11.6.2024

Tulokset hämmästyttävät: Koulu teki kolme helppoa ilmastotekoa, jotka sinunkin työpaikkasi voi toteuttaa

Lapsi saa kasvisruokaa Ollikkalan koulun ruokalassa Salossa.

Ollikkalan koulussa ilmastokriisiä vastaan taistelevat kaikki ammattiryhmät yksissä tuumin. Siten on rakentunut pohja kestävälle muutokselle ympäristöystävälliseksi kouluksi.

Kolme pienikokoista siistijää kerää roskia kevyen liikenteen väylän pientareilta. Yllään heillä on huomioliivit ja käsissään käsineet sekä muovipussit roskia varten.

Operaatio on käynnissä koulun kulmalla Ollikkalan kaupunginosassa Salossa. Siistijät ovat noin viisivuotiaita viereisen päiväkodin asiakkaita. Mukanaan heillä on aikuinen.

Viisivuotiaiden ei tietenkään kuuluisi joutua keräämään isojen heittämiä roskia kadulta. Roskien paikka on roskiksessa.

Koulunkäynninohjaaja esittelee vihreitä paperirinkuloita Ollikkalan koulussa Salossa.
Ollikkalan koulun varaston hyllyt notkuvat kierrätysmateriaalia, jota käytetään esimerkiksi askartelemiseen. Kuvassa luokanopettaja Anna Wargelin.

Ollikkalan koulussa koko henkilöstö on yhteistoimin pohtinut, miten heidän koulunsa voi osaltaan keventää ilmastokuormaa. Tekojen takana on Tilke, Työterveyslaitoksen ja ammattiliitto JHL:n lukuvuoden mittainen ympäristöhanke. Tilke-sana on lyhenne hankkeen koko nimestä Työpaikat ilmastotoimijoina, yhteiskehittäen kestäviin ratkaisuihin.

Rehtori Kati Huldén kertoo, että oli helppoa vastata kyllä, kun JHL ja Työterveyslaitos ottivat kouluun yhteyttä vajaat kaksi vuotta sitten. Tilke-hankkeessa ideana on tehdä arjessa jotain sen eteen, mitä vihreäksi siirtymäksi kutsutaan. Ei maailmoja syleilevää byrokratiakieltä toimintasuunnitelmissa, vaan kunnolla ajateltuja, helppoja käytännön muutoksia.

– ­Suunnitelma ei auta, jos sen toteutus ei ole helppoa.

Opettaja esittelee ympäristötekoja esittelevää seinää Ollikkalan koulun luokkahuoneessa Salossa.
Koulunkäynninohjaaja Tiina Holm esittelee seinällä komeilevia ympäristöystävällisiä arvoja.

Lue lisää: Pystyisitkö sinä elämään näin ekologisesti? Koulunkäynninohjaaja Kaisa Piiroinen säästää lähes kaikessa – mittasimme hänen hiilijalanjälkensä

Kaikki mukana suunnittelemassa ilmastotekoja

Opettajainhuoneessa istuu koko joukko henkilökuntaa. Innostus tihkuu ilmassa, tuskin kysymys ehtii väliin. Koulun työntekijät kertovat onnistumisesta, tavoitteiden saavuttamisesta ja oppimisen ilosta.

Onnistumisen a ja o on ollut yhteinen ideointi ja suunnittelu. Aloitustyöpaja kesti yhden työpäivän, ja siellä porukka arvioi tavoitteet ja kartoitti, miten työ tehdään käytännössä. Mukana oli opettajia, ohjaajia, ruokalan ja siivouspuolen edustajia, rehtori ja koulusihteeri. Työpajaa veti Tilke-hankkeen asiantuntija.

– Lapset huomauttavat, jos päivän hävikki jää merkitsemättä. Koulunkäynninohjaaja, luottamusmies Tiina Holm

Koulunkäynninohjaaja ja luottamusmies Tiina Holm sanoo, että arki on joka työssä erilainen. Siksi ohjeiden noudattaminen ei toimi, jos ne tulevat määräyksinä ylhäältä.

Nyt toimii, sillä  ideointi, suunnittelu ja toteutus tehtiin työn sisältä käsin.

– Monialaisuus on tämän hankkeen vahvuus. Kaikkia kuunneltiin. Jokaisesta ammattiryhmästä oli ihmisiä tasaveroisina mukana.

Astioita Ollikkalan koulussa Salossa.

Järjestä jäte, valitse vege, hävitä hävikki

Mukana olevat valitsivat kolme tavoitetta, joita lähdettiin kokeilemaan:

1. Järjestä jäte

2. Valitse vege

3. Hävitä hävikki

Jätteiden lajittelu on Ollikkalassa ollut vaikeinta aikuisille. Porukka opettajainhuoneessa kertoo avoimesti ja riemukkaasti, että sekajätteeseen pistettiin kaikki.

Aikuisille piti antaa kuvalliset ohjeet, samat kuin esikoululaisille.

– Yliopistosta ollaan kyllä valmistuttu, mutta paperin ja kartongin lajittelu on hankalaa, luokanopettaja Tuija Järvinen toteaa.

Lapsi punnitsee hävikkiruokaa Ollikkalan koulun ruokalassa Salossa.
Hävikkiruoka punnitaan ruokalassa.

