JHL:n Helsingin yhteisjärjestössä puhaltavat uudet tuulet. Niistä on kiittäminen yhteisjärjestön puheenjohtajana runsaat kaksi vuotta toiminutta Stefan Lomania, joka haluaa uudistaa järjestön toimintatapoja ja terävöittää edunvalvontaa.
Stefan Loman, 40, aloitti yhteisjärjestön johdossa vappuna 2018. Lomanin valinta puheenjohtajaksi tarkoitti sukupolvenvaihdosta, toimintatapojen uudistamista ja yhteisjärjestön roolin kirkastamista.
Muutos näkyi jo viime talven pääluottamusmiesvaaleissa. Sopuvaalien sijaan Stefan Loman halusi aktivoida luottamustehtävistä kiinnostuneita asettumaan ehdolle ja rivijäseniä antamaan äänensä parhaana pitämilleen ehdokkaille.
Demokratia puhui, ja 26:een pääluottamusmiehen ja varapääluottamusmiehen tehtävään valittiin peräti 17 uutta.
Toinen jäsenten suuntaan varsin näkyvä muutos tapahtui viime keväänä, kun yhteisjärjestön uudet verkkosivut avautuivat.
– Posket eivät enää punoita, kun sanon jäsenille tai kenelle vaan, että käypä yhteisjärjestön sivuilla, toteaa Loman tyytyväisenä.
Nettisivujen tarkoitus ei ole pelkästään näyttää hyvältä, vaan palvella jäseniä aiempaa paremmin ja tehdä yhteisjärjestön edunvalvontatyötä näkyväksi.
Uusi strategia työn alla
Myös taustalla on tapahtunut: Yhteisjärjestön hallitus ja useat työryhmät ovat valmistelleet runsaan vuoden ajan uutta strategiaa. Sen tavoitteena on tehostaa Helsingin kaupungin ja sen liikelaitosten, yhtiöiden ja säätiöiden palveluksessa olevien JHL:läisten edunvalvontaa.
– On mietitty, mitkä ovat toiminnan painopisteet ja suuntaviivat tulevaisuudessa. Joiltain osin ollaan jo maalissa, joiltain osin työ jatkuu vielä ensi keväänä, kertoo Loman.
Strategiatyön tavoitteena on hyödyntää yhteisjärjestön nykyiset resurssit ja osaaminen mahdollisimman hyvin, rakentaa aiempaa vaikuttavampi edunvalvontaketju ja kohdentaa edunvalvontaresurssia sinne, missä sille on kulloinkin akuutein ja suurin tarve.
– Suurin tarve on siellä, missä kaupungin tuottamia palveluja ryhdytään ulkoistamaan. Se uhkaa heikentää jäsenistön etuja. Lisäksi koko edunvalvonnallinen toimintaympäristö on muutoksessa, ja se pakottaa pysymään valppaana ja uudistamaan toimintatapoja.
Tarvittaessa ulkopuolista vetoapua
Yhteisjärjestön on Lomanin mielestä oltava valmis hankkimaan myös ulkopuolista osaamista, jos omat rahkeet eivät riitä. Sitä on hankittu niin strategiatyöhön kuin nettisivujen uusimiseen.
– Nettisivujen uudistaminen olisi tuskin onnistunut omin joukoin. Siksi määrittelimme yhdessä, mitä uusilta sivuilta haluamme, kartoitimme palveluntuottajat ja valitsimme ulkopuolisen toimijan toteuttamaan sivut.
Jatkossa yhteisjärjestö saattaa palkata myös osa-aikaisen sihteerin tukemaan järjestötyötä ja palvelemaan yhdistyksiä, jotta pääluottamusmiehet ja varapääluottamusmiehet voivat keskittyä tärkeimpään, eli edunvalvontaan.
Tällä haavaa yhteisjärjestön palkkalistoilla on vahtimestari, joka huolehtii Kulosaaren kartanosta.
– Osa-aikainen järjestösihteeri voidaan palkata, jos se todetaan parhaaksi ratkaisuksi edesauttaa edunvalvontakokonaisuutta ja sille on todellinen tarve.
Staran kohtalo huolettaa
Tänä syksynä yhteisjärjestöä on työllistänyt erityisesti Helsingin kaupungin rakentamisliikelaitos Stara, jonka roolia katujen, puistojen ja muiden ulkoalueiden ylläpidossa ja infrarakentamisessa aiotaan supistaa.
