanuunassa suunnittelijana, ja hän veti muun muassa tehostetun nuorisotyön verkostoa. Tehostettu nuorisotyö perustuu siihen, että kriisitilanteissa aikuinen on läsnä ja saavutettavissa.

– Tuemme nuoria, joita kriisit koskevat välillisesti. Nykyään yhä enemmän myös globaalit kriisit huolestuttavat nuoria, ja näihinkin pitää ammattilaisen osata reagoida, Möller selittää.

Nuorisotyöntekijät Suvi Lappalainen ja Reetta Möller saavat kunniakirjan JHL:n ammattialatoiminnan asiantuntija Sanna Pihakiveltä.
Nuorisotyöntekijät Suvi Lappalainen ja Reetta Möller saivat kunniakirjan JHL:n ammattialatoiminnan asiantuntija Sanna Pihakiveltä.

Tehostetun nuorisotyön verkosto sai alkunsa 2000-luvun kouluampumistapauksista, ja se siirtyi Kanuunalle 2019. Sen jälkeen alkoi muun muassa Möllerin vetämänä johdonmukainen kehittämistyö, jossa verkoston osaajat viilasivat termejä ja sisältöjä, järjestivät koulutuksia ympäri Suomea ja tekivät yhteistyötä muun muassa sosiaali- ja terveydenhuoltoa valvovien aluehallintovirastojen kanssa. Aktiiveja oli mukana kymmenkunta.

– En keksi, mikä uusi malli pystyisi tarjoamaan sitä, mitä Kanuuna. Suunnittelija Reetta Möller

Kun Vantaalla Viertolan koulussa jouduttiin keväällä 2024 ääritilanteeseen, nuorisotyöntekijät olivat jälleen valmiina auttamassa Vantaan lisäksi eri puolilla maata.

– Tarjosimme tukea nuorisotyön otteella. Ehkäisimme huhuja, palautimme arkea.

Lue lisää: Sometähti Sakke Kingillä on syrjityille nuorille tärkeä viesti 

Nyt kun Kanuunan toiminta on päättynyt, osa yrittää Möllerin mukaan vielä pitää yllä yhteyksiä. Vastaavaan maanlaajuiseen verkostoon tuskin kuitenkaan ylletään.

– Onhan tämä ikävää. Toimivat rakenteet ajettiin alas. Kanuunan verkostoilla oli tapaamisia 1–2 kuukauden välein. En keksi, mikä uusi malli pystyisi tarjoamaan samaa.

Suvi Lappalainen pitää Kanuunan toiminnan loppumista resurssien hukkaamisena.

– En voi uskoa, että millään tahoilla olisi sitä kaikkea tietoa, mitä meidän verkostoilla oli. Ihmiset kentällä ovat ne parhaat asiantuntijat. Heillä on kädet savessa. Heillä, joilla on vastuu, pitäisi olla myös valtaa.