Luokista ja tarvikevarastosta löytyy nyt suuret, kauniit kestokassit paperille ja kartongille. Kassit on sijoitettu leikkuupöytien alle. Helpompaa ei voisi olla. Luokissa oppilaat ovat saaneet päättää keruukasseille käytännöllisimmän paikan.

Opettajainhuoneen roskiskaapin oveen rehtori Kati Huldén laittoi ohjelaput ja lajittelu parani.

– Hiukan, rehtori täsmentää.

Huldén otti asian esille henkilöstökoulutuksessa: Aikuisten oikeesti nyt, jos et lajittele, viet roskat kotiin. Se tepsi.

Opetuksen lisäksi aikuiset toimivat mallina. Esimerkiksi jotkut maahanmuuttajataustaiset lapset tulevat maista, joissa ei kierrätetä edes pulloja. Nyt he vievät kierrätys- ja lajittelukäytännöt koteihinsa.

Roskien lajittelupusseja Ollikkalan koulun luokkahuoneessa Salossa.
Roskille on lajittelupussit kaikissa huoneissa, myös luokissa.

Salaatinsyönti tuplaantui

Koulun Herkkula-ruokalassa on päivän annoksena kasviskeittoa. Ideointivaiheessa porukka oli valmis jättämään kaikki eläinperäiset tuotteet kerrasta pois ruokalistalta, mutta realismi tuli väliin. Ruokahuoltopäällikkö Anja Kallio totesi, ettei tule onnistumaan. Paras muutos etenee askelittain, mutta niin, että tuloksia näkee heti.

Näin tehtiin myös salaattipöydässä. Salaattia meni valmiiksi sekoitettuna kymmenen kiloa päivässä. Nyt ainekset ovat kukin omassa kulhossaan, joista saa valita itselleen mieluisat – ja päivittäinen menekki on kaksinkertaistunut 15–25 kiloon.

Tilasto havainnollistaa onnistumisen

Keittiö punnitsee hävikkiruuan. Pois heitettävä ruokamäärä on jatkuvasti pienentynyt. Päivittäinen, viikottainen ja kuukausittainen kertymä kirjataan Tiina Holmin kehittämään seurantatauluun diagrammiksi, joka komeilee ruokalan seinällä.

Opettaja esittelee hävikkiruoan määrää kuvaavaa diagrammia Ollikkalan koulun ruokalassa Salossa.
Hävikkiruoan määrää kuvaava diagrammi puhuu vahvemmin kuin sanat.

Lapset seuraavat tilastoa. Pylväät ovat suora ja havainnollinen palaute.

– Lapset huomauttavat, jos päivän hävikki jää merkitsemättä, Holm sanoo.

Hävikkiruoan vaikutukset arkeen konkretisoituvat hankinnoissa. Ollikkalassa syö päivittäin 260 oppilasta ja eskaria. Hävikkiruoka on 7,20 grammaa ja kuusi senttiä per oppilas – siis varsin vähän. Silti siitä kertyy 1700 euron summa vuodessa. Sen verran maksaisivat uudet säbämailat, joita ei sitten voidakaan ostaa.

Rehtori Kati Huldén ja opettajia opettajainhuoneessa Ollikkalan koulussa Salossa.
Rehtori Kati Huldén ei tarvinnut harkinta-aikaa, kun koulua pyydettiin projektiin.

”Tämä ei jää hankkeeksi vaan käytännöksi”

Raha on kannustin myös kunnan hallinnossa sekä valtuustossa ja muissa luottamustehtävissä oleville. Ollikkalan tilastotieto kulkee sinne.

Koulunkäynninohjaaja Tiina Holm sanoo, että tietoa ja  taitoja on, samoin  valveutuneisuutta. Esteenä on työn kiireinen tahti ja aikuisten urautuneisuus. Holm kiittää sitä, että ulkopuolinen taho tuli hankkeessa herättelemään ja innostamaan.

Lapset hakevat ruokaa Herkkula-ruokalassa Ollikkalan koulussa Salossa.
Herkkula-ruokalassa kannustetaan ekotekoihin ilon kautta.

Tilke-hankkeen toteutuksiin mukaan lähteminen oli henkilöstölle vapaaehtoista. Jos se olisi velvoite, vastustus saattaisi vesittää sen – ihminen on sellainen. Rehtori Kati Huldén sanoo, että  innostuneiden imussa mukaan tulivat nekin, joilta puuttui alkuun motivaatiota.

Jätteiden lajittelu on ollut vaikeinta aikuisille.

Opettajainhuoneessa väki sanoo yhdestä suusta, etteivät lajittelu- ja hävikkimuutokset toimisi, jos ohjeistus tulisi ylhäältä ja ulkoa, taholta, joka ei tunne koulun arkea ja työn sisältöjä.

– ­Tämä ei jää hankkeeksi, joka alkaa ja päättyy. Tämä jää käytännöksi, sanoo Tiina Holm.

Muut ovat samaa mieltä.

Lapsi saa kasvisruokaa Ollikkalan koulun ruokalassa Salossa.
Anja Kallio (vas.) huolehtii, että linjastossa on ruokaa.

Lue lisää: Iskikö ilmastoahdistus? Tee 10 helppoa muutosta