Kaupunginhallituksen 16. marraskuuta tekemän linjauksen mukaisesti Staran osuus infratuotannossa laskee 20 prosenttiin kokonaisvolyymistä vuonna 2024. Myös katujen ja puistojen ylläpidossa lisätään kilpailuttamista, siten että Staran vastuulla olevien alueiden osuus kokonaispinta-alasta on enää puolet. Lisäksi Staran siivu kaupungin korjausrakentamisen kohteista laskee nykyisestä.
Loman pitää kaupunginhallituksen päätöstä valitettavana ja hätiköitynä.
– Odotin kaupungilta enemmän malttia selvittää, mitä vaikutuksia ulkopuolisten ostojen lisäämisellä on huoltovarmuuteen, kaupunkilaisten turvallisuuteen ja esimeriksi raitio- ja bussiliikenteen sujumiseen lumisena talvena.
Tällä haavaa Stara asioi noin 350 aliurakoitsijan kanssa.
– Turvallisuus ja arjen sujuminen edellyttävät sujuvaa yhteistyötä kaupungin, poliisin, Puolustusvoimien ja palo- ja pelastuslaitoksen kesken. Jos ulkopuolisia toimijoita tulee lisää, tiedonkulku heikkenee, ja sillä on vaikutuksia turvallisuuteen, Loman huomauttaa.
Toinen mahdollinen skenaario on, että pienten ja keskisuurten aliurakoitsijoiden määrä vähenee, kun jokin iso firma ottaa alueita hoitaakseen. Se tarkoittaa alan keskittymistä entistä harvempien käsiin ja voi nostaa pidemmän päälle urakkahintoja.
Irtisanomisia ei tulossa
Loman ei ole täysin vakuuttunut myöskään siitä, että kaupunginhallituksen päätöksen taustalla olevat kustannusvertailut pitävät kutinsa.
– Olisi ollut reilua avata sitä, mistä työn hinta koostuu. Pelkkien yksikköhintojen vertailussa unohtuu sosiaalisen työllistämisen ja varautumisen osuus, mikä nostaa Staran kustannuksia.
Yksikköhintavertailussa ei yleensä huomioida myöskään laatu- ja takuuasioita, joissa kaupungin oma liikelaitos on vahvoilla.
– Stara on saanut hyvää palautetta kaupunkilaisilta, ja se on kutsuttu paikkaamaan urakoitsijoiden tekemiä virheitä, hän muistuttaa.
Vaikka Staran tuotanto supistuu, ei luvassa ole henkilöstön irtisanomisia. Tämä perustuu kaupungin linjaukseen, jonka mukaan se ei irtisano henkilöstöä taloudellisista tai tuotannollisista syistä.
– Sitä päätöstä arvostan ja annan työnantajalle kiitoksen. Staran toimintojen supistaminen tapahtuu luonnollista poistumaa ja työntekijöiden uudelleenkoulutusta ja -sijoitusta hyödyntäen.
Kartano odottaa ratkaisua
Toinen ajankohtainen ja ratkaisua odottava asia on Kulosaaren kartano, jonka hallinnoinnista ja ylläpidosta yhteisjärjestö vastaa. Kaupunki irtisanoi vuokrasopimuksen päättymään tämän vuoden lopussa, ja sen jatkosta on neuvoteltu viitisen kuukautta ilman tulosta.
Kartano sijaitsee aivan Kivinokan kupeessa. Kivinokka on toiminut jo yli sata vuotta helsinkiläisten, erityisesti työläisten, kesämaja- ja viheralueena. Tätä nykyä JHL:läisillä on alueella noin 180 kesämajaa, joissa voi asua keväästä syksyyn.
– Yhteisjärjestöllä on pitkä historia kartanossa ja Kivinokan alueella, ja soisin sen jatkuvan.
– Yhteisjärjestöllä on pitkä historia alueella, ja olemme halukkaita jatkamaan vuokralaisina mutta emme millä tahansa ehdoilla, Loman sanoo.
Vuokrasopimuksen jatko kytkeytyy alueella laadittavaan asemakaavaan, joka määrittelee mitä tapahtuu nykyiselle palsta-alueelle ja mitä muita toimintoja, palveluja, kunnallistekniikkaa ja liikennejärjestelyjä alueella toteutetaan.
Helsingin tahtotila epäselvä
Yhteisjärjestön tavoitteena on varmistaa, että kartano ympäristöineen palvelee jatkossakin JHL:läisiä ja heidän perheitään.
– Samalla olemme valmiita lisäämään kaikille avoimia kulttuuritapahtumia ja muita tilaisuuksia, mutta silloin kaupungin on otettava vastuuta kustannuksista. Siihen ei voi käyttää JHL:läisten rahoja, sanoo Loman.
Tätä nykyä yhteisjärjestö saa kaupungilta vuosittain avustusta 1810-luvulta peräisin olevan kartanon ylläpitoon ja toimintojen pyörittämiseen. Kartanon edustustiloja voi vuokrata esimerkiksi häiden, syntymäpäivien ja muiden juhla- ja kulttuuritilaisuuksien järjestämiseen.
– Meillä on tahto kehittää ja tuoda uusia elementtejä kartanon ja alueen toimintaan, mutta kaupungin tahtotila pohdituttaa. Se ei ole neuvottelujen varrella selkiytynyt.
Kommenttipuheenvuorot:
Timo Lautaniemi
kulttuurin ja vapaa-ajan toimialueen pääluottamusmies, Helsingin yhteisjärjestön hallituksen jäsen
- Nykyisen pormestarin Jan Vapaapvuoren (kok) aikana Helsingin kaupunki on nopeuttanut jäsenten työhön ja elämään vaikuttavien päätösten tekoa ja niiden toteutusta. Tilanteen seuranta, päätösten ennakointi ja nopea reagointi ovat edunvalvonnan keskiössä.
- Yhteisjärjestön puheenjohtajan ei ole mahdollista suoriutua neuvotteluista edes ajankäytöllisesti yksin, vaan lisää luottamusmiesresursseja on kohdennettava sinne, missä niitä kulloinkin tarvitaan. Se voi tarkoittaa, että luottamusmies näkyy työpaikoilla harvemmin.
- Työnantajan puolella pöytää istuu kokeneita neuvottelijoita ja heidän apunaan lakimiehiä. Asiakokonaisuudet ja laajat toimialueet on hallittava. JHL:läisten edunvalvojien on huolehdittava osaamisestaan, koska usein neuvottelut koskevat jäsenten kannalta ikäviä asioita ja heikennyksiä.
Eija Paananen
Palvelukeskus Helsingin pääluottamusmies, Helsingin yhteisjärjestön hallituksen jäsen
- Runsaan vuoden aikana on ollut paljon erilaisia työryhmiä, ja on tehty paljon töitä edunvalvontaketjun kehittämiseksi. Kysymys kuuluu, onko meillä tarpeeksi rohkeutta muuttaa entisiä käytänteitä.
- On tehtävä työnjakoa ja mietittävä, missä luottamusmiesresursseja kipeimmin tarvitaan.
- Ajattelutavan on oltava sama kuin omakotitaloa rakennettaessa: Ensin pitää huolehtia siitä, että kivijalka on kunnossa. Sen jälkeen voi tehdä seinät ja ikkunat ja sitten katon. Kannattaa myös muistaa, ettei omakotitalo ole koskaan valmis vaan vaatii aika-ajoin kohennusta.
- Kehittämisen tuoksinassa ei saa unohtaa perusedunvalvontaa ja tavallista jäsentä, joka tarvitsee vastauksia kysymyksiinsä. Jalat maassa ja järki päässä.
Mikä on yhteisjärjestö?
- Helsingin yhteisjärjestö JHL ry toimii Helsingin kaupungin ja sen konsernin palveluksessa olevien JHL:läisten työntekijöiden edunvalvojana.
- Yhteisjärjestö on myös yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka käy aktiivista vuoropuhelua poliittisten päättäjien ja virkamiesten kanssa.
- Yhteisjärjestön puheenjohtajana toimii Stefan Loman.
- Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi sihteeri, taloudenhoitaja sekä kaupungin toimialueiden JHL:läisiä pääluottamusmiehiä ja aktiivitoimijoita.
- Yhteisjärjestö koostuu 25 JHL-yhdistyksestä, joissa on noin 13 000 jäsentä.